Street 238,52 tempor
Donec ultricies mattis nulla.

Puun kaupan odotetaan vilkastuvan lomakauden jälkeen

Metsäteollisuus

Toimivat puumarkkinat ovat elinvoimaisen metsäteollisuuden perusedellytys. Kilpailukykyiset raakapuukustannukset ja vakaa toimintaympäristö luovat teollisuudelle mahdollisuudet toimia globaaleilla markkinoilla sekä vahvistavat investointiedellytyksiä Suomeen. Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat tammi-heinäkuussa puuta yksityismetsistä 21,4 miljoonaa kuutiota. Määrä on 12 prosenttia enemmän kuin viiden vuoden vastaavan ajan keskiarvo. ‍Tammi-heinäkuussa kuitupuun ostomäärä oli 10,7 ja tukkien ostomäärä 9,8 miljoonaa kuutiota. Viiden vuoden keskiarvoon verrattuna kuitupuun ostomäärä oli 10 prosenttia ja tukkien 15 prosenttia suurempi. ‍Raakapuukustannukset korkealla tasolla Kantohinnat olivat heinäkuussa korkeammalla tasolla kuin vuosi sitten. Edellisen vuoden heinäkuuhun verrattuna tukkien kantohinnat olivat 1–12 prosenttia korkeammalla ja kuitupuiden kantohinnat olivat 23–41 prosenttia korkeammat kuin vuosi sitten. ‍Heinäkuussa mäntytukista...

Lue lisää

Metsähanhen metsästysalue Pohjois-Suomessa laajeni

metsähanhin metsästys

Taigametsähanheen kohdistuva metsästys on sallittu 20.8. kello 12–27.8.  Lapin maakunnassa lukuun ottamatta valtatien E8 eteläpuoleisia alueita sekä Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntia sekä   Pohjois-Pohjanmaalla valtateiden E8 sekä E22 itä- ja pohjoispuolisilla alueilla.  Metsästysalueella on voimassa seuraavat rajoitukset, joiden tarkoituksena on turvata perinteisen suo- ja erämaapyynnin toteutuminen sekä metsästyksen kestävyys:   Yhden (1) metsähanhen kausikiintiö  Ravintohoukuttimen käyttö on kielletty  Pelloilta metsästys on kielletty                           Saalisilmoitusvelvollisuus. Oma riista -palvelun käyttöä suositellaan.  Metsästäjien kannattaa kirjata pakollisen saalisilmoituksen lisäksi metsähanhihavainnot Oma riistaan. Tiedosta on apua esimerkiksi pesimäkanta-arvioinnin kehittämisessä. Riistatieto on edellytys metsästyksen oikein mitoitetulle säätelylle.  – Tarkentuneen riistatiedon ja muuttoreittitason kannanhoidon ansiosta hanhikanta...

Lue lisää

Metsänhoitoyhdistykset parantavat metsänomistajien tiedonsaantia metsätuhoista tekoäly palvelulla

metsänhoito

Metsänhoitoyhdistykset ottaa käyttöön tekoälyyn, koneoppimiseen ja avoimeen satelliittidataan perustuvan palvelun, joka tunnistaa metsien terveyteen ja myrskytuhoihin liittyviä muutoksia metsässä. Tekoälyalvelu lisätään uusina karttatasoina yhdistysten toiminnanohjausjärjestelmä LeafPointiin. Metsien terveys -aineisto on saatavilla kesä-heinäkuun vaihteessa ja myrskytuhot elokuussa. Aineistot kattavat koko Suomen. Metsien terveys -karttataso näyttää hyönteistuhoista kärsivät metsät ja myös riskikohteet, joissa puut eivät vielä ole kuolleet, mutta riski tälle on korkea. Uudet karttatasot auttavat metsäasiantuntijoita havainnoimaan metsätuhoja ja kohdentamaan metsänhoitotoimenpiteitä oikea-aikaisesti oikeisiin paikkoihin. Myrskytuhot ja hyönteistuhokohteiden nopealla korjuulla voidaan vähentää puuston arvon menetystä ja vähentää tuhojen laajentumista tai tuhon seurausvaikutuksia. Näin palvelu auttaa metsänhoitoyhdistyksiä turvaamaan metsänomistajien metsien elinvoimaisuutta. Satelliittidataa hyödyntämällä...

