Category: suomalainen metsä

Laaja Metsänomistaja 2020 -tutkimus kertoo, että suomalainen metsänomistajuus ei ole siirtynyt kaupunkilaisten käsiin ennakoitua tahtia. Kuolinpesien osuus metsätiloista on pienentynyt samalla kun yhtymämuotoisen omistuksen osuus on kasvanut. Puumarkkinoihin muutokset näyttävät vaikuttavan varsin vähän. Juuri ilmestynyt tutkimus suomalaisista metsänomistajista kertoo, että metsänomistajuus on muuttunut kymmenessä vuodessa yllättävänkin vähän. Esimerkiksi metsänomistajakunnan kaupungistuminen on ollut oletettua hitaampaa. Nyt kaupungissa tai taajamassa asuu 47 prosenttia metsänomistajista, kun vuonna 2009 luku oli 45 prosenttia. Toisaalta tilalla asuminen on selvästi vähentynyt päätoimisten maatalousyrittäjien osuuden pienentyessä. – Asuminen tilan sijaintikunnassa, mutta tilan ulkopuolella on lisääntynyt, kun maatalouden harjoittajat ja muut haja-asutusalueilla asuvat muuttavat eläkevuosiksi lähitaajamiin parempien palveluiden...

Lue lisää

Yhteys luontoon on monille tärkeä nyt näin keväisenä poikkeusaikana. Moniaistiset luontokokemukset pysäyttävät hetkeen, auttavat irrottautumaan huolista ja peloista sekä kohottavat mielialaa. Väsymys ja arjen kiire väistyvät ja mieli virkistyy. KELA:n rahoittamassa tutkimushankkeessa on kehitetty Luonnosta Virtaa (LuoVi) –interventio, jonka taustalla ovat eko- ja ympäristöpsykologian tutkimukset ja teoriat luonnon hyvinvointivaikutuksista. – Myönteisissä luontokokemuksissa on tärkeää tarkkaavuuden elpyminen ja stressistä palautuminen, tutkittavien ryhmien ohjaaja, tutkija Kirsi Salonen tiivistää. – LuoVi -interventiossa tavoitteena on vahvistaa luonnon hyvinvointivaikutuksia ja osallistujien psyykkistä itsesäätelyä luontoympäristöön liittyvien paikkakokemusten tunnistamisen ja jakamisen avulla, yliopistotutkija Katriina Hyvönen kuvailee. Tutkijat suosittavat kolmen kohdan harjoitteita LuoVi-projektin tutkijat ovat laatineet helppoja harjoituksia, joiden avulla jokainen voi kokeilla luontoaistimuksen vaikutusta...

Lue lisää

Kasvu Open - Uusiutuva metsä, maaseutu ja elintarvikkeet Kasvupolulle valittiin 29 yritystä. Kasvupolulle haki yhteensä 53 yritystä. Uusiutuva metsä, maaseutu ja elintarvikkeet Kasvupolun maksuttomaan sparraukseen valittiin mukaan: Agriwork Finland, KaarinaAlpaca Fuente Ay, LohjaASV Arctic Smart Village Oy, RovaniemiAten Marja Oy, MikkeliBiometa Finland Oy, OuluCeruus Oy, OuluEcolan Oy, TampereEHTA Talot Oy, OuluEikala Oy, TuusniemiEnergiapalvelu Väisänen Oy, KiuruvesiHakka Oy, KuhmoHelena Katariina Shop Oy, HämeenkyröHZPC Kantaperuna Oy, TyrnäväHurmås Neule, SäkyläIce Giant Ice-Cream Oy, PaimioJAARDI Oy, PorvooJoKaDo Finland Oy, OrimattilaJukolan Juusto Oy, JoutsaKodin Kukat Oy, HaminaLammastila SikkaTalu, NaantaliMaatilamatkailu Koivuniemen Herra, MerikarviaMetsä-Weljet Oy, PieksämäkiNatural Indigo Finland Oy, NivalaOlfactory Oy Ab, HelsinkiOuroboros Eco Leather Company Oy, ForssaOy...

Lue lisää

LAADUKAS METSÄOPETUS VASTAA YMPÄRISTÖKYSYMYKSIIN Metsäasiantuntija on metsien hoidon ja suojelun huippuammattilainen. Laadukkaalla metsäopetuksella saamme osaajia, jotka rakentavat Suomelle kestävää, fossiilivapaata tulevaisuutta. Siksi nuorten opetuksen laatu on turvattava. - Suomen yli 600 000 metsänomistajan joukossa on monenlaisia arvoja ja asenteita. Suurin osa hoitaa metsiään taloudellisuuden näkökannalta monimuotoisuus huomioiden. Metsäteollisuuden kotimaanpuusta 80 prosenttia tulee yksityismetsänomistajilta ja viidennes Suomen ulkomaanviennistä on metsäteollisuuden tuotteita. Metsät ovat edelleen Suomen vihreä kulta, toteaa Stefan Borgman, METO – Metsäalan Asiantuntijat ry:n puheenjohtaja. - Uusinta uutta on keskustelu hiilensidonnan korvaamisesta metsänomistajille. Hyvin hoidetut metsät kasvavat ja sitovat hiiltä. - Hektisestä pörssimaailmasta poiketen metsien kvartaali on 20-25 vuotta. Jokainen metsänhoidon...

