Street 238,52 tempor
Donec ultricies mattis nulla.

WWF haastaa 600 kuntaa ja seurakuntaa vastuulliseen metsänhoitoon: Varsinais-Suomelle satelee kehuja

Kunnat ja seurakunnat ovat merkittäviä metsäomistajia Suomessa, yhteensä ne omistavat noin 600 000 hehtaaria metsää. WWF lähetti 600 vetoomuskirjettä ympäri Suomea ja haastoi kunnat ja seurakunnat huolehtimaan mittaamattoman arvokkaasta metsäluonnostamme aiempaa vastuullisemmin. Erityisesti Turussa on toimittu WWF:n mukaan esimerkillisen vastuullisesti.  Kuntien omistuksessa on noin 430 000 hehtaaria metsää. Seurakuntien vastaava luku on noin 170 000 hehtaaria. Pääosin taloudellisten paineiden, vanhan tottumuksen sekä yksipuolisen metsäneuvonnan vuoksi julkisten metsänomistajien hoitosuunnitelmat eivät läheskään aina ole parhaita mahdollisia metsäluonnon suojelun ja ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta. WWF lähetti äskettäin lähes 600 kirjettä suomalaisille kunnille ja seurakunnille kannustaen niitä vastuullisempaan metsänhoitoon. ”Meidän kaikkien yhteisiä metsiä hallinnoivina tahoina kuntien ja seurakuntien...

Lue lisää

Metsäbiotalouden näyteikkuna tuo tutkimustiedon kaikkien ulottuville – virtuaalisesti ja konkreettisesti

Metsäbiotalouden näyteikkuna -kokonaisuus täydentyi uudella metsabiotalous.fi-sivustolla. Monimediaisen alustan kautta tutkimustieto on nyt helposti saavutettavissa. Metsäbiotalouden näyteikkuna toimii tutkimustiedon välittäjänä, oppimisympäristönä ja matkailukohteena. Näyteikkunan ideana on esitellä tutkimustietoa monipuolisesti ja tuoda sitä kaikkien aiheesta kiinnostuneiden ulottuville. Metsabiotalous.fi:n lisäksi näyteikkunan sisältöjä havainnollistetaan konkreettisina kohteina Punkaharjulla Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimuspuistossa ja Suomen Metsämuseo Luston korkeatasoisissa näyttelyissä. Tutkimusmatkan voi tehdä virtuaalisesti tai aidossa tutkimuspuistossa Metsabiotalous.fi:ssa on tällä hetkellä saatavilla ajankohtaista tutkimustietoa muun muassa metsien taloudellisesta merkityksestä, uusista puupohjaisista tuotteista, luonnontuotteista, luonnon monimuotoisuuden hoidosta ja ilmastonmuutoksen vaikutuksesta metsien kasvuun. Perinteisemmän sisällön lisäksi kävijä pääsee tutustumaan tutkimukseen myös 360-kuvamaailman ja median avulla.  Konkreettisten havaintokohteiden perustaminen Punkaharjun tutkimuspuistoon on...

Lue lisää

Avohakkuut historiaan -kansalaisaloitteen käsittelyssä ei kuulla jatkuvan kasvatuksen tutkijoita

Avohakkuut historiaan -kansalaisaloitteen takana olevat ympäristöjärjestöt ovat huolestuneita siitä, että maa- ja metsätalousvaliokunnan tämänpäiväiseen, aloitetta käsittelevään asiantuntijakuulemiseen ei ole kutsuttu yhtään tutkijaa, joka olisi itse tutkinut metsien jatkuvaa kasvatusta. Siitä huolimatta, että valiokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari (kesk) lupasi aloitteelle monipuolisen käsittelyn, näin ei näytä olevan tapahtumassa. “Jos toista kuulemista ei tule, näyttää siltä, että 60 000 suomalaisen allekirjoittama kansalaisaloite saa yksipuolisen käsittelyn, joka ei perustu parhaaseen asiantuntijatietoon. Toivomme vahvasti, että lisää asiantuntijoita kuullaan vielä uudessa kuulemisessa”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä.  Metsätalous on suurin yksittäinen syy sille, että kolmannes Suomen uhanalaisista lajeista on metsässä eläviä lajeja. Avohakkuista luopuminen valtion metsissä olisi ensimmäinen...