Lue lisää

Alkuvuoden puukauppa neljänneksen hiljaisempaa edellisvuoteen verrattuna

Metsäteollisuus

‍Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat tammi-huhtikuussa puuta yksityismetsistä 7,4 miljoonaa kuutiota, mikä on 24 prosenttia vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana. VuosiKuitupuuTukitMuutKokonaismääräMuutos20223,8 milj. m³3,2 milj. m³0,4 milj. m³7,4 milj. m³- 24 %20214,8 milj. m³4,6 milj. m³0,4 milj. m³9,8 milj. m³  ‍Tammi-huhtikuussa kuitupuun ostomäärä oli 20 prosenttia vähemmän ja tukkien 29 prosenttia kuin viime vuoden vastaavana aikana. - Kysyntää kotimaiselle puulle on ja odotamme tarjonnankin loppuvuodesta vilkastuvan merkittävästi, toteaa Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi. ‍Kantohinnat ennallaan ‍Havutukkien kantohinnat olivat huhtikuussa 2 prosenttia korkeammat kuin maaliskuussa. Koivutukin kantohinta oli samalla tasolla kuin maaliskuussakin. Kuitupuiden kantohinnat olivat 1–2 prosenttia korkeammalla kuin maaliskuussa. 2022 huhtikuuMäntytukkiKuusitukkiKuitupuuKeskihinta63 €...

Lue lisää

Metsä Group säästää harvoin esiintyvät lehtipuut puunhankinnassa

Metsä group

Metsä Group jättää jatkossa järeät haavat ja muut harvoin metsissä esiintyvät lehtipuut metsiin luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Linjaus täydentää vuonna 2020 käynnistettyä Metsä Groupin Ekologisen kestävyyden ohjelmaa, jolla kehitetään talousmetsien monimuotoisuutta. ”Ostamme uusissa kaupoissa 1.6.2022 alkaen Suomessa ainoastaan mäntyä, kuusta, koivua ja läpimitaltaan alle 40-senttistä haapaa. Järeät haavat sekä muut harvoin metsissä esiintyvät lehtipuulajit, esimerkiksi raita, tuomi, pihlaja ja lepät jätetään metsiin. Ne ovat avainpuulajeja, joiden varassa elää monipuolinen eliöstö”, Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Jumppanen kertoo. Tätä ennen nämä harvinaisemmat lehtipuulajit, joille ei ole teollista jatkojalostusta, on säästöpuita lukuun ottamatta korjattu energian tuotantoon. ”Energiapuunhankinta ei ole kiinni näistä harvoin metsissämme esiintyvistä puulajeista. Fiksusti...

Lue lisää

Metsäteollisuuden kilpailukyky edellyttää kustannustehokkaita ratkaisuja merenkulkuun

Metsäteollisuuden kilpailukyky edellyttää kustannustehokkaita ratkaisuja merenkulkuun

Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi tänään 3.2. tiedotteen EU:n Fit for 55 -ilmastopaketin vaikutuksista meriliikenteeseen. Suomen meriliikenteen kustannusten ennakoidaan kasvavan jo lähivuosina 300-600 miljoonaa euroa vuodessa ja 2035 jälkeen jopa yli miljardi euroa vuodessa. Ministeriön arvioilla on merkittäviä vaikutuksia metsäteollisuuteen, jonka vientituotteista jopa 90 % kuljetetaan meriteitse. Matka EU:n reunalta Matkalla EU:n reunalta maailman markkinoille suomalaiset vientituotteet kohtaavat sekä maantieteellisen etäisyyden että talven asettamat haasteet. Ministeriön mukaan logistiikkakustannukset Suomelle voivat kasvaa verrokkimaita enemmän. Globaaleilla markkinoilla tällaisia lisäkustannuksia ei voi viedä tuotteiden hintoihin. - Tarvitaan selkeää tahtotilaa lieventää vientiteollisuuden kilpailukykyhaittoja. Metsäteollisuuden tuotteilla voidaan saavuttaa globaaleja ilmastohyötyjä, mutta vain jos ne pääsevät sujuvasti...

Lue lisää

Yhteismetsien kasvu jatkuu: pinta-ala jo yli 800 000 ha

Yhteismetsien kasvu jatkuu: pinta-ala jo yli 800 000 ha

Yhä useampi metsänomistaja haluaa kuulua yhteismetsään. Yhteismetsien määrä ja pinta-ala kasvoivat viime vuosien tahtiin. Viime vuonna yhteismetsien joukko kasvoi 39 yhteismetsällä ja pinta-alaa tuli lisää 21 300 hehtaaria. Yhteismetsiä toimi vuoden vaihtuessa yhteensä 568 kpl. Niiden pinta-ala käsitti vajaat 740 000 hehtaaria. Yhteismetsien toiminnallinen pinta-ala on tätä suurempi, sillä niillä on omistuksessaan erillisiä yhteismetsään liittämättömiä tiloja lähes 65 000 hehtaarin edestä. Yhteismetsien pinta-ala on kasvanut viime vuosina 20 000–25 000 hehtaarilla vuodessa ja uusia yhteismetsiä on syntynyt 30–40 kpl vuodessa. − Uusin ilmiö on yhteismetsien osakaskunnan purkautuminen eli yhteismetsän lakkaaminen. Viime vuosina niitä on tapahtunut muutamia vuosittain. Useimmiten kyseessä on suvun yhteismetsä, jossa ei löydy...

