Street 238,52 tempor
Donec ultricies mattis nulla.

Puunjalostusyhtiö Westas Groupille on myönnetty Avainlippu: sahaamme suomalaisuuden puolesta joka päivä

Puunjalostusyhtiö Westas Groupille on myönnetty Avainlippu: sahaamme suomalaisuuden puolesta joka päivä

Suomalaisen Työn Liitto on myöntänyt Westakselle Avainlippu-tunnuksen osoituksena Suomessa valmistetusta tuotteesta sekä Suomessa työllistävästä palvelusta. Länsi-Suomessa sijaitseva Westas-konserni on yksi Suomen suurimmista yksityisistä puunjalostusyhtiöistä, ja siihen kuuluvat Westas Group Oy ja Westas Raunio Oy Koskella sekä Westas Pihlava Oy Porissa. Avainlipulla Westas allekirjoittaa suomalaisen työn laadun ja merkityksen. Arvostettu ja laajalti tunnettu alkuperämerkki kertoo yhdellä silmäyksellä, että Westas-tuotteet on valmistettu Suomessa ja palvelumme on kotimaista alkuperää. Merkin myöntämisen yhtenä ensisijaisena kriteerinä on tuotteen tai tuoteryhmän kotimaisuusaste, jonka on oltava vähintään 50 prosenttia omakustannusarvosta. Sahateollisuuden tuotantopanoksista lähes kaikki on kotimaista alkuperää, kuten sahatavaran raaka-aineet, työt, energia tai urakoitsijat. Myös valmistuksessa käytettävät...

Lue lisää

Paperin ja sellun tuotantomäärissä notkahdus, kartongissa edelleen kasvua

Paperin ja sellun tuotantomäärissä notkahdus, kartongissa edelleen kasvua

Metsäteollisuuden tuotantomäärät olivat kartonkia lukuun ottamatta tammi-maaliskuussa pienemmät viime vuoden ensimmäiseen kvartaaliin verrattuna. Alkuvuoden lakkotilanne selittää suuret muutokset kemiallisen metsäteollisuuden tuotantomäärissä. Mekaanisen metsäteollisuuden tuotantomäärissä ei ollut suurta muutosta edellisvuoteen verrattuna. Sahatavaran tuotanto laski 4 prosenttia ja vanerin yhden prosentin. Kemiallisen metsäteollisuuden ensimmäisen neljänneksen tuotantomääriin vaikutti alkuvuonna ollut lakko. Paperin tuotanto laski 63 prosenttia ja sellun tuotanto 31 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kartongin tuotantomäärät jatkavat sen sijaan kasvuaan. Kartongin tuotanto oli ensimmäisellä neljänneksellä 1,1 miljoonaa tonnia, mikä on 5,2 prosenttia suurempi edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. - Pitkä lakko luonnollisesti näkyy paperin ja sellun alkuvuoden tuotantomäärissä. Myös Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa...

Lue lisää

Metsä Group maksaa omistajajäsenten harvennuspuille tuplabonukset

Metsä Group maksaa omistajajäsenten harvennuspuille tuplabonukset

Metsä Group tuo lisäetuja toimintaansa sitoutuneille omistajajäsenille ja maksaa 1.5.–31.8.2022 välisenä aikana ostamilleen harvennusleimikoille tuplabonuksen. ”Omistajajäsenet ovat meillä puunhankinnassa aina etusijalla. Tuplabonus-kampanjalla kohdennamme puun hyvän kysynnän nimenomaan Metsä Groupin omistajajäseniin” metsäjohtaja Juha Jumppanen sanoo. Tuplabonus on tarjolla kaikille jäsenille, joilla on bonusoikeutta ja jotka myyvät Metsä Groupille pystykaupalla harvennusleimikon 1.5.–31.8. välisenä aikana. Tuplabonus maksetaan harvennusleimikoissa sekä tukki- että kuitupuulle. Per kuutio maksettava bonus määräytyy neljän edellisen vuoden aikana omistajajäseneltä vastaanotetun puumäärän ja sopimustason mukaisesti. Bonusoikeudelliselle jäsenelle tuplabonus tarkoittaa edellä mainituista tekijöistä riippuen 0,60–2,80 euron bonusta kuutiometrille. ”Kannustamme tuplabonuksella omistajajäseniämme tekemään kanssamme aktiivista puukauppaa ja tarjoamme samalla hienon mahdollisuuden metsien hoitoon”, Jumppanen sanoo....