Lue lisää

Metsäteollisuuden muuttuva oikeudellinen toimintaympäristö vaatii syvällistä tietoa sen vesistö- ja ilmastovaikutuksista sekä huolellista hankesuunnittelua

Ilmastoasiat ja ilmastonmuutoksen torjunta ovat vahvoja painopisteitä uuden komission vihreän kehityksen ohjelmassa. Myös uuteen kansalliseen ilmastolakiin ollaan sisällyttämässä hiilineutraalius- ja edelleen hiilinegatiivisuustavoite. Fossiilisista polttoaineista luopuminen on tässä avainasemassa ja kiertotalouden ratkaisut tulisi ottaa täysimääräisinä käyttöön myös metsäteollisuudessa. Kemiallisen metsäteollisuuden toimintaympäristö kuitenkin muuttuu koko ajan, mikä lisää tiedontarvetta erilaisista tuotantoratkaisuista ja päästötasoista niin toiminnanharjoittajan, luvittajan kuin valvojan näkökulmasta. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen metsäteollisuuden erikoistumisryhmä järjesti yhdessä ympäristöministeriön kanssa metsäteollisuuden lupa- ja valvontapäivät 30.9.–1.10.2020. Tilaisuuden pääteemoja olivat metsäteollisuuden vesistö- ja ilmastovaikutukset. Professori Niko Soininen, Itä-Suomen yliopisto: "Finnpulpin ympäristöluvan kaatuminen ei tarkoita kaikkien uusien metsäteollisuusinvestointien kariutumista vaan se indikoi oikeudellisen toimintaympäristön kiristymistä" Kuopioon suunniteltu Finnpulpin...

Lue lisää

Koronavaikutukset suurimpia luontomatkailulle – pitkittyvä pandemia lisää epävarmuutta myös elintarvike- ja metsäsektoreilla

Koronapandemian vaikutukset luonnonvara-alalla vaihtelevat vahvasti sektoreittain. Kansainvälinen matkailu Suomeen on pysähtynyt, eikä lisääntynyt kotimaan kysyntä ole tuonut riittävää helpotusta. Metsäsektorilla joidenkin tuotteiden markkinat ovat lisääntyneet, osan lähes romahtaneet. Maa-, elintarvike- ja kalataloudessa huolestuttavat pandemian vaikutukset alkutuotantoon, jalostukseen ja logistiikkaan. Kuinka käy globaalin vapaan kaupan? Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuore raportti pureutuu koronatilanteen vaikutuksiin metsäsektorille, luontoon perustuvaan matkailu- ja palvelutoimintaan ja luonnontuotealaan sekä maa-, elintarvike- ja kalatalouteen 2020-luvulla. Skenaarioissa huomioidaan pandemiatilanteen ja talouden erilaiset kehityskulut.– Luonnonvara-alaa kattavasti tarkasteleva Korona-vaikutusraporttimme paljastaa konkreettisesti, kuinka pitkäaikaisia ja laajoja vaikutuksia pandemialla on. Työmme edetessä esille nousi myös vahva tarve löytää keinoja, joiden avulla yhteiskunta ja toimialat voisivat...

Lue lisää

Metsäsektori biotalouden kantava voima

Vuonna 2019 biotalouden osuus Suomen kansantalouden arvonlisäyksestä oli 13 prosenttia ja osuus investoinneista 10 prosenttia. Metsäsektori säilytti asemansa biotalouden tärkeimpänä toimialana, vaikka suurimpia kasvuprosentteja saavutettiinkin elintarvikesektorilla ja kemianteollisuudessa. Biotalouden osuus kansantalouden kokonaistuotoksesta ja arvonlisäyksestä on pysynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana lähes muuttumattomana. Vuonna 2019 biotalouden tuotos oli 74,4 miljardia euroa, mikä oli 16 prosenttia kansantalouden kokonaistuotoksesta. Edelliseen vuoteen verrattuna tuotoksen volyymi kasvoi prosentin.   – Arvonlisäyksestä biotalouden osuus oli 26 miljardia euroa eli 13 prosenttia. Biotalouden arvonlisäyksen volyymi kasvoi kaksi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna, kertoo Tiina Sauvula-Seppälä Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Metsäsektori on edelleen merkittävin Metsäsektori on edelleen biotalouden merkittävin toimiala. Vuonna 2019 metsäsektorin...

Lue lisää

Budjettiesitys ei paranna metsäteollisuuden kilpailukykyä

Hallituksen budjettiriihessä tehdyt päätökset lisäävät ensiarvioiden mukaan metsäteollisuuden kustannuksia, kuitenkin vähemmän kuin hallitusohjelman pohjalta oli odotettavissa. Budjettiesityksessä on myönteisiä asioita kuten teollisuuden sähköveron lasku EU-minimiin ja päästökauppakompensaation korvaava teollisuuden sähköistämistuki. Kilpailukykyä heikentäviin energiapoliittisiin ratkaisuihin tulee siirtymäaikoja ja korvaavia toimenpiteitä. Pitkän aikavälin teollisuuspoliittinen linja jää yhä valitettavan avoimeksi ja työllisyystoimet lykkääntyvät jälleen. Marinin hallituksen budjettiesityksen energialinjaukset lisäävät hallituskauden aikana metsäteollisuuden kustannuksia. Ensiarvioiden mukaan sähköveron alentamisen, energiaveron palautuksen poiston, lämmityspolttoaineiden veronkorotuksen ja jo aiemmin päätetyn dieselveron korotuksen jälkeen alalle koituu siirtymäaikojen jälkeen vuotuisia lisäkustannuksia yli 40 miljoonaa euroa. Metsäteollisuuteen kohdistuva kustannusvaikutus tulee riippumaan nyt päätettyjen muutosten toteutustavasta. Energiaveron palautusjärjestelmän poistamisen siirtymäaika on...

