Street 238,52 tempor
Donec ultricies mattis nulla.

Kesän alku pitää metsänomistajat kiireisinä – laajasti Ruotsissa levinnyt tuholainen voi uhata myös Suomen metsiä

Kesä on metsänomistajalle kiireistä aikaa. Se tietää puun istutusta, taimien inventointia, hoitotöitä sekä heinän poljentaa. Vähintään kerran vuodessa omassa metsässä on syytä piipahtaa selvittämässä, mitä sille kuuluu. Asiantuntijan mukaan Ruotsin metsiä valtaava kirjanpainaja voi levitä laajasti myös Suomessa, ja sen estämiseksi hyönteisen leviämistä kannattaa pitää tarkasti silmällä ja poistaa ripeästi kuorellinen puutavara sekä vahingoittuneet puut metsästä. Pahimpia kirjanpainajan riskialueita löytyy nyt erityisesti itäiseltä Uudeltamaalta, Keski-Suomesta, Kaakkois-Suomesta sekä Etelä-Savosta. Metsänomistajan kiusana ovat erilaiset puustoa uhkaavat tuholaiset, kuten kirjanpainaja ja juurikääpä. Vuosien 2018–2020 aikana LähiTapiola on korvannut noin 440 metsien hyönteistuhovahinkoa, joiden korvausmeno on ollut yhteensä noin 1,1 miljoonaa euroa. Suurin osa korvatuista...

Lue lisää

Muuttuva ilmasto ja kaupungistuminen lisäävät suurten metsäpalojen riskiä myös Suomessa

Lapin AMK kysyi lähes 500 metsä- ja pelastusalan toimijan käsityksiä metsäpaloista nyt ja tulevaisuudessa. Suomi on viime vuosikymmeninä selvinnyt metsäpalojen osalta naapurimaitaan pienemmin vahingoin. Ilmastonmuutoksen myötä metsäpaloriskin on kuitenkin ennustettu kasvavan Suomessa lähivuosikymmeninä. Ilmastonmuutoksen lisäksi maamme metsätalous elää jatkuvassa muutoksessa niin metsien käytön kuin omistusrakenteenkin osalta. Myös kaupungistuminen tuo omat haasteensa harva-alueiden pelastuspalveluiden turvaamiselle. Valmiutta palojen torjuntaan Tuoreessa Lapin ammattikorkeakoulun julkaisemassa raportissa “Metsäsektorin ja pelastusalan käsityksiä metsäpaloista” kuvataan metsäsektorin ja pelastusalan ammattilaisten käsityksiä metsäpalojen nykytilasta ja mahdollisista muutoksia, joita muuttuva ilmasto ja metsätalous voivat paloriskiin aiheuttaa. Julkaisussa pureudutaan sekä ajankohtaisten trendien aiheuttamiin huoliin ja uhkakuviin että laajaan kirjoon erilaisia keinoja...

Lue lisää

Energiapuun mittauksessa mittauslain vaatimukset tahtovat unohtua

Kuluvan talven aikana virallisille mittaajille on tullut useita energiapuun mittausta koskeneita yhteydenottoja. Keskeiset ongelmat liittyvät mittauksesta sopimiseen, itse mittaamiseen ja mittalaitteiden omavalvontaan. Energiapuun käytön lisääntyessä ja hinnan noustessa taloudelliset intressit kasvavat, jolloin lainmukaisen mittauksen merkitys korostuu. − Energiapuun mittaus on kuulunut puutavaran mittauslain piiriin jo vuodesta 2014, mutta monelle alan toimijalle lain vaatimukset eivät ole tuttuja, kertoo virallinen mittaaja Ahti Weijo Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Energiapuu kuivuu ja muuttaa muotoaan – sovi mittausten ajankohdat ja mittayksikkö ennen työn aloittamista − Tyypillinen energiapuuta koskeva kysely on viime talvena koskenut mittausta. Mittauksesta ei ole useinkaan sovittu riittävän tarkasti ja eri työvaiheissa tehtyjä mittauksia ja niiden tuloksia...

Lue lisää

Miksi käpyjen keräystä ei jatketa Pohjois-Suomessa kevättalvella?

