Street 238,52 tempor
Donec ultricies mattis nulla.

Avohakkuut historiaan -kansalaisaloitteen käsittelyssä ei kuulla jatkuvan kasvatuksen tutkijoita

Avohakkuut historiaan -kansalaisaloitteen takana olevat ympäristöjärjestöt ovat huolestuneita siitä, että maa- ja metsätalousvaliokunnan tämänpäiväiseen, aloitetta käsittelevään asiantuntijakuulemiseen ei ole kutsuttu yhtään tutkijaa, joka olisi itse tutkinut metsien jatkuvaa kasvatusta. Siitä huolimatta, että valiokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari (kesk) lupasi aloitteelle monipuolisen käsittelyn, näin ei näytä olevan tapahtumassa. “Jos toista kuulemista ei tule, näyttää siltä, että 60 000 suomalaisen allekirjoittama kansalaisaloite saa yksipuolisen käsittelyn, joka ei perustu parhaaseen asiantuntijatietoon. Toivomme vahvasti, että lisää asiantuntijoita kuullaan vielä uudessa kuulemisessa”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä.  Metsätalous on suurin yksittäinen syy sille, että kolmannes Suomen uhanalaisista lajeista on metsässä eläviä lajeja. Avohakkuista luopuminen valtion metsissä olisi ensimmäinen...

Lue lisää

Metsäteollisuuden muuttuva oikeudellinen toimintaympäristö vaatii syvällistä tietoa sen vesistö- ja ilmastovaikutuksista sekä huolellista hankesuunnittelua

Ruotsinkylän

Ilmastoasiat ja ilmastonmuutoksen torjunta ovat vahvoja painopisteitä uuden komission vihreän kehityksen ohjelmassa. Myös uuteen kansalliseen ilmastolakiin ollaan sisällyttämässä hiilineutraalius- ja edelleen hiilinegatiivisuustavoite. Fossiilisista polttoaineista luopuminen on tässä avainasemassa ja kiertotalouden ratkaisut tulisi ottaa täysimääräisinä käyttöön myös metsäteollisuudessa. Kemiallisen metsäteollisuuden toimintaympäristö kuitenkin muuttuu koko ajan, mikä lisää tiedontarvetta erilaisista tuotantoratkaisuista ja päästötasoista niin toiminnanharjoittajan, luvittajan kuin valvojan näkökulmasta. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen metsäteollisuuden erikoistumisryhmä järjesti yhdessä ympäristöministeriön kanssa metsäteollisuuden lupa- ja valvontapäivät 30.9.–1.10.2020. Tilaisuuden pääteemoja olivat metsäteollisuuden vesistö- ja ilmastovaikutukset. Professori Niko Soininen, Itä-Suomen yliopisto: "Finnpulpin ympäristöluvan kaatuminen ei tarkoita kaikkien uusien metsäteollisuusinvestointien kariutumista vaan se indikoi oikeudellisen toimintaympäristön kiristymistä" Kuopioon suunniteltu Finnpulpin...

Lue lisää

Koronavaikutukset suurimpia luontomatkailulle – pitkittyvä pandemia lisää epävarmuutta myös elintarvike- ja metsäsektoreilla

Koronapandemian vaikutukset luonnonvara-alalla vaihtelevat vahvasti sektoreittain. Kansainvälinen matkailu Suomeen on pysähtynyt, eikä lisääntynyt kotimaan kysyntä ole tuonut riittävää helpotusta. Metsäsektorilla joidenkin tuotteiden markkinat ovat lisääntyneet, osan lähes romahtaneet. Maa-, elintarvike- ja kalataloudessa huolestuttavat pandemian vaikutukset alkutuotantoon, jalostukseen ja logistiikkaan. Kuinka käy globaalin vapaan kaupan? Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuore raportti pureutuu koronatilanteen vaikutuksiin metsäsektorille, luontoon perustuvaan matkailu- ja palvelutoimintaan ja luonnontuotealaan sekä maa-, elintarvike- ja kalatalouteen 2020-luvulla. Skenaarioissa huomioidaan pandemiatilanteen ja talouden erilaiset kehityskulut.– Luonnonvara-alaa kattavasti tarkasteleva Korona-vaikutusraporttimme paljastaa konkreettisesti, kuinka pitkäaikaisia ja laajoja vaikutuksia pandemialla on. Työmme edetessä esille nousi myös vahva tarve löytää keinoja, joiden avulla yhteiskunta ja toimialat voisivat...

Lue lisää

Metsäsektori biotalouden kantava voima

Vuonna 2019 biotalouden osuus Suomen kansantalouden arvonlisäyksestä oli 13 prosenttia ja osuus investoinneista 10 prosenttia. Metsäsektori säilytti asemansa biotalouden tärkeimpänä toimialana, vaikka suurimpia kasvuprosentteja saavutettiinkin elintarvikesektorilla ja kemianteollisuudessa. Biotalouden osuus kansantalouden kokonaistuotoksesta ja arvonlisäyksestä on pysynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana lähes muuttumattomana. Vuonna 2019 biotalouden tuotos oli 74,4 miljardia euroa, mikä oli 16 prosenttia kansantalouden kokonaistuotoksesta. Edelliseen vuoteen verrattuna tuotoksen volyymi kasvoi prosentin.   – Arvonlisäyksestä biotalouden osuus oli 26 miljardia euroa eli 13 prosenttia. Biotalouden arvonlisäyksen volyymi kasvoi kaksi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna, kertoo Tiina Sauvula-Seppälä Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Metsäsektori on edelleen merkittävin Metsäsektori on edelleen biotalouden merkittävin toimiala. Vuonna 2019 metsäsektorin...

