Street 238,52 tempor
Donec ultricies mattis nulla.

Valtion metsiin aiempaa vähemmän taimia

Peitteisen metsänkäsittelyn lisääntyminen vähensi istutettavien taimien määrää valtion metsissä. Tänä vuonna istutetaan yhteensä 18 miljoona taimea. ”Aiempina vuosina taimimäärä on ollut yli 20 miljoonaa”, Metsähallituksen metsänhoitojohtaja Heikki Savolainen toteaa. Erityishakkuiden, kuten poimintahakkuiden ja pienalakasvatuksen, osuus uudistusluonteisista hakkuista oli viime vuonna 31 prosenttia valtion metsissä. Tykkylumituhoista johtuvat poimintahakkuut, monimuotoisuusarvot sekä erilaisten tavoitteiden - esimerkiksi virkistyskäytön tai porotalouden - yhteensovittaminen ovat lisänneet peitteisen metsänkasvatuksen hakkuutapojen käyttöä. Peitteinen metsätalous on lisääntynyt erityisesti turvemaakohteilla. Istutusopastus. (Kuva: Katri Lehtola) Uudet puusukupolvet kasvattavat huomista Metsähallituksen tavoitteena on kasvattaa valtion monikäyttömetsien hiilinieluja sekä hiilivarastoja 10 prosentilla vuoteen 2035 mennessä. ”Varmistamme uuden puusukupolven kasvun kylvöllä ja istuttamalla. Istutettavat taimet ovat...

Lue lisää

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä: EU yrittää murentaa metsäpolitiikan kansallista päätösvaltaa

Euroopan Unionissa on meneillään useita metsätalouteen vaikuttavia lainsäädäntöhankkeita, joiden pelätään vievän metsätaloutta yhä vahvemmin ilmasto- ja ympäristöpolitiikan piiriin. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä pelkää, että kansallista päätösvaltaa metsäasioissa halutaan murentaa alemman tason ilmasto-, energia- ja rahoituspolitiikkaa koskevilla säädöksillä. -Suomen poliittisen kantin tulee riittää hallituksen määrittelemien tavoitteiden läpivientiin. Olen todella tyytyväinen pääministeri Sanna Marinin esiintymiseen metsäasioissa ja uskon Suomen tavoitteiden toteutumiseen EU:n metsälinjauksissa. Lähtökohtana on pitää metsäasiat omissa kansallisissa käsissä eikä päästää niitä EU:n päätösvallan piiriin. Tällä linjauksella on eduskunnan suuren valiokunnan enemmistön tuki, muistuttaa Leppä. Leppä korostaa metsien kokonaiskestävyyttä, missä otetaan huomioon metsien ympäristövaikutusten lisäksi myös taloudelliset ja työllisyysvaikutukset. – Tässä hallituksen enemmistön...

Lue lisää

Tyynelän tilan metsäretkellä tutustutaan metsän jatkuvaan kasvatukseen

Tyynelän tilalle Joutsenon Aholaan järjestetään tutustumisretki jatkuvan kasvatuksen metsiin torstaina 17.6.2021 klo 17−20. Retken järjestävät PISARA+ - ja Hinkua Etelä-Karjalaan -hankkeet, Tyynelän tila sekä Metsän jatkuvan kasvatuksen yhdistys Silva ry. Tyynelän tilalla harjoitetaan jatkuvan kasvatuksen metsänhoitoa. Se tähtää parhaiden tunnettujen menetelmien hyödyntämiseen tuottavuuden, hiilivaraston, monimuotoisuuden sekä maisema- ja virkistysarvojen maksimoimiseksi. Jatkuva tai jatkuvapeitteinen kasvatus on metsänhoitomenetelmä, jossa metsää ei uudisteta eikä kasvateta yhtenä tasaikäisenä puusukupolvena. Sen sijaan jatkuvan kasvatuksen metsikössä on monen ikäisiä puita, joista poistetaan osa kerrallaan. Metsä säilyy tällöin aina enemmän tai vähemmän peitteisenä, eikä metsässä tehdä avohakkuuta. Lappeenrannan kaupungin vesistöasiantuntija Raija Aura kertoo, että metsäretki on maksuton ja avoin...