Käpyjen kerääjiltä tuli kyselyjä Metsähallituksen ilmoituksesta, ettei Pohjois-Suomen syksyllä alkanutta männyn käpyjen keräystä jatketa nyt kevättalvella. Kevättalvihan on usein ollut parasta käpykeräysaikaa. Syynä päätökseen on siementen liian alhainen itävyys.  Viime syksyn 570 000 litran käpysaalis oli hieno saavutus, ja innokkaita kerääjiä oli paljon. Suuri kiitos keräykseen osallistuneille! Olisikin ollut mieluisaa jatkaa keräystä. Valitettavasti pohjoissuomalaisten mäntyjen siemenet eivät ole kestäneet luonnossa talven pakkasia riittävän hyvin keräyksen jatkamiseksi kevättalvella. Kävyt liian kosteita Huonoja ennusmerkkejä saatiin jo viime vuoden puolella. Joulukuun näytteissä käpyjen sisäinen kosteus oli korkea, noin 40-50 %, kun se pitäisi olla alle 30 %. Se tarkoitti, että myös siemenet käpyjen sisällä olivat kosteita,...

Lue lisää

Metsä Board aloittaa valmistelut Husumin tehtaan ympäristöluvan uudistamiseksi

Metsä Groupiin kuuluva Metsä Board uudistaa Husumin sellutehtaansa Ruotsissa kahdessa vaiheessa 2020-luvulla. Metsä Board sai marraskuussa 2020 hyväksynnän Husumin tehtaan ympäristöluvan muutokselle sellutehtaan uudistuksen ensimmäistä vaihetta varten. Ensimmäisen vaiheen lopullinen investointipäätös tehtiin joulukuussa 2020, ja se sisältää uuden soodakattilan ja turbiinin. Uudistamisen toisessa vaiheessa, joka päätetään ja toteutetaan myöhemmin 2020-luvun aikana, nykyiset kaksi kuitulinjaa korvataan yhdellä uudella. Metsä Board aloittaa nyt valmistelut Husumin tehtaan ympäristöluvan uudistamiseksi niin, että se sisältää myös suunnitellun uuden kuitulinjan. Prosessi alkaa sisäisellä valmistelutyöllä, jota seuraa lupahakemus myöhemmin vuoden 2021 aikana. Lähde: News Cision

Lue lisää

WWF haastaa 600 kuntaa ja seurakuntaa vastuulliseen metsänhoitoon: Varsinais-Suomelle satelee kehuja

Kunnat ja seurakunnat ovat merkittäviä metsäomistajia Suomessa, yhteensä ne omistavat noin 600 000 hehtaaria metsää. WWF lähetti 600 vetoomuskirjettä ympäri Suomea ja haastoi kunnat ja seurakunnat huolehtimaan mittaamattoman arvokkaasta metsäluonnostamme aiempaa vastuullisemmin. Erityisesti Turussa on toimittu WWF:n mukaan esimerkillisen vastuullisesti.  Kuntien omistuksessa on noin 430 000 hehtaaria metsää. Seurakuntien vastaava luku on noin 170 000 hehtaaria. Pääosin taloudellisten paineiden, vanhan tottumuksen sekä yksipuolisen metsäneuvonnan vuoksi julkisten metsänomistajien hoitosuunnitelmat eivät läheskään aina ole parhaita mahdollisia metsäluonnon suojelun ja ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta. WWF lähetti äskettäin lähes 600 kirjettä suomalaisille kunnille ja seurakunnille kannustaen niitä vastuullisempaan metsänhoitoon. ”Meidän kaikkien yhteisiä metsiä hallinnoivina tahoina kuntien ja seurakuntien...

Lue lisää

Metsäbiotalouden näyteikkuna tuo tutkimustiedon kaikkien ulottuville – virtuaalisesti ja konkreettisesti

Metsäbiotalouden näyteikkuna -kokonaisuus täydentyi uudella metsabiotalous.fi-sivustolla. Monimediaisen alustan kautta tutkimustieto on nyt helposti saavutettavissa. Metsäbiotalouden näyteikkuna toimii tutkimustiedon välittäjänä, oppimisympäristönä ja matkailukohteena. Näyteikkunan ideana on esitellä tutkimustietoa monipuolisesti ja tuoda sitä kaikkien aiheesta kiinnostuneiden ulottuville. Metsabiotalous.fi:n lisäksi näyteikkunan sisältöjä havainnollistetaan konkreettisina kohteina Punkaharjulla Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimuspuistossa ja Suomen Metsämuseo Luston korkeatasoisissa näyttelyissä. Tutkimusmatkan voi tehdä virtuaalisesti tai aidossa tutkimuspuistossa Metsabiotalous.fi:ssa on tällä hetkellä saatavilla ajankohtaista tutkimustietoa muun muassa metsien taloudellisesta merkityksestä, uusista puupohjaisista tuotteista, luonnontuotteista, luonnon monimuotoisuuden hoidosta ja ilmastonmuutoksen vaikutuksesta metsien kasvuun. Perinteisemmän sisällön lisäksi kävijä pääsee tutustumaan tutkimukseen myös 360-kuvamaailman ja median avulla.  Konkreettisten havaintokohteiden perustaminen Punkaharjun tutkimuspuistoon on...

