Street 238,52 tempor
Donec ultricies mattis nulla.

Metsähallitus on ostanut jo puolisen miljoonaa litraa pohjoissuomalaisia käpyjä

Metsähallituksen Luontopalvelut on ostanut syksyllä kerääjiltä noin 500 000 litraa männyn käpyjä Pohjois-Suomen männyn siemenhuollon varmuusvarastoa täydentämään. Käpyjä ostetaan vielä viikolla 51. Keräyksen jatkumisesta kevättalvella 2021 tiedotetaan erikseen.  Kun Metsähallitus ilmoitti männyn käpyjen ostosta alkusyksystä, mietittiin saadaanko kerääjiä innostumaan maastoon. Oli hienoa huomata, että kerääjiä ilmoittautui paljon. Tähän mennessä heiltä on ostettu puolisen miljoonaa litraa käpyjä.  Metsähallitus on maksanut männyn kävyistä 1,20 euroa litralta eli käpyjen kerääjät ovat tienanneet urakoinnistaan noin 600 000 euroa. Myös ostopisteitä hoitaneiden Metsänhoitoyhdistysten ja siementen karistusta hoitavan tahonkin kautta paikallistalouteen päätyy keräyksestä merkittävä summa.  Metsähallitus kiittää lukuisia käpyjen keräämiseen osallistuneita henkilöitä!  Kolmisen tuhatta kiloa siemeniä ...

Lue lisää

Joulukuusen saa tänäkin vuonna hakea valtion metsästä vitosella

Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien alueilla saa joulupuun käydä hakemassa valtion mailta. Hakemiseen tarvittavan joulukuusiluvan saa hankittua helposti Eräluvat-kaupasta. Joulukuusilupa oikeuttaa hakemaan enintään kolme metriä pitkän joulukuusen valtion talouskäytön piirissä olevista monikäyttömetsistä. Enontekiön, Utsjoen ja Inarin kunnissa joulukuusiluvalla joulupuuksi voi hakea männyn. Joulupuu monikäyttömetsästä Luvan ostajan on itse varmistettava alueen kuuluminen Metsähallituksen metsätalouskäytössä oleviin monikäyttömetsiin. Joulupuuta ei saa hakea suojelu- tai retkeilyalueilta. Monikäyttömetsien sijainnin saa helpoiten selville Retkikartasta osoitteessa www.retkikartta.fi ja valitsemalla karttatason ”metsätalouden monikäyttömetsät”. Retkikartasta on myös mobiiliversio. Kun sopiva paikka on löytynyt ja lupa on ostettuna, voi lähteä valitsemaan sopivaa joulupuuta. Puu noudetaan tien varresta, korkeintaan parikymmenen metrin etäisyydeltä tiestä....

Lue lisää

Ilmastotutkimus osoittaa: Huoli ilmastonmuutoksesta yhdistää suomalaisia, tiedoissa on puutteita

Suomessa on tahtoa ilmastotoimiin ja huolet ovat yhteisiä niin kansalaisten, kuntapäättäjien kuin suuryritysten johtajien joukossa. Ilmastotoimiin kannustavat taloudelliset tekijät ja yleisinhimilliset syyt, kuten huoli lapsista, tulevista sukupolvista ja koko maapallon tulevaisuudesta. Viidesosalla suomalaisista on heikko tai välttävä tietotaso ilmastonmuutoksesta, viidesosalla kiitettävä. Tulokset selviävät Ilmassa ristivetoa – Löytyykö yhteinen ymmärrys? -hankkeen loppuraportista, jossa käsitellään muun muassa suomalaisten tiedontasoa, tiedonkapeikkoja sekä arvioita erilaisten ilmastotoimien vaikuttavuudesta. Lisäksi raportti kokoaa yhteen tänä vuonna julkistettujen kansalais-, kuntapäättäjä- ja suuryritysjohtajakyselyjen tuloksia. Tutkimushankkeen kantavana teemana oli selvittää, mitkä ilmastonmuutoksen liittyvät tekijät yhdistävät suomalaisia ja löytyykö yhteistä ymmärrystä, jonka varaan päätöksiä voitaisiin rakentaa. Ainutlaatuisen, sektorirajat ylittävän hankkeen konsortioon kuuluvat Energiateollisuus,...

