Street 238,52 tempor
Donec ultricies mattis nulla.

Metsäkatoa voidaan hillitä ohjauskeinoilla – ilmastohaitan hinnoittelu auttaa suunnittelussa

Metsähallitus rajoittaa maksuttomia metsästyslupia

Luonnonvarakeskus (Luke) on selvittänyt metsäkadon hillintään ja ehkäisyyn soveltuvia ohjauskeinoja. Metsäkato tarkoittaa metsämaan siirtymistä toiseen käyttöön, kuten viljelysmaaksi tai rakennetuksi maaksi. Ohjauskeinojen avulla voidaan ehkäistä sellaista metsäkatoa, jonka haitat ovat suuremmat kuin hyödyt. Suunnittelun apuna käytetään ilmastohaitan hinnoittelua. Maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta tehty selvitys palvelee ensisijaisesti maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman valmistelua, koska metsäkatoa vähentämällä voidaan pienentää maankäyttösektorin kasvihuonekaasupäästöjä. – Toimintaympäristö on rajussa muutoksessa kaikilla talouden sektoreilla – sota Ukrainassa vahvistaa tätä kehitystä. Tarvitaan pitkäjänteistä pohdintaa tavoista, joilla maankäyttöä ja siihen kytkeytyviä investointeja voidaan ohjata taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävään suuntaan, pohtii Metsäkadon ehkäisy -hanketta vetänyt, Luken tutkija Antti Miettinen. Maailman metsäkatovyöhykkeet sijaitsevat Aasiassa, Etelä-Amerikassa...

Lue lisää

Metsä Group säästää harvoin esiintyvät lehtipuut puunhankinnassa

Metsä group

Metsä Group jättää jatkossa järeät haavat ja muut harvoin metsissä esiintyvät lehtipuut metsiin luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Linjaus täydentää vuonna 2020 käynnistettyä Metsä Groupin Ekologisen kestävyyden ohjelmaa, jolla kehitetään talousmetsien monimuotoisuutta. ”Ostamme uusissa kaupoissa 1.6.2022 alkaen Suomessa ainoastaan mäntyä, kuusta, koivua ja läpimitaltaan alle 40-senttistä haapaa. Järeät haavat sekä muut harvoin metsissä esiintyvät lehtipuulajit, esimerkiksi raita, tuomi, pihlaja ja lepät jätetään metsiin. Ne ovat avainpuulajeja, joiden varassa elää monipuolinen eliöstö”, Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Jumppanen kertoo. Tätä ennen nämä harvinaisemmat lehtipuulajit, joille ei ole teollista jatkojalostusta, on säästöpuita lukuun ottamatta korjattu energian tuotantoon. ”Energiapuunhankinta ei ole kiinni näistä harvoin metsissämme esiintyvistä puulajeista. Fiksusti...

Lue lisää

Puustoa kaadetaan turvallisuussyistä Ruotsinkylän tutkimusmetsässä

Ruotsinkylän

Ruotsinkylän tutkimusmetsässä poistetaan kaatuessaan tonteille tai tielle ulottuvia puita. Tämän turvallisuusriskin aiheuttavan puuston poistaminen on tärkeää alueen asukkaille. Metsähallitus kertoi 28.2. verkkosivuilla sekä lähialueen asukkaille jaetulla tiedotteella, että Ruotsinkylän tutkimusmetsässä Tuusulassa toteutetaan hoitotoimenpiteitä ja harvennushakkuita maaliskuussa. Hakkuisiin sisältyy vaarallisen puuston poistoa yhteensä kolmella pienellä asutukseen rajautuvalla kohteella, yhteensä noin hehtaarin alueella.  − Turvallisuusriskiksi arvioitu puusto poistetaan asutuksen lähettyviltä. Alueen asukkailta on tullut toiveita vaarallisten puiden poistamiseksi, kertoo tiimiesimies Ilkka Korhonen.  Turvallisuuden vuoksi alueella liikkuvia pyydetään olemaan lähestymättä työkoneita.  Lähde: ePressi

Lue lisää

Ihmisillä on kiire, metsillä ei – maailman metsäpäivä pysäyttää miettimään metsien merkitystä

Metsäteollisuuden kilpailukyky edellyttää kustannustehokkaita ratkaisuja merenkulkuun

