Street 238,52 tempor
Donec ultricies mattis nulla.

Metsäluonnosta arvoaineita koronaviruksen päihittämiseen

Business Finland on myöntänyt 660 000 euron Research-to-Business-rahoituksen Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Jyväskylän yliopiston Natural antivirals -projektille. Projektissa kehitetään uusia luonnonyhdisteisiin pohjautuvia kosmetiikka- ja hygienia-alan tuotteita koronaviruspandemian ja tulevaisuuden epidemioiden hillitsemiseksi. Lisäksi siinä valmistellaan tutkimuslähtöisen, viruksia estävän ja tuhoavan keksinnön kaupallistamista ja tehdään kaupallistamista tukevaa soveltavaa tutkimusta. Tavoitteena on valmistella keksintö siihen vaiheeseen, että sen siirtäminen aloittavalle tai olemassa olevalle yritykselle on mahdollista. Metsäluonnosta saatavat yhdisteet nujertavat viruksia tehokkaasti Luke ja Jyväskylän yliopisto ovat yhdessä löytäneet luonnonyhdisteitä, joilla on vahva viruksentorjuntakyky ihmisiä infektoivia viruksia vastaan. Yhdisteiden tehokkuus on osoitettu erittäin pysyvillä enteroviruksilla, jotka ovat yleisimpiä esiintyviä viruksia sekä koronaviruksilla, myös pandemiaa aiheuttavalla...

Lue lisää

Suomen, Mainen ja Michiganin yhteistyöllä kohti metsäbiotalouden kestävää kasvua

Suomi sekä Mainen ja Michiganin osavaltiot kasvattavat yhteistyötään biotalouden ja puhtaan teknologian alalla. Tällä viikolla järjestettävässä webinaarissa lanseerataan teollisuudelle, tutkimuslaitoksille sekä julkishallinnolle tarkoitetut yhteistyötyöryhmät. Maine ja Michigan, kuten Suomi, ovat voimakkaasti metsäisiä osavaltioita, joilla on pitkät perinteet metsäteollisuudessa. Kaikki kolme näkevät suuria mahdollisuuksia yhteistyölle siirtymässä kohti modernia, kestävää biotaloutta, joka tukee kasvua ja suojelee metsien terveyttä pitkällä aikavälillä. Yhteistyö tarjoaa monia mahdollisuuksia yrityksille ja tutkijoille Atlantin molemmin puolin. Keskiviikkona 9. joulukuuta Suomi, Maine ja Michigan isännöivät webinaarin, jossa julkaistaan työryhmät biotalouden avainaloille. Työryhmät ovat avoimia yrityksille, koulutus- ja tutkimusorganisaatioille sekä teollisuuden toimijoille. Työryhmien tavoitteena on toimia alustana Yhdysvaltain ja Suomen välisille tutkimus-, kehitys- ja...

Lue lisää

Metsätalouden suojavyöhykkeiden mallintamiseen uusi työkalu

Metsätalouden suojavyöhykkeiden mitoitukseen ja sijoittamiseen maastoon on valmistunut uusi työkalu. Pirkanmaalle suunnatun mallin on rakentanut Suomen metsäkeskus Pirkanmaan ELY-keskuksen tilauksesta. Työkalua voivat käyttää mm. tahot, jotka suunnittelevat esim. hakkuita tai muita metsänhoitotoimenpiteitä. Mallin avulla myös metsänomistajat voivat tarkastella mailleen sijoittuvia alueita, joissa suojavyöhyke voisi olla tarpeellinen. Kartassa olevat suojavyöhykkeet edellyttävät kuitenkin aina tarkempaa suunnittelua ja maastossa käyntiä. Riittävillä suojavyöhykkeillä sekä hyvin suunnitelluilla ja toteutetuilla metsätalouden toimenpiteillä voidaan turvata vesistöjen ja pienvesien hyvä tila ja elinvoimaisuus. Vesi- ja metsäekosysteemi muodostavat vuorovaikutteisen kokonaisuuden, jota riittävät suojavyöhykkeet tukevat. Suojavyöhykkeillä on moninaisia vaikutuksia. Puiden varjostus pitää veden viileänä ja pienilmaston kosteana. Puut tuottavat veteen...

