Street 238,52 tempor
Donec ultricies mattis nulla.

Metsähallitus inventoi Lapin luonnontilaisia metsiä

Seuraavan kahden kesän aikana kartoitetaan valtion maiden luonnontilaisia kohteita metsätalousalueilla. Metsähallitus toivoo yhteistyötä muun muassa ympäristöjärjestöjen ja paliskuntien kanssa, jotta arvokkaat kohteet saadaan mahdollisimman kattavasti rajattua. Myös kansalaiset voivat ilmoittaa arvokkaita kohteita web-pohjaisessa karttakyselyssä. Metsätalouden piirissä olevaa metsämaata on valtion mailla Lapissa 1,7 miljoonaa hehtaaria. Alueen laajuuden vuoksi metsätalousalueisiin sisältyy edelleen myös luonnontilaisia, aiemmin hakkaamattomia kohteita. Lahopuustoiset, monimuotoisuudelle arvokkaat kohteet rajataan ympäristöohjeiden mukaisesti hakkuiden ulkopuolelle viimeistään leimikonsuunnittelun vaiheessa. Ennakkoinventoinnit varmistavat arvokkaiden kohteiden säilymisen ja helpottavat metsätalouden suunnittelijan työtä. Luontokohteita ja arvokkaita luonnonmetsiä on kartoitettu Lapissa 1990-luvulta alkaen. Kartoitusten tuloksena on syntynyt kattava ekologinen verkosto, joka koostuu lakisääteisistä suojelualueista ja Metsähallituksen...

Lue lisää

Luonnontuotteiden keruuaika lähestyy

Metsähallituksen metsätalouskäytössä olevista monikäyttömetsistä voi kerätä kuusenkerkkiä ja monia muita luonnontuotteita henkilökohtaisen luonnontuoteluvan ostamalla. Kuusenkerkän keruuaika on touko-kesäkuussa vaihdellen vuosittain, alueittain ja puittain. Paras keruuaika kestää 2–3 viikkoa.Metsähallituksen jo useita vuosia myymän luonnontuoteluvan voi hankkia aiempaa helpommin tietokoneella tai mobiililaitteella Eräluvat-verkkokaupasta.  -Luonnontuoteluvan oikeuttaa keräämään valtion monikäyttömetsästä kuusenkerkkiä, pihlajan silmuja, pakurikääpää, koivunlehtiä, lehtipuiden oksia esim. vastoja ja kerppuja varten, pihkaa, sammalia ja havuja. Näiden lisäksi rauhoittamattomia ruohovartisia kasveja keruumäärän ylittäessä ”jokamiehen oikeudella” sallitun määrän, kertoo maankäyttöpäällikkö Antti Maukonen Metsähallituksesta.Luonnontuotelupia on kahdenlaisia, 3 kk ostopäivästä voimassa oleva oikeuttaa 50 kg tai 200 litran keruumäärään ja 1 vuoden ostopäivästä voimassa oleva lupa oikeuttaa 200 kg tai...

Lue lisää

Muuttuva ilmasto ja kaupungistuminen lisäävät suurten metsäpalojen riskiä myös Suomessa

Lapin AMK kysyi lähes 500 metsä- ja pelastusalan toimijan käsityksiä metsäpaloista nyt ja tulevaisuudessa. Suomi on viime vuosikymmeninä selvinnyt metsäpalojen osalta naapurimaitaan pienemmin vahingoin. Ilmastonmuutoksen myötä metsäpaloriskin on kuitenkin ennustettu kasvavan Suomessa lähivuosikymmeninä. Ilmastonmuutoksen lisäksi maamme metsätalous elää jatkuvassa muutoksessa niin metsien käytön kuin omistusrakenteenkin osalta. Myös kaupungistuminen tuo omat haasteensa harva-alueiden pelastuspalveluiden turvaamiselle. Valmiutta palojen torjuntaan Tuoreessa Lapin ammattikorkeakoulun julkaisemassa raportissa “Metsäsektorin ja pelastusalan käsityksiä metsäpaloista” kuvataan metsäsektorin ja pelastusalan ammattilaisten käsityksiä metsäpalojen nykytilasta ja mahdollisista muutoksia, joita muuttuva ilmasto ja metsätalous voivat paloriskiin aiheuttaa. Julkaisussa pureudutaan sekä ajankohtaisten trendien aiheuttamiin huoliin ja uhkakuviin että laajaan kirjoon erilaisia keinoja...