Lue lisää

Metsä Group on valinnut ensimmäiset rahoitettavat hankkeet luonnonhoito-ohjelmaansa

Metsä Group perusti syksyllä 2021 kymmenen vuotta kestävän ohjelman, jonka puitteissa se tukee Suomessa talousmetsien ulkopuolella toteutettavia luonnon monimuotoisuutta ja vesistöjen tilaa parantavia, alueellisesti vaikuttavia kehityshankkeita. Nämä hankkeet voivat liittyä esimerkiksi lintuvesiin ja kosteikkoihin, virtavesireitteihin, pienvesiin ja rantaluontokohteisiin, pölyttäjien elinolosuhteisiin tai uusiin vesiensuojelumenetelmiin. Marraskuun 2021 lopussa päättyneeseen ensimmäiseen hakuun osallistui lähes 40 erilaista hanketta. Ensimmäiset valinnat kohdistuivat seuraaviin hankkeisiin, joihin Metsä Group sijoittaa yhteensä noin 350 000 euroa: Tainionvirran Virtaankosken ennallistamis- ja kunnostustyöt SysmässäHiitolanjoen ennallistamis- ja kunnostustyöt SimpeleelläKosteikkojen huolto- ja korjaustyöt sekä maatalouden ravinteiden pidätykseen soveltuvien maanparannusaineiden käytön kokeilu Lemillä (Kuuksenenselkä kuntoon-hanke)Uhanalaisen saimaannieriän elinolojen parantaminen Etelä-Saimaalla ja Kuolimossa (Pro Nieriä-hanke)Kymijoenvesistön latvajärven Pienen...

Lue lisää

Kymmenen prosentin haamuraja rikki – metsäkiinteistöjen hinnat nousivat ennätyksellisen paljon vuonna 2021

Metsätilojen hinnat nousivat 10,8 prosenttia vuonna 2021. Keskimääräinen omistajaa vaihtanut metsätila oli 31,7 hehtaarin kokoinen ja maksoi 120 000 euroa. Vuonna 2021 Suomessa solmittiin 1953 julkisessa myynnissä ollutta yli 10 hehtaarin metsäkiinteistökauppaa. Tilakauppojen markkina-arvo oli 234,7 miljoonaa euroa, ja ne kattoivat 62 000 hehtaaria. Tiedot ilmenevät Suomen Sijoitusmetsät Oy:n keräämistä, metsätilakauppojen määrää kuvaavista tilastoista. —Suuralueittain eniten kauppaa tehtiin Väli-Suomessa eli Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa. Väli-Suomen alueella tehdyt kaupat vastasivat 45 prosenttia Manner-Suomen kauppamäärästä ja 47 prosenttia kauppojen markkina-arvosta, sanoo Suomen Sijoitusmetsät Oy:n hallituksen puheenjohtaja Mika Venho. —Vuoteen 2020 verrattuna metsätilakauppojen painopiste markkina-arvolla mitaten siirtyi Etelä-Savosta Keski-Suomeen, Pohjois-Karjalaan...

Lue lisää

Finn­fund käyn­nis­tää kan­sain­vä­li­sen met­säa­loit­teen – ta­voit­tee­na si­joit­taa 500 mil­joo­naa dol­la­ria Af­ri­kan kes­tä­vään met­sä­ta­lou­teen

Suomalainen kehitysrahoittaja ja vaikuttavuussijoittaja Finnfund on käynnistänyt yhdessä kolmen muun sijoittajan kanssa aloitteen, jonka tavoitteena on lisätä rahoitusta ilmastonmuutosta hillitsevälle, kestävälle metsätaloudelle Saharan eteläpuolisen Afrikassa. Tavoitteena on koota 500 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria sijoituksia seuraavan 3–5 vuoden aikana. Aloite julkistettiin tänään Glasgow’n ilmastokokouksen yhteydessä. Finnfundin lisäksi mukana ovat Ison-Britannian kehitysrahoittaja CDC Group, Norjan kehitysrahoittaja Norfund sekä sijoitusyhtiö New Forests. Yhteistyön tavoitteena on lisätä rahoitusta toiminnalle, joka tukee vastuullisten ja tehokkaiden metsänhoidon käytäntöjen kehittämistä sekä jäljellä olevien luonnonmetsien suojelua,lisää kestävästi istutusmetsiä, yhteisömetsiä sekä metsien ennallistamishankkeita Afrikassa,edistää sellaisten luontopohjaisten ilmastoratkaisujen kehittämistä, jotka auttavat estämään metsäkatoa ja suojelemaan Afrikan luontopääomaa,lisää niin sanottuja vihreitä työpaikkoja,...

Lue lisää