Lue lisää

Avohakkuut historiaan -kansalaisaloitteen käsittelyssä ei kuulla jatkuvan kasvatuksen tutkijoita

Avohakkuut historiaan -kansalaisaloitteen takana olevat ympäristöjärjestöt ovat huolestuneita siitä, että maa- ja metsätalousvaliokunnan tämänpäiväiseen, aloitetta käsittelevään asiantuntijakuulemiseen ei ole kutsuttu yhtään tutkijaa, joka olisi itse tutkinut metsien jatkuvaa kasvatusta. Siitä huolimatta, että valiokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari (kesk) lupasi aloitteelle monipuolisen käsittelyn, näin ei näytä olevan tapahtumassa. “Jos toista kuulemista ei tule, näyttää siltä, että 60 000 suomalaisen allekirjoittama kansalaisaloite saa yksipuolisen käsittelyn, joka ei perustu parhaaseen asiantuntijatietoon. Toivomme vahvasti, että lisää asiantuntijoita kuullaan vielä uudessa kuulemisessa”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä.  Metsätalous on suurin yksittäinen syy sille, että kolmannes Suomen uhanalaisista lajeista on metsässä eläviä lajeja. Avohakkuista luopuminen valtion metsissä olisi ensimmäinen...

Lue lisää

Metsäteollisuuden muuttuva oikeudellinen toimintaympäristö vaatii syvällistä tietoa sen vesistö- ja ilmastovaikutuksista sekä huolellista hankesuunnittelua

Ilmastoasiat ja ilmastonmuutoksen torjunta ovat vahvoja painopisteitä uuden komission vihreän kehityksen ohjelmassa. Myös uuteen kansalliseen ilmastolakiin ollaan sisällyttämässä hiilineutraalius- ja edelleen hiilinegatiivisuustavoite. Fossiilisista polttoaineista luopuminen on tässä avainasemassa ja kiertotalouden ratkaisut tulisi ottaa täysimääräisinä käyttöön myös metsäteollisuudessa. Kemiallisen metsäteollisuuden toimintaympäristö kuitenkin muuttuu koko ajan, mikä lisää tiedontarvetta erilaisista tuotantoratkaisuista ja päästötasoista niin toiminnanharjoittajan, luvittajan kuin valvojan näkökulmasta. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen metsäteollisuuden erikoistumisryhmä järjesti yhdessä ympäristöministeriön kanssa metsäteollisuuden lupa- ja valvontapäivät 30.9.–1.10.2020. Tilaisuuden pääteemoja olivat metsäteollisuuden vesistö- ja ilmastovaikutukset. Professori Niko Soininen, Itä-Suomen yliopisto: "Finnpulpin ympäristöluvan kaatuminen ei tarkoita kaikkien uusien metsäteollisuusinvestointien kariutumista vaan se indikoi oikeudellisen toimintaympäristön kiristymistä" Kuopioon suunniteltu Finnpulpin...

Lue lisää

Koronavaikutukset suurimpia luontomatkailulle – pitkittyvä pandemia lisää epävarmuutta myös elintarvike- ja metsäsektoreilla

Koronapandemian vaikutukset luonnonvara-alalla vaihtelevat vahvasti sektoreittain. Kansainvälinen matkailu Suomeen on pysähtynyt, eikä lisääntynyt kotimaan kysyntä ole tuonut riittävää helpotusta. Metsäsektorilla joidenkin tuotteiden markkinat ovat lisääntyneet, osan lähes romahtaneet. Maa-, elintarvike- ja kalataloudessa huolestuttavat pandemian vaikutukset alkutuotantoon, jalostukseen ja logistiikkaan. Kuinka käy globaalin vapaan kaupan? Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuore raportti pureutuu koronatilanteen vaikutuksiin metsäsektorille, luontoon perustuvaan matkailu- ja palvelutoimintaan ja luonnontuotealaan sekä maa-, elintarvike- ja kalatalouteen 2020-luvulla. Skenaarioissa huomioidaan pandemiatilanteen ja talouden erilaiset kehityskulut.– Luonnonvara-alaa kattavasti tarkasteleva Korona-vaikutusraporttimme paljastaa konkreettisesti, kuinka pitkäaikaisia ja laajoja vaikutuksia pandemialla on. Työmme edetessä esille nousi myös vahva tarve löytää keinoja, joiden avulla yhteiskunta ja toimialat voisivat...

Lue lisää