Lue lisää

Yli puolet suomalaisista kannattaa metsänomistamista – enemmistö sijoittaisi omaan metsäpalstaan

Suomalaiset mielletään metsänomistajiksi. Mielikuva elää yhä, vaikka voimakas kaupungistuminen on muuttanut suomalaisten suhdetta metsään.  LähiTapiolan teettämän kyselyn mukaan enemmistö suomalaisista pitää metsänomistamista tärkeänä. Kyselyn yli tuhannesta vastaajasta 54 prosenttia sanoi metsän omistamisen olevan tärkeää. Joka kuudes kyselyyn vastannut ei katsonut omistamisen olevan tärkeää. Mielipidettään ei osannut sanoa 30 prosenttia vastaajista. Metsänomistaminen näyttää olevan jonkin verran tärkeämpää maaseutumaisissa kunnissa asuville kuin esimerkiksi pääkaupunkiseutulaisille. Maaseudulla asuvista 67 prosenttia piti metsänomistamista tärkeänä, kun pääkaupunkilaisista sitä piti tärkeänä 47 prosenttia. -Tulos käy järkeen hyvin, sillä yli puolet suomalaisista metsänomistajista asuu maaseudulla tai maaseudun taajamissa. Side metsään on usein tiiviimpi ja metsän arvot koetaan vahvemmiksi....

Lue lisää

Luonnonvarakeskuksen selvitys: Seurakuntien metsät ovat merkittävä hiilivarasto

Kirkon energia- ja ilmastostrategian (Hiilineutraali kirkko 2030) mukaisesti Suomen evankelis-luterilainen kirkko on sitoutunut kansalliseen ja kansainväliseen työhön ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Metsien hiilinieluilla voidaan kompensoida toiminnan aiheuttamia hiilipäästöjä. Kirkkohallitus on teettänyt Luonnonvarakeskuksella (Luke) laskelmat seurakuntien metsien tilasta hiilivarastoina ja -nieluina. Selvitys osoittaa, että metsien hoidossa ja käytössä erityistä huomiota on kiinnitettävä maaperän hiilivaraston säilyttämiseen. Selvityksen aineisto kattoi 230 seurakuntatalouden noin 2 000 kiinteistöä. Laskelmat voitiin toteuttaa 130 000 hehtaarin metsäalalta, mikä on noin 80 prosenttia seurakuntien omistamista metsistä. Selvitystyön kohteena olevien metsien puuston hiilivarasto on noin 6 miljoonaa tonnia. Turvemaiden osuus seurakuntien metsäalueista on melko suuri, joten maaperään sitoutuneen hiilen määrä on...

Lue lisää

Energiapuun mittauksessa mittauslain vaatimukset tahtovat unohtua

Kuluvan talven aikana virallisille mittaajille on tullut useita energiapuun mittausta koskeneita yhteydenottoja. Keskeiset ongelmat liittyvät mittauksesta sopimiseen, itse mittaamiseen ja mittalaitteiden omavalvontaan. Energiapuun käytön lisääntyessä ja hinnan noustessa taloudelliset intressit kasvavat, jolloin lainmukaisen mittauksen merkitys korostuu. − Energiapuun mittaus on kuulunut puutavaran mittauslain piiriin jo vuodesta 2014, mutta monelle alan toimijalle lain vaatimukset eivät ole tuttuja, kertoo virallinen mittaaja Ahti Weijo Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Energiapuu kuivuu ja muuttaa muotoaan – sovi mittausten ajankohdat ja mittayksikkö ennen työn aloittamista − Tyypillinen energiapuuta koskeva kysely on viime talvena koskenut mittausta. Mittauksesta ei ole useinkaan sovittu riittävän tarkasti ja eri työvaiheissa tehtyjä mittauksia ja niiden tuloksia...

Lue lisää

Kuluttajat kaipaavat enemmän kotimaista riistaa kauppoihin

Kuluttajat toivovat enemmän lähialueella kasvanutta riistaa ruokakauppaan. Lähes kaikki haluaisivat tulevaisuudessa korvata osan naudan-, sian- tai siipikarjanlihan kulutuksestaan riistalla. Kyselyn mukaan 79 prosenttia Etelä- ja Länsi-Suomen kuluttajista syö riistaa kotona, sukulaisten tai ystävien luona. Osa kuluttajista, jotka eivät ole koskaan syöneet riistanlihaa haluaisi syödä sitä, jos riistaa voisi hankkia lähialueelta helposti. Kuluttajista 67 prosenttia syö silloin tällöin riistaa ravintolassa. Vastaajista 93 prosenttia haluaisi korvata osan syödystä naudan-, sian- ja siipikarjalihasta riistanlihalla. – Riista, kuten hirvi ja valkohäntäpeura, on tutkimukseen vastanneiden kuluttajien mielestä puhdasta, antibioottivapaata, suomalaista alkuperää, turvallista syödä, ravintoarvoltaan hyvää, perinteistä, ympäristöystävällisesti tuotettua ja hyvänmakuista, kertoo erikoissuunnittelija Mikael Wikström Suomen...