Pirkanmaan ELY-keskus edistää metsien säilymistä ja luonnon monimuotoisuutta mm. METSO-, Helmi- ja Pirkanmaan LUMO-ohjelmien kautta. Maakunnassa on yli 320 valtakunnallisesti uhanalaista lajia, joista osa elää vain Pirkanmaalla. Maailman metsäpäivää vietetään 21.3. YK:n yleiskokouksen aloitteesta vietettävä maailman metsäpäivä 21.3. kannustaa ihmisiä kiinnittämään huomiota metsien merkitykseen. Pirkanmaan ELY-keskus tukee ihmiselle elintärkeiden metsien ja metsäluonnon säilymistä sekä vaalii ja edistää luonnon monimuotoisuutta mm. METSO- ja Helmi-ohjelmien kautta sekä Pirkanmaan liiton kanssa valmistellun Pirkanmaan LUMO-ohjelman 2022–2030 avulla. Pirkanmaan LUMO-ohjelman tavoitteena pysäyttää maakunnan luonnon monimuotoisuuden heikentyminen ja käynnistää muutosprosessi monimuotoisuuden lisäämiseksi. LUMO-ohjelman luonnos on nyt valmistunut, ja kaikille avoin kommentointikierros saadaan käyntiin metsäpäivän kunniaksi. Metsät...

Lue lisää

Puuta on saatavilla – hinta ratkaisee metsänomistajan puunmyyntipäätöksen

Metsänomistajien puunmyyntiaikeet ovat vielä epävarmoja, mutta hintaodotukset ovat tuoreen Metsätutka-kyselyn mukaan korkealla.

Metsänomistajien puunmyyntiaikeet ovat vielä epävarmoja, mutta hintaodotukset ovat tuoreen Metsätutka-kyselyn mukaan korkealla. Metsänomistajien puunmyyntiaikeet ovat vielä epävarmoja, mutta hintaodotukset ovat korkealla. Kyselyn mukaan reilulla neljänneksellä metsänomistajista on puunmyyntiaikeita vielä tämän vuoden aikana. Eniten puunmyyntipäätökseen vaikuttaa se, että metsäsuunnitelma esittää hakkuita, mutta toiseksi eniten puun myyntipäätöksen vaikuttaa hintataso. - Tulokset ovat loogisia. Puukauppaa tehdään, jos metsästä löytyy metsäsuunnitelman mukaan myytävää, mutta puukaupan tekohetkeen vaikuttavat mm. puun hintataso, rahan tarve sekä hyvä puun kysyntä, toteaa tutkimuspäällikkö Kalle Karttunen. Korkeimmat hintaodotukset kuluvalle vuodelle on energiapuulla. Energiapuun hinnan nousua odottaa peräti 75 % metsänomistajista. Kuitupuun osalta hintaodotukset ovat myös korkealla, sillä nousua arvioi hieman...

Lue lisää

Stora Enso kannustaa suomalaisia metsänomistajia harvennushakkuisiin

Stora Enso

Stora Enson Suomen tehtailla tarvitaan puuraaka-ainetta tasaiseen tahtiin koko vuoden ympäri. Kun puuntuonti Venäjältä Suomeen on keskeytynyt, suomalaiselle harvennuspuulle avautuu nopeasti uudenlaisia mahdollisuuksia. Metsän harvennushakkuiden tavoitteena on nopeuttaa kasvatettavan puuston järeytymistä, parantaa sen laatua ja tuottaa metsänomistajalle hakkuutuloja. Metsää harventaessa puut saavat valoa ja tilaa, jolloin niiden kasvu ja sitä myötä hiilensidontakyky lisääntyy. Suomessa on yli 600 000 metsänomistajaa, joista suuri osa hankkii tuloja puunmyynnillä. – Metsäkeskuksen tilastojen mukaan eri maakunnista löytyy runsaasti kasvatusmetsiä, joissa harvennus odottaa tekijäänsä. Nyt on oikea aika hoitaa harvennusrästit kuntoon ja tehdä puukauppaa. Puukauppojen avulla saadaan pidettyä suomalaiset tehtaat käynnissä turvaamalla niiden puuhuoltoa, metsäjohtaja Janne Partanen Stora...

