Street 238,52 tempor
Donec ultricies mattis nulla.

Millimetrien kokoinen luonnon puskutraktori löytyi Nuuksiosta

Nuuksion kansallispuiston laitumilta Högbackasta löytyi kesän kartoituksissa pieni, mutta äärimmäisen uhanalainen hyönteislaji, helolantiainen (Esymus merdarius). Lajin aikuiset yksilöt ja niiden toukat elävät molemmat lantaa syöden, ja helolantiainen vaatii nimenomaan avoimia laitumia. Helolantiainen on maamme uhanalaisimpia lantakuoriaisia juuri perinteisten luonnonlaitumien vähentymisen vuoksi. Nuuksiosta tätä pientä puskutraktoria löytyi lehmien, lampaiden ja hevosten avoimilta laitumilta. ”Esimerkiksi hirven lanta ei riitä lajille, vaan sen toukkien menestyminen vaatii paahteisen ja aurinkoisen elinympäristön. Laitumien ja tilojen harventuessa kuoriaiselle sopivien alueiden väliset etäisyydet ovat kasvaneet ja monet alueet ovat kasvaneet umpeen”, kertoo suunnittelija Heli Vainio Metsähallituksen Luontopalveluista. Laji oli useamman vuosikymmenen kadoksissa Suomesta, jos ei jopa koko Pohjois-Euroopasta. ”Viime...

Lue lisää

Enemmistö suomalaisista vähentäisi metsien hakkuita ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi

Metsäpalojen valvontalennolla pakkolasku Pohjois-Pohjanmaalla

Suomen luonnonsuojeluliitto vaatii päättäjiltä toimia hakkuiden vähentämiseksi, jotta hiilinielut ja metsäluonto voidaan pelastaa. Liiton mielestä metsien hakkuiden aiheuttamista, ilmastoa kuumentavista päästöistä pitäisi periä maksu. Suomen luonnonsuojeluliiton laatiman ja Taloustutkimuksen toteuttaman kyselyn mukaan 53 prosenttia suomalaisista kannattaa metsien hakkuiden vähentämistä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Erityisesti sosiaalidemokraattien, vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat pienentäisivät hakkuita. Myös keskustan ja kokoomuksen kannattajista yli 40 prosenttia oli hakkuiden pienentämisen puolella. Hakkuiden pienentämistä kannatetaan eniten alle 25-vuotiaiden ja vähiten 50–64-vuotiaiden keskuudessa. “Metsien hakkuut ovat ilmaston ja luonnon kannalta kestämättömän suuret. Suomalaisten enemmistö kannattaa hakkuiden vähentämistä. Silti päättäjien ja metsäteollisuuden toiminta vie meitä vastakkaiseen suuntaan”, sanoo suojeluasiantuntija Hanna Aho. Suomen metsien hiilinielut...

Lue lisää

Montako lajia elää Liesjärven kansallispuistossa? Suomen parhaita lajiasiantuntijoita kokoontuu Bioblitziin tulevana viikonloppuna kartoittamaan kansallispuiston eliölajeja

Liesjärven kansallispuistossa Tammelassa järjestetään 12.–13.8.2022 vuorokauden mittainen ”lajijahti” eli Bioblitz. Tavoitteena on löytää 24 tunnin aikana kansallispuiston alueelta mahdollisimman monta eliölajia. Lajilistasta on odotettavissa pitkä, sillä tapahtumaan osallistuu monien eri eliöryhmien huippuasiantuntijoita. Osallistujilla on osaamista mm. putkilokasveista, sammalista, sienistä, nilviäisistä, linnuista, kovakuoriaisista, pistiäisistä, kärpäsistä, perhosista ja muistakin hyönteisryhmistä. Tapahtuma alkaa perjantaina 12.8. klo 12 Metsäkouluntien Eräkeskuksen pihasta ja päättyy lauantaina klo 12. Alustavat listat löydetyistä lajeista ja niiden lukumääristä kootaan välittömästi, mutta lopulliset tulokset julkistetaan vasta syyskuussa, kun kaikki hyönteis- ja muut näytteet on saatu määritettyä.  Tapahtuman järjestää Metsähallituksen Järvi-Suomen Luontopalvelut, mutta asiantuntijoita tulee paikalle myös Metsähallituksen ulkopuolelta. Bioblitzin tarkoitus...

Lue lisää

Hyönteisten hyökkäykset puihin lisäävät pilviä ja viilentävät ilmastoa

Metsänomistajien puunmyyntiaikeet ovat vielä epävarmoja, mutta hintaodotukset ovat tuoreen Metsätutka-kyselyn mukaan korkealla.

Hyönteisten hyökkäysten aiheuttama stressi lisää puiden erittämiä kaasumaisia yhdisteitä, jotka vaikuttavat ilmakehässä muodostuviin hiukkasiin, pilviin ja ilmakehän kykyyn heijastaa auringon säteilyä takaisin avaruuteen. Tutkimuksessa simuloitiin hyönteistuhojen aiheuttaman stressin vaikutusta pohjoisen alueen havu- ja lehtipuihin käyttäen ilmastomallia. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että hyönteisten syödessä puita ja kasveja, nämä stressaantuvat ja alkavat vapauttaa enemmän kaasumaisia orgaanisia yhdisteitä. Nämä kaasut voivat käydä läpi tiettyjä kemiallisia ja fysikaalisia prosesseja, joissa niistä muodostuu ilmakehän pienhiukkasia.  Muodostuneet hiukkaset vaikuttavat ilmastoon heijastamalla ja sirottamalla auringosta tulevaa säteilyä, sekä vaikuttamalla pilvien muodostumiseen. Puiden stressaantumisen vaikutusta ilmastoon tarkasteltiin tutkimuksessa ilmastomallilla, jossa kasvatettiin pohjoisen havu- sekä lehtipuihin kohdistetun stressin määrää....

Lue lisää