Lue lisää

Pidennetty kiertoaika tarjoaa nopean keinon lisätä metsien hiilensidontaa

Pidennetty kiertoaika tarjoaa nopean keinon lisätä metsien hiilensidontaa

Tapion, Suomen metsäkeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen uudessa hankkeessa selvitetään pidennetyn kiertoajan mahdollisuuksia ja menetelmiä metsien hiilen sidonnassa. Metsän kiertoajan pidentäminen nykyisistä suosituksista on metsänomistajalle nopea ratkaisu ylläpitää ja kasvattaa metsien hiilensidontaa. Menettelyyn parhaiten soveltuvista kohteista ja tuhoriskien hallinnasta kaivataan kuitenkin uutta tietoa. Hanke on osa maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -ohjelmaa. Pidennetyn kiertoajan mahdollisuudet ja menetelmät metsien hiilensidonnassa (PIKMA) -hankkeen päätavoitteena on lisätä ilmastohyötyjä konkretisoimalla kiertoajan pidentämisen kannattavuutta eri näkökulmista ja edistää siten menettelyn käyttöä sille soveltuvilla kohteilla. Hankkeessa luodaan mittareita, joiden avulla tunnistetaan sopivimmat kohdetyypit ja arvioidaan kiertoajan pidentämisen lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia. PIKMA-hankkeessa selvitetään: Miten paljon erilaisilla kohteilla...

Lue lisää

Maa- ja metsätalouden tuilla on ristiriitaisia ilmastovaikutuksia: tukijärjestelmiä tulisi kehittää ja uudistaa ohjausvaikutusten tehostamiseksi

Luonnonvarakeskuksen (Luke) katsauksen mukaan osa maa- ja metsätalouden tukijärjestelmistä edistää ja osa heikentää Suomen ilmastotavoitteiden toteutumista. Päästövähennyksien saamiseksi tarvitaan uudenlaisia kannustimia ja ohjauskeinojen muutoksia sekä EU:n maataloustukijärjestelmässä (CAP) että kansallisella tasolla. Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035. Kunnianhimoisen tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että maa- ja metsätalouden tukijärjestelmät edistävät vaikuttavia ilmastotoimia.Katsauksen mukaan tämänhetkisten tukijärjestelmien ilmastovaikutukset ovat osin ristiriitaisia. Tukijärjestelmillä on useita erilaisia tavoitteita liittyen mm. ruokaturvaan ja raakapuun tarjontaan. Osa tuista edistää ja osa heikentää Suomen ilmastotavoitteiden toteutumista. Lisäksi monen tuen kokonaisvaikutus ilmastoon on epäselvä. Maatalouden tukijärjestelmä ei ohjaa riittävästi päästövähennyksiin Valtioneuvosto asetti joulukuussa 2021 maatalouden kasvihuonekaasupäästöille 29 prosentin vähennystavoitteen vuoteen...

Lue lisää

Metsähallituksen Timo Laitinen: Metsähallitus ei politikoi eikä provosoidu

Metsähallituksen Timo Laitinen: Metsähallitus ei politikoi eikä provosoidu

Metsien suuri huoltovarmuusmerkitys korostuu kriisin aikana Metsähallituksen hallituksen puheenjohtajan paikan jättänyt, Valtiokonttorin pääjohtaja Timo Laitinen muistuttaa Venäjän hakkeen tuonnin loppumisen nostavan esiin metsien huoltovarmuuden merkityksen. – Kun lämpölaitokset ovat toimineet Venäjän hakkeen varassa, on aika kääntää katseet omiin resursseihin. Turpeen alas-ajolla tavoiteltiin ilmaston kannalta oikeita asioita, mutta sen ja kotimaisen hakkeen käyttöä tulee nyt arvioida siltä kannalta, että talot pysyvät lämpiminä ja takaamme energian huoltovarmuuden kaikissa oloissa. Toisaalta poikkeustilanne kiihdyttää vihreää siirtymää. -Ukrainan sota nostaa esiin uudella tavalla maamme huoltovarmuuden myös metsien kannalta. Puun tuonnin loppuminen vaikuttaa tehtaiden puun, erityisesti koivun saantiin, pitkällä aikavälillä. Metsähallitus ei pysty tähän koivupuun tarpeeseen vastaamaan. Tavoite...

Lue lisää

Maa- ja metsätalouden tuilla on ristiriitaisia ilmastovaikutuksia: tukijärjestelmiä tulisi kehittää ja uudistaa ohjausvaikutusten tehostamiseksi

Maa- ja metsätalouden tuilla on ristiriitaisia ilmastovaikutuksia: tukijärjestelmiä tulisi kehittää ja uudistaa ohjausvaikutusten tehostamiseksi

Luonnonvarakeskuksen (Luke) katsauksen mukaan osa maa- ja metsätalouden tukijärjestelmistä edistää ja osa heikentää Suomen ilmastotavoitteiden toteutumista. Päästövähennyksien saamiseksi tarvitaan uudenlaisia kannustimia ja ohjauskeinojen muutoksia sekä EU:n maataloustukijärjestelmässä (CAP) että kansallisella tasolla. Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035. Kunnianhimoisen tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että maa- ja metsätalouden tukijärjestelmät edistävät vaikuttavia ilmastotoimia.Katsauksen mukaan tämänhetkisten tukijärjestelmien ilmastovaikutukset ovat osin ristiriitaisia. Tukijärjestelmillä on useita erilaisia tavoitteita liittyen mm. ruokaturvaan ja raakapuun tarjontaan. Osa tuista edistää ja osa heikentää Suomen ilmastotavoitteiden toteutumista. Lisäksi monen tuen kokonaisvaikutus ilmastoon on epäselvä. Maatalouden tukijärjestelmä ei ohjaa riittävästi päästövähennyksiin Valtioneuvosto asetti joulukuussa 2021 maatalouden kasvihuonekaasupäästöille 29 prosentin vähennystavoitteen vuoteen...

