Street 238,52 tempor
Donec ultricies mattis nulla.

Alkuvuoden puukauppa neljänneksen hiljaisempaa edellisvuoteen verrattuna

Metsäteollisuus

‍Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat tammi-huhtikuussa puuta yksityismetsistä 7,4 miljoonaa kuutiota, mikä on 24 prosenttia vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana. VuosiKuitupuuTukitMuutKokonaismääräMuutos20223,8 milj. m³3,2 milj. m³0,4 milj. m³7,4 milj. m³- 24 %20214,8 milj. m³4,6 milj. m³0,4 milj. m³9,8 milj. m³  ‍Tammi-huhtikuussa kuitupuun ostomäärä oli 20 prosenttia vähemmän ja tukkien 29 prosenttia kuin viime vuoden vastaavana aikana. - Kysyntää kotimaiselle puulle on ja odotamme tarjonnankin loppuvuodesta vilkastuvan merkittävästi, toteaa Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi. ‍Kantohinnat ennallaan ‍Havutukkien kantohinnat olivat huhtikuussa 2 prosenttia korkeammat kuin maaliskuussa. Koivutukin kantohinta oli samalla tasolla kuin maaliskuussakin. Kuitupuiden kantohinnat olivat 1–2 prosenttia korkeammalla kuin maaliskuussa. 2022 huhtikuuMäntytukkiKuusitukkiKuitupuuKeskihinta63 €...

Lue lisää

Metsä Group säästää harvoin esiintyvät lehtipuut puunhankinnassa

Metsä group

Metsä Group jättää jatkossa järeät haavat ja muut harvoin metsissä esiintyvät lehtipuut metsiin luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Linjaus täydentää vuonna 2020 käynnistettyä Metsä Groupin Ekologisen kestävyyden ohjelmaa, jolla kehitetään talousmetsien monimuotoisuutta. ”Ostamme uusissa kaupoissa 1.6.2022 alkaen Suomessa ainoastaan mäntyä, kuusta, koivua ja läpimitaltaan alle 40-senttistä haapaa. Järeät haavat sekä muut harvoin metsissä esiintyvät lehtipuulajit, esimerkiksi raita, tuomi, pihlaja ja lepät jätetään metsiin. Ne ovat avainpuulajeja, joiden varassa elää monipuolinen eliöstö”, Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Jumppanen kertoo. Tätä ennen nämä harvinaisemmat lehtipuulajit, joille ei ole teollista jatkojalostusta, on säästöpuita lukuun ottamatta korjattu energian tuotantoon. ”Energiapuunhankinta ei ole kiinni näistä harvoin metsissämme esiintyvistä puulajeista. Fiksusti...

Lue lisää

Metsäteollisuuden kilpailukyky edellyttää kustannustehokkaita ratkaisuja merenkulkuun

Metsäteollisuuden kilpailukyky edellyttää kustannustehokkaita ratkaisuja merenkulkuun

Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi tänään 3.2. tiedotteen EU:n Fit for 55 -ilmastopaketin vaikutuksista meriliikenteeseen. Suomen meriliikenteen kustannusten ennakoidaan kasvavan jo lähivuosina 300-600 miljoonaa euroa vuodessa ja 2035 jälkeen jopa yli miljardi euroa vuodessa. Ministeriön arvioilla on merkittäviä vaikutuksia metsäteollisuuteen, jonka vientituotteista jopa 90 % kuljetetaan meriteitse. Matka EU:n reunalta Matkalla EU:n reunalta maailman markkinoille suomalaiset vientituotteet kohtaavat sekä maantieteellisen etäisyyden että talven asettamat haasteet. Ministeriön mukaan logistiikkakustannukset Suomelle voivat kasvaa verrokkimaita enemmän. Globaaleilla markkinoilla tällaisia lisäkustannuksia ei voi viedä tuotteiden hintoihin. - Tarvitaan selkeää tahtotilaa lieventää vientiteollisuuden kilpailukykyhaittoja. Metsäteollisuuden tuotteilla voidaan saavuttaa globaaleja ilmastohyötyjä, mutta vain jos ne pääsevät sujuvasti...