Lue lisää

Metsähallitus on ostanut jo puolisen miljoonaa litraa pohjoissuomalaisia käpyjä

Metsähallituksen Luontopalvelut on ostanut syksyllä kerääjiltä noin 500 000 litraa männyn käpyjä Pohjois-Suomen männyn siemenhuollon varmuusvarastoa täydentämään. Käpyjä ostetaan vielä viikolla 51. Keräyksen jatkumisesta kevättalvella 2021 tiedotetaan erikseen.  Kun Metsähallitus ilmoitti männyn käpyjen ostosta alkusyksystä, mietittiin saadaanko kerääjiä innostumaan maastoon. Oli hienoa huomata, että kerääjiä ilmoittautui paljon. Tähän mennessä heiltä on ostettu puolisen miljoonaa litraa käpyjä.  Metsähallitus on maksanut männyn kävyistä 1,20 euroa litralta eli käpyjen kerääjät ovat tienanneet urakoinnistaan noin 600 000 euroa. Myös ostopisteitä hoitaneiden Metsänhoitoyhdistysten ja siementen karistusta hoitavan tahonkin kautta paikallistalouteen päätyy keräyksestä merkittävä summa.  Metsähallitus kiittää lukuisia käpyjen keräämiseen osallistuneita henkilöitä!  Kolmisen tuhatta kiloa siemeniä ...

Lue lisää

Joulukuusen saa tänäkin vuonna hakea valtion metsästä vitosella

Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien alueilla saa joulupuun käydä hakemassa valtion mailta. Hakemiseen tarvittavan joulukuusiluvan saa hankittua helposti Eräluvat-kaupasta. Joulukuusilupa oikeuttaa hakemaan enintään kolme metriä pitkän joulukuusen valtion talouskäytön piirissä olevista monikäyttömetsistä. Enontekiön, Utsjoen ja Inarin kunnissa joulukuusiluvalla joulupuuksi voi hakea männyn. Joulupuu monikäyttömetsästä Luvan ostajan on itse varmistettava alueen kuuluminen Metsähallituksen metsätalouskäytössä oleviin monikäyttömetsiin. Joulupuuta ei saa hakea suojelu- tai retkeilyalueilta. Monikäyttömetsien sijainnin saa helpoiten selville Retkikartasta osoitteessa www.retkikartta.fi ja valitsemalla karttatason ”metsätalouden monikäyttömetsät”. Retkikartasta on myös mobiiliversio. Kun sopiva paikka on löytynyt ja lupa on ostettuna, voi lähteä valitsemaan sopivaa joulupuuta. Puu noudetaan tien varresta, korkeintaan parikymmenen metrin etäisyydeltä tiestä....

Lue lisää

Luonnonsuojeluliitto: Alueelliset metsäohjelmat heikentävät monimuotoisuutta, vesiä ja hiilinieluja

Luonnonsuojeluliiton Helsingissä kokoontunut liittovaltuusto on tyytymätön alueellisiin metsäohjelmiin. Metsäohjelmat keskittyvät edelleen turvaamaan vain metsäteollisuuden etuja. Osa ohjelmien tavoitteista heikentää monimuotoisuutta ja vesien tilaa sekä on Suomen hiilineutraalisuustavoitteen 2035 vastaisia.  Luonnonsuojeluliiton mielestä uudet alueelliset metsäohjelmat 2020–2025 eivät toteuta keskeisiä kotimaisia ja kansainvälisiä ympäristötavoitteita. Niissä ei esitetä riittäviä keinoja monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiseksi, vesistökuormituksen vähentämiseksi ja hiilineutraalin Suomen saavuttamiseksi vuonna 2035. Alueellisten metsäohjelmien viisivuotiskaudella hukataan kolmasosa siitä ajasta, minkä kuluessa Suomen pitäisi saavuttaa tavoitteensa. On myös huolestuttavaa, että metsäviranomaiset ohjelmatyössään eivät toimi linjassa Suomen virallisten hiilineutraalisuustavoitteen kanssa. Monimuotoisuutta heikentäviä tavoitteita ovat esimerkiksi avohakkuiden ja puun polton lisääminen. Metsäluontoa ja hiilivarastoja turvaavia keinoja olisivat...

Lue lisää

Suden kannanhoidollisen metsästyksen suunnittelu etenee

Suden kannanhoidollisen metsästyksen edellytyksiä ja vaatimuksia on kattavasti arvioitu laajapohjaisissa työryhmissä. Valmistelutyön ja EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisun pohjalta maa- ja metsätalousministeriö katsoo, että keskeisenä edellytyksenä kannanhoidolliselle metsästykselle on, että susikanta on suotuisalla suojelutasolla. Työ jatkuu suotuisan suojelutason raja-arvon määrittämisellä ja mallin yksityiskohtien hiomisella. Maa- ja metsätalousministeriö on yhdessä sidosryhmien kanssa työstämässä pohjaa malliksi, jolla voitaisiin sallia suden kannanhoidollinen metsästys. –Metsästys on tärkeä osa muiden suurpetojen kannanhoitoa ja se on myös osa susikannan hoitosuunnitelmaa. Mallin edellytys on, että susikanta on suotuisalla suojelutasolla, minkä arvioimiseksi Suomen on määriteltävä suotuisan suojelutason raja-arvo, kertoo ohjausryhmän puheenjohtaja, kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio maa- ja metsätalousministeriöstä. Maa- ja metsätalousministeriö on antanut Luonnonvarakeskukselle...