Lue lisää

Luonnonsuojeluliitto: Alueelliset metsäohjelmat heikentävät monimuotoisuutta, vesiä ja hiilinieluja

Luonnonsuojeluliiton Helsingissä kokoontunut liittovaltuusto on tyytymätön alueellisiin metsäohjelmiin. Metsäohjelmat keskittyvät edelleen turvaamaan vain metsäteollisuuden etuja. Osa ohjelmien tavoitteista heikentää monimuotoisuutta ja vesien tilaa sekä on Suomen hiilineutraalisuustavoitteen 2035 vastaisia.  Luonnonsuojeluliiton mielestä uudet alueelliset metsäohjelmat 2020–2025 eivät toteuta keskeisiä kotimaisia ja kansainvälisiä ympäristötavoitteita. Niissä ei esitetä riittäviä keinoja monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiseksi, vesistökuormituksen vähentämiseksi ja hiilineutraalin Suomen saavuttamiseksi vuonna 2035. Alueellisten metsäohjelmien viisivuotiskaudella hukataan kolmasosa siitä ajasta, minkä kuluessa Suomen pitäisi saavuttaa tavoitteensa. On myös huolestuttavaa, että metsäviranomaiset ohjelmatyössään eivät toimi linjassa Suomen virallisten hiilineutraalisuustavoitteen kanssa. Monimuotoisuutta heikentäviä tavoitteita ovat esimerkiksi avohakkuiden ja puun polton lisääminen. Metsäluontoa ja hiilivarastoja turvaavia keinoja olisivat...

Lue lisää

Suden kannanhoidollisen metsästyksen suunnittelu etenee

Suden kannanhoidollisen metsästyksen edellytyksiä ja vaatimuksia on kattavasti arvioitu laajapohjaisissa työryhmissä. Valmistelutyön ja EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisun pohjalta maa- ja metsätalousministeriö katsoo, että keskeisenä edellytyksenä kannanhoidolliselle metsästykselle on, että susikanta on suotuisalla suojelutasolla. Työ jatkuu suotuisan suojelutason raja-arvon määrittämisellä ja mallin yksityiskohtien hiomisella. Maa- ja metsätalousministeriö on yhdessä sidosryhmien kanssa työstämässä pohjaa malliksi, jolla voitaisiin sallia suden kannanhoidollinen metsästys. –Metsästys on tärkeä osa muiden suurpetojen kannanhoitoa ja se on myös osa susikannan hoitosuunnitelmaa. Mallin edellytys on, että susikanta on suotuisalla suojelutasolla, minkä arvioimiseksi Suomen on määriteltävä suotuisan suojelutason raja-arvo, kertoo ohjausryhmän puheenjohtaja, kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio maa- ja metsätalousministeriöstä. Maa- ja metsätalousministeriö on antanut Luonnonvarakeskukselle...

Lue lisää

Suomalaisten jäljissä metsään – yli 300 suomalaista kirjoitti suhteestaan metsään

Suhteeni metsään -muistitietokeruun vastauksissa metsään liitetään erilaisia merkityksiä taloudesta rauhaan ja terveydestä perintöön. Metsä on kirkkoni. Etsin kohtaa itsessäni, jossa metsän pelko olisi pakko voittaa. Saada oma metsä, vaikka pieni, oli tärkeää perinnönjaossa. Metsä on paikka, johon kasvetaan. Metsässä en ole koskaan yksinäinen, vaikka olisin yksin. Kylässä ei ollut yhtäkään taloutta, jossa olisi ollut elämää ilman metsätuloja. Tällaisia ajatuksia sisältyy suomalaisten moninaisiin metsäsuhteisiin, joita avattiin 309 vastauksen edestä Suhteeni metsään -muistitietokeruussa. Vastaajista suurimman ikäluokan muodostivat yli 60-vuotiaat, mutta myös nuoremmilta saatiin runsaasti kirjoituksia. Vastauksia tuli eri puolilta Suomea ja eri ammattikunnista. Teema innoitti kirjoittamaan monenlaisia vastauksia muutaman lauseen kiteytyksistä pitkiin elämäkerrallisiin metsäsuhdekertomuksiin. Metsä...

Lue lisää

WWF haastaa 600 kuntaa ja seurakuntaa vastuulliseen metsänhoitoon: Varsinais-Suomelle satelee kehuja

Kunnat ja seurakunnat ovat merkittäviä metsäomistajia Suomessa, yhteensä ne omistavat noin 600 000 hehtaaria metsää. WWF lähetti 600 vetoomuskirjettä ympäri Suomea ja haastoi kunnat ja seurakunnat huolehtimaan mittaamattoman arvokkaasta metsäluonnostamme aiempaa vastuullisemmin. Erityisesti Turussa on toimittu WWF:n mukaan esimerkillisen vastuullisesti.  Kuntien omistuksessa on noin 430 000 hehtaaria metsää. Seurakuntien vastaava luku on noin 170 000 hehtaaria. Pääosin taloudellisten paineiden, vanhan tottumuksen sekä yksipuolisen metsäneuvonnan vuoksi julkisten metsänomistajien hoitosuunnitelmat eivät läheskään aina ole parhaita mahdollisia metsäluonnon suojelun ja ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta. WWF lähetti äskettäin lähes 600 kirjettä suomalaisille kunnille ja seurakunnille kannustaen niitä vastuullisempaan metsänhoitoon. ”Meidän kaikkien yhteisiä metsiä hallinnoivina tahoina kuntien ja seurakuntien...

