Street 238,52 tempor
Donec ultricies mattis nulla.

Metsäteollisuuden tuotantomäärät jatkoivat kasvuaan kolmannella kvartaalilla

Metsäteollisuuden tuotantomäärät kasvoivat kolmannella kvartaalilla kaikkien päätuoteryhmien osalta edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kartongin tuotannon kasvu oli vahvinta ja muiden tuotteiden kasvu maltillisempaa.‍ Mekaanisen metsäteollisuuden tuotantomäärät kasvoivat verrattuna edellisen vuoden vastaavaan aikaan. Vanerin tuotanto kasvoi 4 % ja sahatavaran tuotanto kasvoi 8 % vahvan vientikysynnän sekä kotimaan kysynnän ansiosta. Kotimaan kysyntää on tukenut rakentamisen kasvu.  ‍Kemiallisen metsäteollisuuden puolella kartongin tuotantomäärät kasvoivat eniten. Kartongin tuotanto oli kolmannella neljänneksellä 1,1 miljoonaa tonnia, mikä on 18 % enemmän edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kartonkituotteiden kysyntä on lisääntynyt muun muassa verkkokaupan ja pakkauskartongin käytön kasvun myötä.‍ Sellun tuotanto oli kolmannella neljänneksellä 4 % edellisvuotta...

Lue lisää

Puukauppa on hyvässä vauhdissa

puukauppa

Puukauppaa on käyty tammi-elokuussa huomattavasti enemmän viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Reiluun kilpailuun perustuva markkina ja sen ennustettavuus ovat tärkeä osa metsäteollisuuden kilpailukykyä. Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat tammi-elokuussa puuta yksityismetsistä 24,5 miljoonaa kuutiota, mikä on 48 prosenttia enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana. Puukauppaa käytiin myös kesällä aiempia vuosia vilkkaammin. Tammi-elokuussa tukkien ostomäärä oli 12,2 miljoonaa kuutiota, eli 76 prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana. Kuitupuun ostomäärä oli 11,3 miljoonaa kuutiota, mikä on 26 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Raakapuukustannukset ovat korkealla tasolla Havutukkien kantohinnat olivat elokuussa 15 prosenttia korkeammalla tasolla kuin edellisen vuoden elokuussa. Koivutukin kantohinta oli 6...

Lue lisää

Kansalaiset haluavat päättäjien puolustavan metsäteollisuutta EU:ssa

Taloustutkimus selvitti elokuussa suomalaisten näkemyksiä metsäteollisuudesta ja sen edunvalvonnasta. Kyselyssä selvä enemmistö vastaajista toivoi, että suomalaiset päättäjät puolustaisivat metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä Euroopan unionissa.Kysyttäessä ”Päättäjiemme tehtävä on puolustaa metsäteollisuuden edellytyksiä EU:ssa” 45 % prosenttia vastaajista kertoi olevansa täysin samaa mieltä ja 29 % vastaajista jokseenkin samaa mieltä. 6 % vastaajista oli väitteestä jokseenkin eri mieltä ja 4 % täysin eri mieltä. Tulos kertoo, että vankka enemmistö suomalaisista toivoo maamme päättäjiltä työtä maamme teollisuuden toimintaedellytysten vahvistamiseksi. - Heinäkuussa julkaistun EU:n metsästrategian yhteydessä keskusteltiin siitä, onko oikein, että EU:ssa pyritään vaikuttamaan metsäisen maamme etujen turvaamiseksi. Nyt tehty tutkimus vahvistaa, että ainakin kansalaiset pitävät suomalaisen teollisuuden edellytysten...

Lue lisää

Metsien harvennusmallit uudistetaan – taustalla tarve ilmastokestävään metsänhoitoon