Lue lisää

Suomalaisten jäljissä metsään – yli 300 suomalaista kirjoitti suhteestaan metsään

Suhteeni metsään -muistitietokeruun vastauksissa metsään liitetään erilaisia merkityksiä taloudesta rauhaan ja terveydestä perintöön. Metsä on kirkkoni. Etsin kohtaa itsessäni, jossa metsän pelko olisi pakko voittaa. Saada oma metsä, vaikka pieni, oli tärkeää perinnönjaossa. Metsä on paikka, johon kasvetaan. Metsässä en ole koskaan yksinäinen, vaikka olisin yksin. Kylässä ei ollut yhtäkään taloutta, jossa olisi ollut elämää ilman metsätuloja. Tällaisia ajatuksia sisältyy suomalaisten moninaisiin metsäsuhteisiin, joita avattiin 309 vastauksen edestä Suhteeni metsään -muistitietokeruussa. Vastaajista suurimman ikäluokan muodostivat yli 60-vuotiaat, mutta myös nuoremmilta saatiin runsaasti kirjoituksia. Vastauksia tuli eri puolilta Suomea ja eri ammattikunnista. Teema innoitti kirjoittamaan monenlaisia vastauksia muutaman lauseen kiteytyksistä pitkiin elämäkerrallisiin metsäsuhdekertomuksiin. Metsä...

Lue lisää

WWF haastaa 600 kuntaa ja seurakuntaa vastuulliseen metsänhoitoon: Varsinais-Suomelle satelee kehuja

Kunnat ja seurakunnat ovat merkittäviä metsäomistajia Suomessa, yhteensä ne omistavat noin 600 000 hehtaaria metsää. WWF lähetti 600 vetoomuskirjettä ympäri Suomea ja haastoi kunnat ja seurakunnat huolehtimaan mittaamattoman arvokkaasta metsäluonnostamme aiempaa vastuullisemmin. Erityisesti Turussa on toimittu WWF:n mukaan esimerkillisen vastuullisesti.  Kuntien omistuksessa on noin 430 000 hehtaaria metsää. Seurakuntien vastaava luku on noin 170 000 hehtaaria. Pääosin taloudellisten paineiden, vanhan tottumuksen sekä yksipuolisen metsäneuvonnan vuoksi julkisten metsänomistajien hoitosuunnitelmat eivät läheskään aina ole parhaita mahdollisia metsäluonnon suojelun ja ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta. WWF lähetti äskettäin lähes 600 kirjettä suomalaisille kunnille ja seurakunnille kannustaen niitä vastuullisempaan metsänhoitoon. ”Meidän kaikkien yhteisiä metsiä hallinnoivina tahoina kuntien ja seurakuntien...

Lue lisää

Ilmastonmuutoksen ei ennusteta lisäävän tuulisuutta, myrskytuhot voivat silti lisääntyä

Tuoreen tutkimusraportin mukaan keskimääräinen tuulisuus Suomessa on vähentynyt 1950-luvulta lähtien. Ilmastonmuutoksen myötä tuulisuuteen ei ole odotettavissa suuria muutoksia Pohjois-Euroopassa, mutta Suomessa myrskytuhojen ennustetaan lisääntyvän routakauden lyhentymisen ja vesisateiden vuoksi.    Ilmatieteen laitoksen julkaisemassa tutkimusraportissa käytiin läpi voimakkaiden tuulien ja myrskyjen esiintyvyyttä Euroopassa ja Suomessa viimeaikaisten tutkimusten pohjalta. Raportissa käsiteltiin mennyttä ilmastoa pääosin jaksolta 1960-2020 sekä tämän vuosisadan puoliväliin ja loppuun ulottuvia ilmastonmuutoksen skenaarioita.  Tutkimusraportin mukaan keskimääräinen tuulisuus Suomessa on vähentynyt 1950-luvulta lähtien. Myös Ruotsissa ja Virossa tuulisuuden trendit ovat olleet laskevia. Viron aikasarja loppuu tosin jo vuoteen 1990, mutta Ruotsin ja Suomen tarkastelut ulottuvat vuosiin 2013 ja 2015 asti. Huomattavaa on,...

Lue lisää