Lue lisää

Metsäbiotalouden näyteikkuna tuo tutkimustiedon kaikkien ulottuville – virtuaalisesti ja konkreettisesti

Metsäbiotalouden näyteikkuna -kokonaisuus täydentyi uudella metsabiotalous.fi-sivustolla. Monimediaisen alustan kautta tutkimustieto on nyt helposti saavutettavissa. Metsäbiotalouden näyteikkuna toimii tutkimustiedon välittäjänä, oppimisympäristönä ja matkailukohteena. Näyteikkunan ideana on esitellä tutkimustietoa monipuolisesti ja tuoda sitä kaikkien aiheesta kiinnostuneiden ulottuville. Metsabiotalous.fi:n lisäksi näyteikkunan sisältöjä havainnollistetaan konkreettisina kohteina Punkaharjulla Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimuspuistossa ja Suomen Metsämuseo Luston korkeatasoisissa näyttelyissä. Tutkimusmatkan voi tehdä virtuaalisesti tai aidossa tutkimuspuistossa Metsabiotalous.fi:ssa on tällä hetkellä saatavilla ajankohtaista tutkimustietoa muun muassa metsien taloudellisesta merkityksestä, uusista puupohjaisista tuotteista, luonnontuotteista, luonnon monimuotoisuuden hoidosta ja ilmastonmuutoksen vaikutuksesta metsien kasvuun. Perinteisemmän sisällön lisäksi kävijä pääsee tutustumaan tutkimukseen myös 360-kuvamaailman ja median avulla.  Konkreettisten havaintokohteiden perustaminen Punkaharjun tutkimuspuistoon on...

Lue lisää

Ilmastonmuutoksen ei ennusteta lisäävän tuulisuutta, myrskytuhot voivat silti lisääntyä

Tuoreen tutkimusraportin mukaan keskimääräinen tuulisuus Suomessa on vähentynyt 1950-luvulta lähtien. Ilmastonmuutoksen myötä tuulisuuteen ei ole odotettavissa suuria muutoksia Pohjois-Euroopassa, mutta Suomessa myrskytuhojen ennustetaan lisääntyvän routakauden lyhentymisen ja vesisateiden vuoksi.    Ilmatieteen laitoksen julkaisemassa tutkimusraportissa käytiin läpi voimakkaiden tuulien ja myrskyjen esiintyvyyttä Euroopassa ja Suomessa viimeaikaisten tutkimusten pohjalta. Raportissa käsiteltiin mennyttä ilmastoa pääosin jaksolta 1960-2020 sekä tämän vuosisadan puoliväliin ja loppuun ulottuvia ilmastonmuutoksen skenaarioita.  Tutkimusraportin mukaan keskimääräinen tuulisuus Suomessa on vähentynyt 1950-luvulta lähtien. Myös Ruotsissa ja Virossa tuulisuuden trendit ovat olleet laskevia. Viron aikasarja loppuu tosin jo vuoteen 1990, mutta Ruotsin ja Suomen tarkastelut ulottuvat vuosiin 2013 ja 2015 asti. Huomattavaa on,...

Lue lisää

Suomen Metsäyhdistys palkitsi metsäntutkimuksen ja metsänhoidon osaajia

Suomen Metsäyhdistyksen huomionosoitusten saajat tänä vuonna ovat tutkimusprofessori Leena Finér, dosentti Risto Jalkanen, metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes ja metsäalan opiskelija, metsänomistaja Roope Tonteri. Huomionosoitukset myönnetään metsäalan ja metsien kestävän käytön hyväksi tehdystä työstä. Ansiomerkit ojennetaan palkituille Metsäpäivillä 4.2.2021. Tutkimusprofessori Leena Finérille myönnettiin kultainen ansiomerkki. Finér on neljä vuosikymmentä tutkinut suometsiä, niiden vesitaloutta ja ravinnekiertoja. Hän on ollut kehittämässä metsätalouden vesistövaikutusten arviointia ensin Metsäntutkimuslaitoksessa ja sittemmin Luonnonvarakeskuksessa. Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkon avulla saadaan tietoa metsänhoidon vaikutuksista vesien laatuun ja tuloksia voidaan käyttää vesiensuojelun kehittämisessä. Finér on alan arvostettu asiantuntija sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Hopeiset ansiomerkit jaettiin vahvoille viestijöille Suomen Metsäyhdistyksen hopeisen ansiomerkin sai dosentti Risto...

Lue lisää