Lue lisää

Suomen pitää ottaa aikalisä turpeen energiaveron nostoon

Lenkkipolulla ajatus on vapaa lentämään minne tahtoo. Usein silloin mielen perukoilta hiipiivät esiin asiat, jotka muun kiireen keskellä ovat painuneet taka-alalle. Itse tulin viime lenkillä pohtineeksi Suomen energia-alan huomista, ja päätin kirjoittaa ajatukseni tähän blogiin. Minua huolestuttaa tilanne, jossa tunteisiin pohjautuvassa kiireessä kokonainen kotimainen teollisuuden ala – energiaturpeen tuotanto ja logistiikka – ollaan ajamassa alas. Oma käsitykseni on, että seuraavan 3-5 vuoden aikana energiaturpeeseen liittyvän keskustelun ilmapiiri ja tunnetilat tulevat muuttumaan. Ennakoin lähivuosina herättävän kohoavien polttoainehintojen aiheuttamaan teollisuuden ja yhdyskunnan lämmön hinnan nousuun.  Lisäksi ennakoin ulkomailta tuodun puupolttoaineen määrän kasvun nostattavan vastalauseita, ja ennakoin energiaturve-elinkeinon usean tuhannen työpaikan merkityksen ymmärtämisen paranevan....

Lue lisää

Metsäteollisuuden kasvualoilla koulutetaan uusia osaajia – haku Metsä Groupin oppisopimuskoulutukseen alkoi

Metsä Group käynnisti tänään 50 uuden osaajan rekrytoinnin tammikuussa 2021 alkavaan oppisopimuskoulutukseen. Uusia ammattilaisia koulutetaan Metsä Groupin sellu- ja kartonki- ja pehmopaperitehtaille. Näiden alojen tulevaisuuden näkymät ovat hyvät, ja oppisopimusrekrytointi vastaa ennakoivasti tehtaiden työntekijätarpeisiin eri puolilla Suomea.   Metsä Groupin oppisopimuskoulutusohjelmassa voi suorittaa jonkun neljästä tutkintovaihtoehdosta: prosessiteollisuuden ammattitutkinnon, sähkö- ja automaatioalan ammattitutkinnon, koneasennuksen ja kunnossapidon ammattitutkinnon tai laboratorioalan ammattitutkinnon. Opiskelu ja siihen liittyvät näyttökokeet suoritetaan työsuhteessa, koulutuksen kesto on yhteensä noin 1,5 vuotta.  ”Maksamme koko koulutuksen ajalta kilpailukykyistä palkkaa, ja hyväksytysti suoritetun tutkinnon päätteeksi tarjoamme mahdollisuuden jatkaa vakituisessa työsuhteessa”, Metsä Groupin henkilöstöjohtaja Pertti Hietaniemi sanoo.  ”Koulutuksen aikana opiskelijoille karttuu hyvää kokemusta monipuolisista...

Lue lisää

Digityökaluilla metsien puustosta entistä tarkempaa tietoa

Metsänarviointiin tarvitaan nykyistä tarkempia ja edullisempia sovelluksia, joilla korjuukoneen käyttäjä saa tarkkaa puukohtaista tietoa. VTT:n DigiInventory-projektissa muun muassa selvitettiin, miten maasta ja dronesta tehdyn laserkeilauksen avulla voidaan saada parempaa dataa puustosta.  Puuta myydään vuosittain Suomessa usealla miljardilla eurolla, joten kaupankäyntiä digitalisoimalla voidaan saavuttaa suuria taloudellisia etuja. Se edellyttää uusien mittaustekniikoiden käyttöönottoa. Perinteisesti puustotiedot on laskettu maastossa mitattujen otantakoealojen avulla. Laajojen metsäalueiden arvioinnissa käytetään myös laserkeilausta. Korjuukoneen kuljettaja valitsee harvennuksilta kaadettavan puun ja päättää sen katkonnan usein silmämääräisesti. Hankalassa kelissä hän näkee rungon vain yhdestä suunnasta. Peitteisessä metsässä etualalla olevat puut ja oksisto tuovat epätarkkuutta taempana olevien puiden muodon arviointiin ja...

Lue lisää