Lue lisää

Yhteismetsien kasvu jatkuu: pinta-ala jo yli 800 000 ha

Yhteismetsien kasvu jatkuu: pinta-ala jo yli 800 000 ha

Yhä useampi metsänomistaja haluaa kuulua yhteismetsään. Yhteismetsien määrä ja pinta-ala kasvoivat viime vuosien tahtiin. Viime vuonna yhteismetsien joukko kasvoi 39 yhteismetsällä ja pinta-alaa tuli lisää 21 300 hehtaaria. Yhteismetsiä toimi vuoden vaihtuessa yhteensä 568 kpl. Niiden pinta-ala käsitti vajaat 740 000 hehtaaria. Yhteismetsien toiminnallinen pinta-ala on tätä suurempi, sillä niillä on omistuksessaan erillisiä yhteismetsään liittämättömiä tiloja lähes 65 000 hehtaarin edestä. Yhteismetsien pinta-ala on kasvanut viime vuosina 20 000–25 000 hehtaarilla vuodessa ja uusia yhteismetsiä on syntynyt 30–40 kpl vuodessa. − Uusin ilmiö on yhteismetsien osakaskunnan purkautuminen eli yhteismetsän lakkaaminen. Viime vuosina niitä on tapahtunut muutamia vuosittain. Useimmiten kyseessä on suvun yhteismetsä, jossa ei löydy...

Lue lisää

Metsä Group on valinnut ensimmäiset rahoitettavat hankkeet luonnonhoito-ohjelmaansa

Metsä Group perusti syksyllä 2021 kymmenen vuotta kestävän ohjelman, jonka puitteissa se tukee Suomessa talousmetsien ulkopuolella toteutettavia luonnon monimuotoisuutta ja vesistöjen tilaa parantavia, alueellisesti vaikuttavia kehityshankkeita. Nämä hankkeet voivat liittyä esimerkiksi lintuvesiin ja kosteikkoihin, virtavesireitteihin, pienvesiin ja rantaluontokohteisiin, pölyttäjien elinolosuhteisiin tai uusiin vesiensuojelumenetelmiin. Marraskuun 2021 lopussa päättyneeseen ensimmäiseen hakuun osallistui lähes 40 erilaista hanketta. Ensimmäiset valinnat kohdistuivat seuraaviin hankkeisiin, joihin Metsä Group sijoittaa yhteensä noin 350 000 euroa: Tainionvirran Virtaankosken ennallistamis- ja kunnostustyöt SysmässäHiitolanjoen ennallistamis- ja kunnostustyöt SimpeleelläKosteikkojen huolto- ja korjaustyöt sekä maatalouden ravinteiden pidätykseen soveltuvien maanparannusaineiden käytön kokeilu Lemillä (Kuuksenenselkä kuntoon-hanke)Uhanalaisen saimaannieriän elinolojen parantaminen Etelä-Saimaalla ja Kuolimossa (Pro Nieriä-hanke)Kymijoenvesistön latvajärven Pienen...

Lue lisää

Kymmenen prosentin haamuraja rikki – metsäkiinteistöjen hinnat nousivat ennätyksellisen paljon vuonna 2021

Metsätilojen hinnat nousivat 10,8 prosenttia vuonna 2021. Keskimääräinen omistajaa vaihtanut metsätila oli 31,7 hehtaarin kokoinen ja maksoi 120 000 euroa. Vuonna 2021 Suomessa solmittiin 1953 julkisessa myynnissä ollutta yli 10 hehtaarin metsäkiinteistökauppaa. Tilakauppojen markkina-arvo oli 234,7 miljoonaa euroa, ja ne kattoivat 62 000 hehtaaria. Tiedot ilmenevät Suomen Sijoitusmetsät Oy:n keräämistä, metsätilakauppojen määrää kuvaavista tilastoista. —Suuralueittain eniten kauppaa tehtiin Väli-Suomessa eli Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa. Väli-Suomen alueella tehdyt kaupat vastasivat 45 prosenttia Manner-Suomen kauppamäärästä ja 47 prosenttia kauppojen markkina-arvosta, sanoo Suomen Sijoitusmetsät Oy:n hallituksen puheenjohtaja Mika Venho. —Vuoteen 2020 verrattuna metsätilakauppojen painopiste markkina-arvolla mitaten siirtyi Etelä-Savosta Keski-Suomeen, Pohjois-Karjalaan...

Lue lisää

Finn­fund käyn­nis­tää kan­sain­vä­li­sen met­säa­loit­teen – ta­voit­tee­na si­joit­taa 500 mil­joo­naa dol­la­ria Af­ri­kan kes­tä­vään met­sä­ta­lou­teen