Lue lisää

Sota myllertää metsäteollisuuden markkinat – Suomikin etsii kilpaa uusia ostajia ja myyjiä

Sota myllertää metsäteollisuuden markkinat – Suomikin etsii kilpaa uusia ostajia ja myyjiä

Suomen metsäteollisuuden lähivuosia leimaa suuri muutos, kun Venäjä ja Valko-Venäjä ovat poissa Euroopan markkinoilta. Tilanne myllää metsäteollisuustuotteiden markkinoita ja toimitusketjuja, ja kaikki maat etsivät kilpaa uusia raaka-aineiden myyjiä ja lopputuotteiden ostajia. Tämä vaikuttaa myös suomalaisyrityksiin monin tavoin, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n metsäennuste. Korkeiden hintojen ansiosta Suomen metsäteollisuuden viennin arvo nousi viime vuonna reiluun 13 miljardiin euroon, mikä hipoi vuoden 2018 huippua. Tänä vuonna viennin arvo vähenee noin kuusi prosenttia. Kehitykseen liittyy sodan vuoksi suurta epävarmuutta, ja tilanne vaihtelee tuotteittain. Paperin ja sellun viennin arvo laskee, mutta kartongin, sahatavaran ja vanerin nousee. Tilanteeseen vaikuttavat sodan lisäksi muutkin tekijät, kuten työtaistelu UPM:n...

Lue lisää

Metsäkatoa voidaan hillitä ohjauskeinoilla – ilmastohaitan hinnoittelu auttaa suunnittelussa

Luonnonvarakeskus (Luke) on selvittänyt metsäkadon hillintään ja ehkäisyyn soveltuvia ohjauskeinoja. Metsäkato tarkoittaa metsämaan siirtymistä toiseen käyttöön, kuten viljelysmaaksi tai rakennetuksi maaksi. Ohjauskeinojen avulla voidaan ehkäistä sellaista metsäkatoa, jonka haitat ovat suuremmat kuin hyödyt. Suunnittelun apuna käytetään ilmastohaitan hinnoittelua. Maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta tehty selvitys palvelee ensisijaisesti maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman valmistelua, koska metsäkatoa vähentämällä voidaan pienentää maankäyttösektorin kasvihuonekaasupäästöjä. – Toimintaympäristö on rajussa muutoksessa kaikilla talouden sektoreilla – sota Ukrainassa vahvistaa tätä kehitystä. Tarvitaan pitkäjänteistä pohdintaa tavoista, joilla maankäyttöä ja siihen kytkeytyviä investointeja voidaan ohjata taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävään suuntaan, pohtii Metsäkadon ehkäisy -hanketta vetänyt, Luken tutkija Antti Miettinen. Maailman metsäkatovyöhykkeet sijaitsevat Aasiassa, Etelä-Amerikassa...

Lue lisää

Metsähallitus arvostaa luontokartoittajien työtä

Vapaaehtoisten luontokartoittajien kokoama materiaali valtion metsistä täydentää Metsähallituksen omia tietoja uhanalaisten lajien esiintymistä. Koneen säätiön rahoittama inventointiraportti julkaistiin 30.3. ”Kiitämme työryhmää inventointiraportista, tutustumme siihen huolella ja analysoimme aineiston. Teemme raportoiduissa kohteissa alue-ekologisen tarkastelun sekä laji-inventointeja,” Metsähallitus Metsätalous Oy:n toimitusjohtaja Jussi Kumpula kertoo. Raportissa esitetyn arvion mukaan valtion mailla on noin 135 000 hehtaaria suojelematonta luonnonmetsää. ”Jotta voimme keskustella luonnonmetsistä, meillä pitäisi olla yhteneväinen käsitys siitä, mikä on luonnonmetsä. Tällä hetkellä termille ei ole yhteisesti hyväksyttyjä kriteereitä kansallisella eikä EU-tasolla. Ne saadaan toivottavasti kesään mennessä. Esimerkiksi useimmilla raportissa mainituilla kohteilla on pitkä metsätaloushistoria”, Kumpula toteaa ja jatkaa: ”Uskoakseni meillä on kuitenkin sama tavoite...

Lue lisää