Harvennushakkuu on yleisin metsien hakkuutapa Suomessa. Harvennusten ajoituksen ja voimakkuuden valinnassa hyödynnetään laajasti metsänhoidon suosituksiin sisältyviä harvennusmalleja. Nyt käynnistyneessä Tapion kaksivuotisessa hankkeessa rakennetaan harvennusmallikirjasto, josta voi hakea aiempaa täsmällisemmin metsänomistajan tavoitteisiin ja metsän ominaisuuksiin sopivan harvennusmallin. Uudet mallit auttavat sopeutumisessa muuttuvaan ilmastoon. Hanke on osa maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -kehittämiskokonaisuutta. Suomen metsissä tehdään vuosittain harvennushakkuita noin 490 000 hehtaarilla, mikä tarkoittaa, että kaikista hakkuista noin kaksi kolmasosaa on harvennuksia. Harvennuksella voidaan vaikuttaa merkittävästi jäävän puuston arvokehitykseen, hiilinielun vahvistumiseen ja metsien tuhonkestävyyteen. Muuttuva ilmasto tuo uusia haasteita harvennusten suunnitteluun.  Harvennushakkuiden ajankohdan ja voimakkuuden valintaa ohjaavat metsänhoidon suositusten harvennusmallit, joita on yhteensä 14 eri puulajeille ja  kasvupaikoille. Metsäammattilaiset soveltavat malleja metsänomistajan tavoitteiden ja harvennettavan kohteen ominaisuuksien mukaisesti. Nyt rakennettava dynaaminen harvennusmallikirjasto helpottaa vaihtoehtojen vertailua ja päätöksentekoa.  ─ Metsänomistajat ovat toivoneet käytännön neuvoja, kuinka he voivat varautua muuttuvaan ilmastoon metsiensä hoidossa. Meiltä on kysytty, kuinka metsiä autetaan kestämään lisääntyviä tuhoriskejä ja...

Lue lisää

Kesän alku pitää metsänomistajat kiireisinä – laajasti Ruotsissa levinnyt tuholainen voi uhata myös Suomen metsiä

Metsäpalojen valvontalennolla pakkolasku Pohjois-Pohjanmaalla

Kesä on metsänomistajalle kiireistä aikaa. Se tietää puun istutusta, taimien inventointia, hoitotöitä sekä heinän poljentaa. Vähintään kerran vuodessa omassa metsässä on syytä piipahtaa selvittämässä, mitä sille kuuluu. Asiantuntijan mukaan Ruotsin metsiä valtaava kirjanpainaja voi levitä laajasti myös Suomessa, ja sen estämiseksi hyönteisen leviämistä kannattaa pitää tarkasti silmällä ja poistaa ripeästi kuorellinen puutavara sekä vahingoittuneet puut metsästä. Pahimpia kirjanpainajan riskialueita löytyy nyt erityisesti itäiseltä Uudeltamaalta, Keski-Suomesta, Kaakkois-Suomesta sekä Etelä-Savosta. Metsänomistajan kiusana ovat erilaiset puustoa uhkaavat tuholaiset, kuten kirjanpainaja ja juurikääpä. Vuosien 2018–2020 aikana LähiTapiola on korvannut noin 440 metsien hyönteistuhovahinkoa, joiden korvausmeno on ollut yhteensä noin 1,1 miljoonaa euroa. Suurin osa korvatuista...

Lue lisää

Muuttuva ilmasto ja kaupungistuminen lisäävät suurten metsäpalojen riskiä myös Suomessa

Lapin AMK kysyi lähes 500 metsä- ja pelastusalan toimijan käsityksiä metsäpaloista nyt ja tulevaisuudessa. Suomi on viime vuosikymmeninä selvinnyt metsäpalojen osalta naapurimaitaan pienemmin vahingoin. Ilmastonmuutoksen myötä metsäpaloriskin on kuitenkin ennustettu kasvavan Suomessa lähivuosikymmeninä. Ilmastonmuutoksen lisäksi maamme metsätalous elää jatkuvassa muutoksessa niin metsien käytön kuin omistusrakenteenkin osalta. Myös kaupungistuminen tuo omat haasteensa harva-alueiden pelastuspalveluiden turvaamiselle. Valmiutta palojen torjuntaan Tuoreessa Lapin ammattikorkeakoulun julkaisemassa raportissa “Metsäsektorin ja pelastusalan käsityksiä metsäpaloista” kuvataan metsäsektorin ja pelastusalan ammattilaisten käsityksiä metsäpalojen nykytilasta ja mahdollisista muutoksia, joita muuttuva ilmasto ja metsätalous voivat paloriskiin aiheuttaa. Julkaisussa pureudutaan sekä ajankohtaisten trendien aiheuttamiin huoliin ja uhkakuviin että laajaan kirjoon erilaisia keinoja...