Suomalainen kehitysrahoittaja ja vaikuttavuussijoittaja Finnfund on käynnistänyt yhdessä kolmen muun sijoittajan kanssa aloitteen, jonka tavoitteena on lisätä rahoitusta ilmastonmuutosta hillitsevälle, kestävälle metsätaloudelle Saharan eteläpuolisen Afrikassa. Tavoitteena on koota 500 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria sijoituksia seuraavan 3–5 vuoden aikana. Aloite julkistettiin tänään Glasgow’n ilmastokokouksen yhteydessä. Finnfundin lisäksi mukana ovat Ison-Britannian kehitysrahoittaja CDC Group, Norjan kehitysrahoittaja Norfund sekä sijoitusyhtiö New Forests. Yhteistyön tavoitteena on lisätä rahoitusta toiminnalle, joka tukee vastuullisten ja tehokkaiden metsänhoidon käytäntöjen kehittämistä sekä jäljellä olevien luonnonmetsien suojelua,lisää kestävästi istutusmetsiä, yhteisömetsiä sekä metsien ennallistamishankkeita Afrikassa,edistää sellaisten luontopohjaisten ilmastoratkaisujen kehittämistä, jotka auttavat estämään metsäkatoa ja suojelemaan Afrikan luontopääomaa,lisää niin sanottuja vihreitä työpaikkoja,...

Lue lisää

Metsäteollisuuden tuotantomäärät kasvoivat toisella kvartaalilla

Metsäteollisuuden tuotantomäärät olivat huhti-kesäkuussa suuremmat viime vuoden toiseen neljännekseen verrattuna. Tuotanto oli toisella kvartaalilla edellisvuotta suurempaa kaikissa päätuoteryhmissä. Mekaanisen metsäteollisuuden tuotantomäärät kasvoivat edellisvuoteen verrattuna. Sahatavaran tuotanto kasvoi 13 prosenttia ja vanerin 7 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. ‍Myös kemiallisen metsäteollisuuden tuotantomäärät nousivat toisella neljänneksellä edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Paperin tuotannon nousu oli 11 ja kartongin 7 prosenttia. Sellun tuotanto toisella neljänneksellä oli 4 prosenttia edellisvuotta korkeammalla tasolla. Vaikka viime vuoteen verrattuna paperin tuotantomäärä nousi toisella neljänneksellä, vuoden 2019 vastaavaan ajankohtaan verrattuna tuotanto laski 23 prosenttia. Paperin tuotantomäärässä näkyy paino- ja kirjoituspaperien heikkenevä kysyntä, eikä tuotanto ole palannut pandemiaa edeltävälle tasolle...

Lue lisää

EU:n metsästrategia otti askeleita parempaan suuntaan

Euroopan komissio julkisti odotetun metsästrategiansa, jossa ilmaistu tavoite eurooppalaisten metsien vaalimisesta on tärkeä. Aiemmin metsäsektorille hyvin haasteellinen strategia muuttui valmistelun loppuvaiheessa parempaan suuntaan. Strategia jää kuitenkin ristiriitaiseksi. Se nostaa vahvemmin esiin puupohjaisten tuotteiden ilmastohyödyt, mutta samaan aikaan jarruttaa metsien käyttöä. On myönteistä, että kansallisen metsäpolitiikan rooli tuodaan aiempaa selvemmin esille, vaikka komissio edelleen uhkaa nipistää palan metsiä koskevaa päätösvaltaa pois Suomesta. Metsät luovat merkittävän osan hyvinvoinnista ja niillä on yhdessä puupohjaisten tuotteiden kanssa keskeinen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa. Euroopan komission julkaisema metsästrategia pyrkii sovittamaan yhteen puupohjaisten tuotteiden ilmastohyötyjä, metsien erilaista taloudellista hyödyntämistä ja metsien suojelua sekä niiden roolia hiilinieluina. - Metsästrategia...

Lue lisää

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä: EU yrittää murentaa metsäpolitiikan kansallista päätösvaltaa

Euroopan Unionissa on meneillään useita metsätalouteen vaikuttavia lainsäädäntöhankkeita, joiden pelätään vievän metsätaloutta yhä vahvemmin ilmasto- ja ympäristöpolitiikan piiriin. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä pelkää, että kansallista päätösvaltaa metsäasioissa halutaan murentaa alemman tason ilmasto-, energia- ja rahoituspolitiikkaa koskevilla säädöksillä. -Suomen poliittisen kantin tulee riittää hallituksen määrittelemien tavoitteiden läpivientiin. Olen todella tyytyväinen pääministeri Sanna Marinin esiintymiseen metsäasioissa ja uskon Suomen tavoitteiden toteutumiseen EU:n metsälinjauksissa. Lähtökohtana on pitää metsäasiat omissa kansallisissa käsissä eikä päästää niitä EU:n päätösvallan piiriin. Tällä linjauksella on eduskunnan suuren valiokunnan enemmistön tuki, muistuttaa Leppä. Leppä korostaa metsien kokonaiskestävyyttä, missä otetaan huomioon metsien ympäristövaikutusten lisäksi myös taloudelliset ja työllisyysvaikutukset. – Tässä hallituksen enemmistön...

Lue lisää