Lue lisää

Puulajiston kirjo käyttöön – yksipuolinen kuusen suosiminen on riski ilmaston muuttuessa

Luonnonvarakeskuksen synteesiraportti valottaa kuusen liiallisen viljelyn riskejä muuttuvassa ilmastossa ja koostaa yhteen tietoa viljelyteknisesti ja taloudellisesti realistisimmista, vähemmän käytetyistä puulajivaihtoehdoista. Kuusi on suosituin Suomessa viljeltävistä puulajeista, mutta sen viljelyn riskit kasvavat ilmaston lämmetessä. Vaihtoehtoja kuuselle tarvitaan. Luonnonvarakeskus on tarkastellut synteesiraportissaan vähemmän käytettyjen puulajien mahdollisuuksia korvata kuusta eri kasvupaikoilla. Kuusen osuus metsänviljelyssä on kasvanut 2000-luvulla. Samanaikaisesti männyn, rauduskoivun sekä harvinaisempien puulajien viljelyn osuus on supistunut. Esimerkiksi jalojen lehtipuiden ja hybridihaavan viljelyalat ovat promillen osia kokonaisviljelyalasta. Kuusen etuina ovat muun muassa sen hyvä viljelyvarmuus sekä sen muita puulajeja selvästi vähäisempi hirvituhoalttius.  Kuusen laajamittainen viljely on ongelma erityisesti sille liian karuilla kasvupaikoilla. Kuusen...

Lue lisää

Puukauppa käynnistyi edellisvuosia vaisummin

puukauppa

Puukauppaa tehtiin tammi-helmikuussa 20 prosenttia vähemmän edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Kotimaiselle puulle on vahva kysyntä. Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat tammi-helmikuussa puuta yksityismetsistä 4,2 miljoonaa kuutiota, mikä on 20 prosenttia vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana. Tammi-helmikuussa kuitupuun ostomäärä oli 2,2 miljoonaa kuutiota, eli 17 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana. Tukkien ostomäärä oli 1,8 miljoonaa kuutiota, mikä on 23 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kantohinnoissa ei suuria muutoksia Kantohinnat olivat helmikuussa samalla tasolla kuin tammikuussakin. Edellisen vuoden helmikuuhun verrattuna tukkien kantohinnat olivat 3–5 prosenttia korkeammalla ja havukuitupuun kantohinnat olivat 2 prosenttia alemmat kuin vuosi sitten. Helmikuussa mäntytukista maksettiin...

Lue lisää

Kotimaan puulla voidaan korvata Venäjältä tuotu puu, poppaskonsteja ei tarvita

puun tuonti

Ukrainan sota lopetti nopeasti puun tuonnin Venäjältä. Samalla myös venäläinen puu muuttui konfliktipuuksi, joka ei kelpaa sertifioituihin tuotteisiin. - Suomessa puun tuonnin loppumiseen voidaan suhtautua suhteellisen levollisin mielin. Kaikki teollisuuden tarvitsema puu löytyy kotimaan metsistä ja se on saatavissa normaalisti markkinoilta ostamalla, sanoo MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola. - Metsänomistajien ei kannata hätäillä vaan reagoida sen mukaan, miten puun kysyntä kasvaa. Ukrainan sota herätti nopeasti ymmärryksen Suomen monipuolisesta Venäjäriippuvuudesta. Puuta Venäjältä tuotiin vuonna 2021 yhdeksän miljoonaa kuutiometriä. Tästä määrästä hieman vajaa puolet oli koivukuitupuuta ja pari miljoonaa kuutiometriä energiahaketta. Teollisuuden puuhuolto on herättänyt Suomessa huolta. - Haluamme rauhoittaa tilannetta. Suomen metsistä...

Lue lisää

Robottidronet avuksi metsäpalojen havaitsemiseen ja torjuntaan

drone

Suomessa tehtävä droonitutkimus on maailman kärkeä. Seuraavaksi tutkijat kehittävät teknologiaa sekä testaavat, miten tekoälyllä varustetut ja yhdessä toimivat droonit suoriutuvat metsäpalojen havainnoinnissa ja torjunnassa. Miten havaita metsäpalo riittävän varhaisessa vaiheessa? Kuinka saada ajantasainen tieto palon etenemisestä ja ennuste sen leviämisestä seuraavan tunnin aikana? Paikkatiedolla on tärkeä tehtävä metsäpalojen estämisessä, valvonnassa ja sammuttamisessa. Satelliittien avulla saadaan tietoa käynnissä olevista metsäpaloista jo nykyisin, mutta tehokkaat menetelmät puuttuvat pienten ja äskettäin syttyneiden metsäpalojen nopeaan havaitsemiseen sekä palon reaaliaikaiseen seuraamiseen. Tähän haasteeseen tarttuu Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI:n, Jyväskylän yliopiston, Oulun yliopiston ja VTT:n tutkijoiden muodostama FireMan-konsortio. Hanke toteutetaan vuosina 2022–2024 ja sen rahoittajana on Suomen...

Lue lisää