Lue lisää

Energiapuun mittauksessa mittauslain vaatimukset tahtovat unohtua

Kuluvan talven aikana virallisille mittaajille on tullut useita energiapuun mittausta koskeneita yhteydenottoja. Keskeiset ongelmat liittyvät mittauksesta sopimiseen, itse mittaamiseen ja mittalaitteiden omavalvontaan. Energiapuun käytön lisääntyessä ja hinnan noustessa taloudelliset intressit kasvavat, jolloin lainmukaisen mittauksen merkitys korostuu. − Energiapuun mittaus on kuulunut puutavaran mittauslain piiriin jo vuodesta 2014, mutta monelle alan toimijalle lain vaatimukset eivät ole tuttuja, kertoo virallinen mittaaja Ahti Weijo Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Energiapuu kuivuu ja muuttaa muotoaan – sovi mittausten ajankohdat ja mittayksikkö ennen työn aloittamista − Tyypillinen energiapuuta koskeva kysely on viime talvena koskenut mittausta. Mittauksesta ei ole useinkaan sovittu riittävän tarkasti ja eri työvaiheissa tehtyjä mittauksia ja niiden tuloksia...

Lue lisää

Miksi käpyjen keräystä ei jatketa Pohjois-Suomessa kevättalvella?

Käpyjen kerääjiltä tuli kyselyjä Metsähallituksen ilmoituksesta, ettei Pohjois-Suomen syksyllä alkanutta männyn käpyjen keräystä jatketa nyt kevättalvella. Kevättalvihan on usein ollut parasta käpykeräysaikaa. Syynä päätökseen on siementen liian alhainen itävyys.  Viime syksyn 570 000 litran käpysaalis oli hieno saavutus, ja innokkaita kerääjiä oli paljon. Suuri kiitos keräykseen osallistuneille! Olisikin ollut mieluisaa jatkaa keräystä. Valitettavasti pohjoissuomalaisten mäntyjen siemenet eivät ole kestäneet luonnossa talven pakkasia riittävän hyvin keräyksen jatkamiseksi kevättalvella. Kävyt liian kosteita Huonoja ennusmerkkejä saatiin jo viime vuoden puolella. Joulukuun näytteissä käpyjen sisäinen kosteus oli korkea, noin 40-50 %, kun se pitäisi olla alle 30 %. Se tarkoitti, että myös siemenet käpyjen sisällä olivat kosteita,...

Lue lisää

Metsä Board aloittaa valmistelut Husumin tehtaan ympäristöluvan uudistamiseksi

Metsä Groupiin kuuluva Metsä Board uudistaa Husumin sellutehtaansa Ruotsissa kahdessa vaiheessa 2020-luvulla. Metsä Board sai marraskuussa 2020 hyväksynnän Husumin tehtaan ympäristöluvan muutokselle sellutehtaan uudistuksen ensimmäistä vaihetta varten. Ensimmäisen vaiheen lopullinen investointipäätös tehtiin joulukuussa 2020, ja se sisältää uuden soodakattilan ja turbiinin. Uudistamisen toisessa vaiheessa, joka päätetään ja toteutetaan myöhemmin 2020-luvun aikana, nykyiset kaksi kuitulinjaa korvataan yhdellä uudella. Metsä Board aloittaa nyt valmistelut Husumin tehtaan ympäristöluvan uudistamiseksi niin, että se sisältää myös suunnitellun uuden kuitulinjan. Prosessi alkaa sisäisellä valmistelutyöllä, jota seuraa lupahakemus myöhemmin vuoden 2021 aikana. Lähde: News Cision

Lue lisää

WWF haastaa 600 kuntaa ja seurakuntaa vastuulliseen metsänhoitoon: Varsinais-Suomelle satelee kehuja

Kunnat ja seurakunnat ovat merkittäviä metsäomistajia Suomessa, yhteensä ne omistavat noin 600 000 hehtaaria metsää. WWF lähetti 600 vetoomuskirjettä ympäri Suomea ja haastoi kunnat ja seurakunnat huolehtimaan mittaamattoman arvokkaasta metsäluonnostamme aiempaa vastuullisemmin. Erityisesti Turussa on toimittu WWF:n mukaan esimerkillisen vastuullisesti.  Kuntien omistuksessa on noin 430 000 hehtaaria metsää. Seurakuntien vastaava luku on noin 170 000 hehtaaria. Pääosin taloudellisten paineiden, vanhan tottumuksen sekä yksipuolisen metsäneuvonnan vuoksi julkisten metsänomistajien hoitosuunnitelmat eivät läheskään aina ole parhaita mahdollisia metsäluonnon suojelun ja ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta. WWF lähetti äskettäin lähes 600 kirjettä suomalaisille kunnille ja seurakunnille kannustaen niitä vastuullisempaan metsänhoitoon. ”Meidän kaikkien yhteisiä metsiä hallinnoivina tahoina kuntien ja seurakuntien...

Lue lisää