Lue lisää

Majavat elinympäristön ennallistajina ja metsätalouden vahinkoeläiminä

Majavat ovat osa Suomen luonnon monimuotoisuutta, mutta padoillaan ne voivat aiheuttaa vahinkoja maa- ja metsätaloudelle. Vahinkoja estetään suunnitelmallisella metsästyksellä ja patojen purkamisella. Suomen kaksi majavalajia, euroopanmajava ja kanadanmajava, rikastuttavat asuttamiaan elinympäristöjä muokkaamalla maisemaa pioneerilajille ominaiseen tapaansa. Majavan muokkaamat maisemat tarjoavat suojaisat oltavat esimerkiksi vesilintupoikueille. Majavista voi olla apua myös kosteikkojen ennallistamisessa. Majavan metsästys on alkanut 20. elokuuta ja jatkuu huhtikuun loppuun saakka. Pyyntivälineinä käytetään pääasiassa kivääriä, metsästysjousta ja hetitappavia rautoja.   Euroopanmajavan metsästys on pyyntiluvanvaraista. Tämä on otettava huomioon alueilla, joissa esiintyy kumpaakin majavalajia. Elävästä majavasta on mahdotonta tehdä lajinmääritystä. Majavakannat ovat olleet kasvussa. Kuluvana syksynä suoritetaan vapaaehtoisten metsästäjien toimesta...

Lue lisää

Ilmastokysely osoittaa: Suomalaiset kokevat oman elämänsä jo nyt ympäristön kannalta kestäväksi

Suomalaisista noin 80 prosenttia pitää nykyistä elämäntapaansa ympäristön kannalta täysin tai jokseenkin kestävänä. Noin 40 prosenttia kokee kuitenkin ristiriitoja ilmastoasenteiden ja -tekojensa välillä. Toisin kuin julkisesta keskustelusta voisi päätellä, nuoret eivät ole ilmastoasenteiltaan yhtenäinen ryhmä. Heidän näkemyksensä ovat lähellä muun väestön ilmastoajattelua. Tulokset selviävät Ilmassa ristivetoa – Löytyykö yhteinen ymmärrys? -hankkeen kansalaiskyselystä. Kyselyyn vastasi 4 040 suomalaista. Tutkimuksen ovat tehneet e2 Tutkimus ja Vaasan yliopiston InnoLab. Hankkeen konsortioon kuuluvat lisäksi Energiateollisuus, Kuntaliitto, MTK, STTK, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö. Suomalaisten käsitykset oman elämänsä ympäristöystävällisyydestä hankaloittavat päästövähennystavoitteiden saavuttamista Suomalaisista 23% pitää elämäntapaansa täysin ja 54% jokseenkin ympäristön kannalta kestävänä.  Oman...

Lue lisää

Männyn siementen keruu käynnistyy Pohjois-Suomessa

Metsähallitus täydentää männyn siemenhuollon varmuusvarastoa Pohjois-Suomessa ja ostaa hyvälaatuisia männyn käpyjä kerääjiltä. Männyn käpyjä ostetaan Metsänhoitoyhdistysten kautta. Hyvälaatuisten käpyjen kerääjille on luvassa käpylitrasta 1,20 euroa. Muutaman suotuisan kesän jälkeen Pohjois-Suomen metsiin on kehittynyt laadultaan ja määrältään hyvä männyn siemensato. Metsähallitus aloittaa Pohjois-Suomen siemenhuollon varmuusvarastoa täydentävän kävynkeruun osassa Lapin maakuntaa. Keruu suunnataan siementarpeen perusteella. Käpyjen ostopisteitä on Kemijärvellä, Kittilässä, Kolarissa, Pelkosenniemellä, Pellossa, Ranualla, Rovaniemellä, Sallassa, Savukoskella, Sodankylässä ja Ylitorniolla. Keräys ulotetaan mahdollisesti myös Koillismaalle ja Kainuuseen. Keruun toteutuksesta vastaa Metsähallitus yhdessä alueellisten Metsänhoitoyhdistysten ja metsäalan toimijoiden kanssa. Keräys aloitetaan 1.10. ja käpyjen vastaanotot alkavat ostopisteissä viikon-parin kuluessa siitä. Tarkempi ajankohta varmistuu soittamalla...

Lue lisää

Tämän syksyn METSO-rahoitushaku talousmetsien luonnonhoidon kehittämishankkeille on avattu

Maa- ja metsätalousministeriö on avannut tämän syksyn METSO-rahoitushaun valtakunnallisille talousmetsien luonnonhoidon kehittämishankkeille. Hankkeiden avulla edistetään Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSOn tavoitteita ja luonnonhoidon käytännön toteutusta talousmetsissä. Rahoitushakemusten tulee olla ministeriössä viimeistään 15.11.2020. Kehittämishankkeiden rahoittamiseen on käytettävissä vuosittain yhteensä noin 350 000 euroa. Kuluvan vuoden lopussa on tarkoitus käynnistää 1–2 hanketta ja vuoden 2021 alussa toiset 1–2 hanketta. Hankkeita varaudutaan rahoittamaan myös vuosina 2022–2023, jos valtion talousarviossa osoitetaan niille tarvittavat määrärahat. Hankehaussa on kolme teemaa, joiden aihepiiristä voi tehdä esityksiä. Esityksiä voi tehdä myös hankkeista, jotka kehittävät ja vakiinnuttavat aiemmissa METSO-hankkeissa tunnistettuja hyviä luonnonhoidon käytäntöjä ja toimintamalleja. Hankehaun teemat ovat: Luonnonhoito...

Lue lisää