Street 238,52 tempor
Donec ultricies mattis nulla.

Metsänviljely antaa kesätöitä nuorille ja maahanmuuttajille Lapin valtion mailla

Lapin valtion mailla on metsänistutus täydessä vauhdissa. Yli 90 koululaista ja metsäalan harjoittelijaa sai Metsähallituksesta mieleisen kesätyönpaikan ja ovat istutushommissa yhdessä metsureiden ja metsäpalveluyrittäjien kanssa. Kesätyöntekijät ovat perinteiseen tapaan koululaisia, joista monelle istutustyömaa on ensimmäinen kesätyöpaikka. Koululaiset aloittivat koko alueella reilu viikko sitten kun koulut päättyivät, työt kestävät pääsääntöisesti juhannusviikolle. Koululaisia perehdyttävät ja ohjaavat metsätalouden harjoittelijat sekä tarpeen mukaan myös Metsähallituksen omat metsurit. Ylä-Lapissa ei muokata maata eikä uudisteta viljellen, joten siellä ei ole kausi-istuttajia. ”Etelä-Lapissa tarjotaan 45 000 taimen istutus tänä vuonna sekä Lapin AMK:n kautta maahanmuuttajien työkokeiluun että Lapin koulutuskeskus REDU:lle”, kertoo metsähoitoesimies Ville Väärälä Metsähallitus Metsätalous Oy:stä. ”Istutussopimuksella olevia...

Lue lisää

Kesän alku pitää metsänomistajat kiireisinä – laajasti Ruotsissa levinnyt tuholainen voi uhata myös Suomen metsiä

Metsäpalojen valvontalennolla pakkolasku Pohjois-Pohjanmaalla

Kesä on metsänomistajalle kiireistä aikaa. Se tietää puun istutusta, taimien inventointia, hoitotöitä sekä heinän poljentaa. Vähintään kerran vuodessa omassa metsässä on syytä piipahtaa selvittämässä, mitä sille kuuluu. Asiantuntijan mukaan Ruotsin metsiä valtaava kirjanpainaja voi levitä laajasti myös Suomessa, ja sen estämiseksi hyönteisen leviämistä kannattaa pitää tarkasti silmällä ja poistaa ripeästi kuorellinen puutavara sekä vahingoittuneet puut metsästä. Pahimpia kirjanpainajan riskialueita löytyy nyt erityisesti itäiseltä Uudeltamaalta, Keski-Suomesta, Kaakkois-Suomesta sekä Etelä-Savosta. Metsänomistajan kiusana ovat erilaiset puustoa uhkaavat tuholaiset, kuten kirjanpainaja ja juurikääpä. Vuosien 2018–2020 aikana LähiTapiola on korvannut noin 440 metsien hyönteistuhovahinkoa, joiden korvausmeno on ollut yhteensä noin 1,1 miljoonaa euroa. Suurin osa korvatuista...

Lue lisää

Kantorahatulot laskivat vähän koronavuonna 2020

Metsänomistajat saivat kantorahatuloja 2 136 miljoonaa euroa vuonna 2020. Tulot laskivat edellisvuodesta reaalisesti 4 prosenttia. Viiden edeltäneen vuoden keskiarvoon verrattuna pudotusta oli 6 prosenttia, selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) kantorahatilastosta. Yksityismetsänomistajat, yhteisöt ja muut kuin puuntuotantoa pääasiassa harjoittavat yritykset saivat tuloista valtaosan eli 1 803 miljoonaa euroa. Varsinaisten yksityismetsänomistajien osuus tästä oli noin 90 prosenttia. Metsäteollisuuden ja valtion metsistä tulot nousivat yhteensä 332 miljoonaan euroon (+15 %). Tukkipuusta saatiin kaksi kolmannesta kantorahatuloista. Kuusi pysyi edelleen tärkeimpänä puulajina 45 prosentin osuudella tuloista. Tulot pienenivät edellisvuodesta 160 miljoonaa euroa. Nimellishinnoilla laskettuna tulojen aleneminen oli 7 prosenttia eli suurempi kuin tukkuhintaindeksillä laskettu, sillä tukkuhinnat laskivat vuonna 2020....

Lue lisää

Valtion metsiin aiempaa vähemmän taimia

Peitteisen metsänkäsittelyn lisääntyminen vähensi istutettavien taimien määrää valtion metsissä. Tänä vuonna istutetaan yhteensä 18 miljoona taimea. ”Aiempina vuosina taimimäärä on ollut yli 20 miljoonaa”, Metsähallituksen metsänhoitojohtaja Heikki Savolainen toteaa. Erityishakkuiden, kuten poimintahakkuiden ja pienalakasvatuksen, osuus uudistusluonteisista hakkuista oli viime vuonna 31 prosenttia valtion metsissä. Tykkylumituhoista johtuvat poimintahakkuut, monimuotoisuusarvot sekä erilaisten tavoitteiden - esimerkiksi virkistyskäytön tai porotalouden - yhteensovittaminen ovat lisänneet peitteisen metsänkasvatuksen hakkuutapojen käyttöä. Peitteinen metsätalous on lisääntynyt erityisesti turvemaakohteilla. Istutusopastus. (Kuva: Katri Lehtola) Uudet puusukupolvet kasvattavat huomista Metsähallituksen tavoitteena on kasvattaa valtion monikäyttömetsien hiilinieluja sekä hiilivarastoja 10 prosentilla vuoteen 2035 mennessä. ”Varmistamme uuden puusukupolven kasvun kylvöllä ja istuttamalla. Istutettavat taimet ovat...