Lue lisää

Kuusenkerkkä vuoden 2021 rohdoskasvi: Kerkät ovat lisätuloa metsänomistajalle ja kerääjille, terveellistä lisuketta ruokaan ja rohdosta kansalle

Metsäpalojen valvontalennolla pakkolasku Pohjois-Pohjanmaalla

Meneillään oleva villiyrttibuumi on nostanut nopeasti ihmisten tietoisuuteen monia sellaisia luonnonvaraisia kasveja, joilla on pitkä käyttöhistoria, mutta jotka kuitenkin saatetaan kokea melko uusiksi tuttavuuksiksi suomalaisessa ruoka- ja rohdoskäytössä. Vuoden 2021 rohdoskasviksi valittu kuusenkerkkä on yksi tällainen uusi vanha löytö, jota syystäkin kutsutaan metsiemme vaalean vihreäksi kullaksi ja vitamiinipommiksi. Kansanlääkinnässä kuusenkerkkiä on käytetty muun muassa yskänrohtona. Kuusenkerkkä sisältää runsaasti C-vitamiinia ja muita antioksidantteja. Kuusen hyödyllisyys rohtona on tunnettu jo vuosituhansia. Rohtona kuusesta käytetään pääasiassa kerkkiä, neulasia, pihkaa ja neulasista saatavaa eteeristä öljyä. Vuoden 2021 rohdoskasviksi valittu kuusenkerkkä on kirkkaan vaaleanvihreä kuusen vuosikasvain, joka on parhaimmillaan juuri nyt alkukesästä. On syytä huomioida,...

Lue lisää

Porovahinkolautakunta asetettu ensi kertaa

Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut porovahinkolautakunnan toimikaudelle, joka päättyy 2.6.2025. Poronvahinkolautakunta on riippumaton asiantuntijaelin, jonka maa- ja metsätalousministeriö asettaa neljäksi vuodeksi kerrallaan. Lautakunnan jäsenet ovat sivutoimisia ja toimivat virkavastuulla. Porovahinkolautakunnan puheenjohtajaksi nimettiin käräjätuomari Ahti Kontturi ja varapuheenjohtajaksi tutkija Rauno Kuha. Lautakunnan muiksi jäseniksi nimettiin saamelaiskäräjien toinen puheenjohtaja Leo Aikio, maaseutusihteeri Markku Heikkilä, varadekaani Ilari Hovila, tutkija Juha Joona, projektipäällikkö Juha Järvenpää ja pormestari Harri Peltola. Porovahinkolautakunta asetettiin nyt ensimmäistä kertaa. Lautakunta antaa pyynnöstä asiantuntijalausuntoja mm. siitä, mikä on paliskunnan poronhoitolaissa tarkoitettu aitaamisvelvollisuus ja vahingoista, joita porojen epäillään aiheuttaneen viljelyksille, taimikoille ja asuntojen pihoille. Lautakunta tarjoaa myös sovittelupalveluja vahinkoja ja aitaamista...

Lue lisää

WWF: Kuntien rooli ympäristönsuojelussa kasvaa – nyt tarvitaan ”ilmasto- ja luontoneuvolaa”

Kuntavaalit ovat luonnonsuojelun ja ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta tärkeät. Kunnissa tehdään muun muassa isoja metsien ja virtavesien käyttöön sekä energia- ja liikennevalintoihin liittyviä päätöksiä. Kuntien rooli ympäristöasioissa voi myös kasvaa, kun terveyspalveluiden tuottaminen poistuu kuntien vastuulta.  Suomen tavoite on olla hiilineutraali hyvinvointivaltio vuoteen 2035 mennessä. Suomi on myös kansainvälisesti sitoutunut pysäyttämään luonnon köyhtymisen. Nämä tavoitteet eivät toteudu ilman kuntia, jotka ovat keskeisiä toimijoita ympäristöasioissa. ”Luontokadon ja ilmastomuutoksen hillitseminen ovat aikamme suuria tehtäviä. Niitä on kunnissa vaikeuttanut aikansa elänyt käsitys talouden ja luonnonsuojelun välisestä ristiriidasta. Kuntapäättäjien on ymmärrettävä, että ympäristön huomioimalla kunta voi edistää sekä talouttaan että asukkaiden hyvinvointia”, sanoo WWF Suomen...

Lue lisää

Metsähallitus inventoi Lapin luonnontilaisia metsiä

Seuraavan kahden kesän aikana kartoitetaan valtion maiden luonnontilaisia kohteita metsätalousalueilla. Metsähallitus toivoo yhteistyötä muun muassa ympäristöjärjestöjen ja paliskuntien kanssa, jotta arvokkaat kohteet saadaan mahdollisimman kattavasti rajattua. Myös kansalaiset voivat ilmoittaa arvokkaita kohteita web-pohjaisessa karttakyselyssä. Metsätalouden piirissä olevaa metsämaata on valtion mailla Lapissa 1,7 miljoonaa hehtaaria. Alueen laajuuden vuoksi metsätalousalueisiin sisältyy edelleen myös luonnontilaisia, aiemmin hakkaamattomia kohteita. Lahopuustoiset, monimuotoisuudelle arvokkaat kohteet rajataan ympäristöohjeiden mukaisesti hakkuiden ulkopuolelle viimeistään leimikonsuunnittelun vaiheessa. Ennakkoinventoinnit varmistavat arvokkaiden kohteiden säilymisen ja helpottavat metsätalouden suunnittelijan työtä. Luontokohteita ja arvokkaita luonnonmetsiä on kartoitettu Lapissa 1990-luvulta alkaen. Kartoitusten tuloksena on syntynyt kattava ekologinen verkosto, joka koostuu lakisääteisistä suojelualueista ja Metsähallituksen...