Lue lisää

Miksi käpyjen keräystä ei jatketa Pohjois-Suomessa kevättalvella?

Käpyjen kerääjiltä tuli kyselyjä Metsähallituksen ilmoituksesta, ettei Pohjois-Suomen syksyllä alkanutta männyn käpyjen keräystä jatketa nyt kevättalvella. Kevättalvihan on usein ollut parasta käpykeräysaikaa. Syynä päätökseen on siementen liian alhainen itävyys.  Viime syksyn 570 000 litran käpysaalis oli hieno saavutus, ja innokkaita kerääjiä oli paljon. Suuri kiitos keräykseen osallistuneille! Olisikin ollut mieluisaa jatkaa keräystä. Valitettavasti pohjoissuomalaisten mäntyjen siemenet eivät ole kestäneet luonnossa talven pakkasia riittävän hyvin keräyksen jatkamiseksi kevättalvella. Kävyt liian kosteita Huonoja ennusmerkkejä saatiin jo viime vuoden puolella. Joulukuun näytteissä käpyjen sisäinen kosteus oli korkea, noin 40-50 %, kun se pitäisi olla alle 30 %. Se tarkoitti, että myös siemenet käpyjen sisällä olivat kosteita,...

Lue lisää

Metsä Board aloittaa valmistelut Husumin tehtaan ympäristöluvan uudistamiseksi

Metsä Groupiin kuuluva Metsä Board uudistaa Husumin sellutehtaansa Ruotsissa kahdessa vaiheessa 2020-luvulla. Metsä Board sai marraskuussa 2020 hyväksynnän Husumin tehtaan ympäristöluvan muutokselle sellutehtaan uudistuksen ensimmäistä vaihetta varten. Ensimmäisen vaiheen lopullinen investointipäätös tehtiin joulukuussa 2020, ja se sisältää uuden soodakattilan ja turbiinin. Uudistamisen toisessa vaiheessa, joka päätetään ja toteutetaan myöhemmin 2020-luvun aikana, nykyiset kaksi kuitulinjaa korvataan yhdellä uudella. Metsä Board aloittaa nyt valmistelut Husumin tehtaan ympäristöluvan uudistamiseksi niin, että se sisältää myös suunnitellun uuden kuitulinjan. Prosessi alkaa sisäisellä valmistelutyöllä, jota seuraa lupahakemus myöhemmin vuoden 2021 aikana. Lähde: News Cision

Lue lisää

Metsäluonnosta arvoaineita koronaviruksen päihittämiseen

Business Finland on myöntänyt 660 000 euron Research-to-Business-rahoituksen Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Jyväskylän yliopiston Natural antivirals -projektille. Projektissa kehitetään uusia luonnonyhdisteisiin pohjautuvia kosmetiikka- ja hygienia-alan tuotteita koronaviruspandemian ja tulevaisuuden epidemioiden hillitsemiseksi. Lisäksi siinä valmistellaan tutkimuslähtöisen, viruksia estävän ja tuhoavan keksinnön kaupallistamista ja tehdään kaupallistamista tukevaa soveltavaa tutkimusta. Tavoitteena on valmistella keksintö siihen vaiheeseen, että sen siirtäminen aloittavalle tai olemassa olevalle yritykselle on mahdollista. Metsäluonnosta saatavat yhdisteet nujertavat viruksia tehokkaasti Luke ja Jyväskylän yliopisto ovat yhdessä löytäneet luonnonyhdisteitä, joilla on vahva viruksentorjuntakyky ihmisiä infektoivia viruksia vastaan. Yhdisteiden tehokkuus on osoitettu erittäin pysyvillä enteroviruksilla, jotka ovat yleisimpiä esiintyviä viruksia sekä koronaviruksilla, myös pandemiaa aiheuttavalla...

Lue lisää