Lue lisää

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä: EU yrittää murentaa metsäpolitiikan kansallista päätösvaltaa

Euroopan Unionissa on meneillään useita metsätalouteen vaikuttavia lainsäädäntöhankkeita, joiden pelätään vievän metsätaloutta yhä vahvemmin ilmasto- ja ympäristöpolitiikan piiriin. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä pelkää, että kansallista päätösvaltaa metsäasioissa halutaan murentaa alemman tason ilmasto-, energia- ja rahoituspolitiikkaa koskevilla säädöksillä. -Suomen poliittisen kantin tulee riittää hallituksen määrittelemien tavoitteiden läpivientiin. Olen todella tyytyväinen pääministeri Sanna Marinin esiintymiseen metsäasioissa ja uskon Suomen tavoitteiden toteutumiseen EU:n metsälinjauksissa. Lähtökohtana on pitää metsäasiat omissa kansallisissa käsissä eikä päästää niitä EU:n päätösvallan piiriin. Tällä linjauksella on eduskunnan suuren valiokunnan enemmistön tuki, muistuttaa Leppä. Leppä korostaa metsien kokonaiskestävyyttä, missä otetaan huomioon metsien ympäristövaikutusten lisäksi myös taloudelliset ja työllisyysvaikutukset. – Tässä hallituksen enemmistön...

Lue lisää

Tyynelän tilan metsäretkellä tutustutaan metsän jatkuvaan kasvatukseen

Tyynelän tilalle Joutsenon Aholaan järjestetään tutustumisretki jatkuvan kasvatuksen metsiin torstaina 17.6.2021 klo 17−20. Retken järjestävät PISARA+ - ja Hinkua Etelä-Karjalaan -hankkeet, Tyynelän tila sekä Metsän jatkuvan kasvatuksen yhdistys Silva ry. Tyynelän tilalla harjoitetaan jatkuvan kasvatuksen metsänhoitoa. Se tähtää parhaiden tunnettujen menetelmien hyödyntämiseen tuottavuuden, hiilivaraston, monimuotoisuuden sekä maisema- ja virkistysarvojen maksimoimiseksi. Jatkuva tai jatkuvapeitteinen kasvatus on metsänhoitomenetelmä, jossa metsää ei uudisteta eikä kasvateta yhtenä tasaikäisenä puusukupolvena. Sen sijaan jatkuvan kasvatuksen metsikössä on monen ikäisiä puita, joista poistetaan osa kerrallaan. Metsä säilyy tällöin aina enemmän tai vähemmän peitteisenä, eikä metsässä tehdä avohakkuuta. Lappeenrannan kaupungin vesistöasiantuntija Raija Aura kertoo, että metsäretki on maksuton ja avoin...

Lue lisää

Kuusenkerkkä vuoden 2021 rohdoskasvi: Kerkät ovat lisätuloa metsänomistajalle ja kerääjille, terveellistä lisuketta ruokaan ja rohdosta kansalle

Metsäpalojen valvontalennolla pakkolasku Pohjois-Pohjanmaalla

Meneillään oleva villiyrttibuumi on nostanut nopeasti ihmisten tietoisuuteen monia sellaisia luonnonvaraisia kasveja, joilla on pitkä käyttöhistoria, mutta jotka kuitenkin saatetaan kokea melko uusiksi tuttavuuksiksi suomalaisessa ruoka- ja rohdoskäytössä. Vuoden 2021 rohdoskasviksi valittu kuusenkerkkä on yksi tällainen uusi vanha löytö, jota syystäkin kutsutaan metsiemme vaalean vihreäksi kullaksi ja vitamiinipommiksi. Kansanlääkinnässä kuusenkerkkiä on käytetty muun muassa yskänrohtona. Kuusenkerkkä sisältää runsaasti C-vitamiinia ja muita antioksidantteja. Kuusen hyödyllisyys rohtona on tunnettu jo vuosituhansia. Rohtona kuusesta käytetään pääasiassa kerkkiä, neulasia, pihkaa ja neulasista saatavaa eteeristä öljyä. Vuoden 2021 rohdoskasviksi valittu kuusenkerkkä on kirkkaan vaaleanvihreä kuusen vuosikasvain, joka on parhaimmillaan juuri nyt alkukesästä. On syytä huomioida,...

Lue lisää

Porovahinkolautakunta asetettu ensi kertaa

Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut porovahinkolautakunnan toimikaudelle, joka päättyy 2.6.2025. Poronvahinkolautakunta on riippumaton asiantuntijaelin, jonka maa- ja metsätalousministeriö asettaa neljäksi vuodeksi kerrallaan. Lautakunnan jäsenet ovat sivutoimisia ja toimivat virkavastuulla. Porovahinkolautakunnan puheenjohtajaksi nimettiin käräjätuomari Ahti Kontturi ja varapuheenjohtajaksi tutkija Rauno Kuha. Lautakunnan muiksi jäseniksi nimettiin saamelaiskäräjien toinen puheenjohtaja Leo Aikio, maaseutusihteeri Markku Heikkilä, varadekaani Ilari Hovila, tutkija Juha Joona, projektipäällikkö Juha Järvenpää ja pormestari Harri Peltola. Porovahinkolautakunta asetettiin nyt ensimmäistä kertaa. Lautakunta antaa pyynnöstä asiantuntijalausuntoja mm. siitä, mikä on paliskunnan poronhoitolaissa tarkoitettu aitaamisvelvollisuus ja vahingoista, joita porojen epäillään aiheuttaneen viljelyksille, taimikoille ja asuntojen pihoille. Lautakunta tarjoaa myös sovittelupalveluja vahinkoja ja aitaamista...

Lue lisää