Lue lisää

Luonnontuotteiden keruuaika lähestyy

Metsähallituksen metsätalouskäytössä olevista monikäyttömetsistä voi kerätä kuusenkerkkiä ja monia muita luonnontuotteita henkilökohtaisen luonnontuoteluvan ostamalla. Kuusenkerkän keruuaika on touko-kesäkuussa vaihdellen vuosittain, alueittain ja puittain. Paras keruuaika kestää 2–3 viikkoa.Metsähallituksen jo useita vuosia myymän luonnontuoteluvan voi hankkia aiempaa helpommin tietokoneella tai mobiililaitteella Eräluvat-verkkokaupasta.  -Luonnontuoteluvan oikeuttaa keräämään valtion monikäyttömetsästä kuusenkerkkiä, pihlajan silmuja, pakurikääpää, koivunlehtiä, lehtipuiden oksia esim. vastoja ja kerppuja varten, pihkaa, sammalia ja havuja. Näiden lisäksi rauhoittamattomia ruohovartisia kasveja keruumäärän ylittäessä ”jokamiehen oikeudella” sallitun määrän, kertoo maankäyttöpäällikkö Antti Maukonen Metsähallituksesta.Luonnontuotelupia on kahdenlaisia, 3 kk ostopäivästä voimassa oleva oikeuttaa 50 kg tai 200 litran keruumäärään ja 1 vuoden ostopäivästä voimassa oleva lupa oikeuttaa 200 kg tai...

Lue lisää

Muuttuva ilmasto ja kaupungistuminen lisäävät suurten metsäpalojen riskiä myös Suomessa

Lapin AMK kysyi lähes 500 metsä- ja pelastusalan toimijan käsityksiä metsäpaloista nyt ja tulevaisuudessa. Suomi on viime vuosikymmeninä selvinnyt metsäpalojen osalta naapurimaitaan pienemmin vahingoin. Ilmastonmuutoksen myötä metsäpaloriskin on kuitenkin ennustettu kasvavan Suomessa lähivuosikymmeninä. Ilmastonmuutoksen lisäksi maamme metsätalous elää jatkuvassa muutoksessa niin metsien käytön kuin omistusrakenteenkin osalta. Myös kaupungistuminen tuo omat haasteensa harva-alueiden pelastuspalveluiden turvaamiselle. Valmiutta palojen torjuntaan Tuoreessa Lapin ammattikorkeakoulun julkaisemassa raportissa “Metsäsektorin ja pelastusalan käsityksiä metsäpaloista” kuvataan metsäsektorin ja pelastusalan ammattilaisten käsityksiä metsäpalojen nykytilasta ja mahdollisista muutoksia, joita muuttuva ilmasto ja metsätalous voivat paloriskiin aiheuttaa. Julkaisussa pureudutaan sekä ajankohtaisten trendien aiheuttamiin huoliin ja uhkakuviin että laajaan kirjoon erilaisia keinoja...

Lue lisää

Yli puolet suomalaisista kannattaa metsänomistamista – enemmistö sijoittaisi omaan metsäpalstaan

Suomalaiset mielletään metsänomistajiksi. Mielikuva elää yhä, vaikka voimakas kaupungistuminen on muuttanut suomalaisten suhdetta metsään.  LähiTapiolan teettämän kyselyn mukaan enemmistö suomalaisista pitää metsänomistamista tärkeänä. Kyselyn yli tuhannesta vastaajasta 54 prosenttia sanoi metsän omistamisen olevan tärkeää. Joka kuudes kyselyyn vastannut ei katsonut omistamisen olevan tärkeää. Mielipidettään ei osannut sanoa 30 prosenttia vastaajista. Metsänomistaminen näyttää olevan jonkin verran tärkeämpää maaseutumaisissa kunnissa asuville kuin esimerkiksi pääkaupunkiseutulaisille. Maaseudulla asuvista 67 prosenttia piti metsänomistamista tärkeänä, kun pääkaupunkilaisista sitä piti tärkeänä 47 prosenttia. -Tulos käy järkeen hyvin, sillä yli puolet suomalaisista metsänomistajista asuu maaseudulla tai maaseudun taajamissa. Side metsään on usein tiiviimpi ja metsän arvot koetaan vahvemmiksi....

Lue lisää