Lue lisää

Suomen metsätilastot 2019 -kirjaan on koottu yksien kansien väliin keskeiset tilastot Suomen metsistä, metsätaloudesta ja metsäteollisuudesta. Lisäksi kirjassa käsitellään metsäluontoa ja metsien suojelua. Taulukoiden ja tekstin ohella julkaisua kuvittaa monipuolinen infografiikka. Kirja on kokonaan kaksikielinen; asiat esitetään sekä suomeksi että englanniksi. – Suomen metsätilastokirjalla on puolen vuosisadan mittaiset perinteet, ja sen sisältöä on jatkuvasti kehitetty vastaamaan ajankohtaisiin tietotarpeisiin. Siihen kerätään tärkeimmät Suomen metsätilastojärjestelmän tuottamat tiedot, toteaa kirjan päätoimittaja, yliaktuaari Aarre Peltola. Kirjan tietoja voi hyödyntää esimerkiksi metsien kestävän käytön ja metsien hiilivarastojen muutoksen seuraamisessa. Kirjan alueittaiset tiedot koskevat pääosin vuotta 2018, jonka lisäksi teos sisältää kustakin teemasta pitkiä aikasarjoja. Painetun...

Lue lisää

Luonnonvarakeskus (Luke) selvitti taimikonhoidon merkitystä pitkän aikavälin puun tuotokseen tekemällä skenaariolaskelmia koko maan nuorista taimikoista. Tulosten mukaan taimikonhoidon lisääminen nykytasosta kasvattaisi merkittävästi mahdollisuuksia tuottaa enemmän järeää ainespuuta. Tulokset osoittavat, että metsänhoidon suositusten mukaisella taimikonhoidolla voidaan lisätä merkittävästi järeän ainespuun tuotosta. Hoidetussa taimikossa puilla on riittävästi kasvutilaa ja niiden järeytyminen on nopeaa. Tämä aikaistaa merkittävästi tukkisaantoa ja lisää hakkuukertymän keskijäreyttä etenkin väliharvennuksissa. Käytännön taimikonhoidoissa on paljon parantamisen varaa. Taimikonhoitotarpeesta on toteutettu koko maassa vain vähän yli puolet. Valtakunnan metsien 12. inventointitulosten mukaan taimikonhoitorästejä on yli 700 000 hehtaaria. – Nykyisten pienten taimikoiden hoitamisella voitaisiin saada lähes 10 prosenttia suurempi tukkikertymä seuraavan...

Lue lisää

Metsien monitavoitteinen käyttö on tasapainoilua eri hyötyjen välillä. Voidaanko yhtä aikaa tuottaa sekä puuta että turvata monimuotoisuutta? Entä jos halutaan samanaikaisesti vahvistaa myös hiilinieluja ja marjasatoja? Uuden Metsämittari-työkalun avulla voidaan tarkastella erilaisten metsien käyttöskenaarioiden vaikutuksia metsästä saataviin hyötyihin. Luonnonvarakeskus (Luke) on kehittänyt Oulun ammattikorkeakoulun ja Suomen Metsäkeskuksen kanssa Metsämittari-nettityökalun, jonka avulla esimerkiksi metsänomistajat, metsäalan suunnittelijat, viranomaiset tai päätöksentekijät voivat tarkastella palveluun ladattujen metsien käyttöskenaarioiden vaikutuksia moniulotteisesti. Työkalu visualisoi vaikutuksia lähes neljäänkymmeneen metsiä kuvaavaan muuttujaan useina eri aikajaksoina. – Suomen Kansallinen metsästrategia 2025 ja Suomen kansallinen biotalousstrategia sisältävät useita metsiä ja niiden käyttöä koskevia tavoitteita, kertoo työkalun kehittämisprojektia johtanut professori Anne...

Lue lisää

Ilmatieteen laitoksen tutkija Jarmo Mäkelä selvitti väitöstyössään, kuinka merkittäviä eri epävarmuuslähteet ovat, kun arvioidaan metsäekosysteemien tulevaisuutta Suomessa. Mäkelä tarkasteli tutkimuksessa kahta erilaista mallia, joilla kuvataan sitä, miten auringonvalo, vesi ja hiili kulkeutuvat ekosysteemeissä ja yhteisvaikutuksellaan sitouttavat ilmakehän hiilidioksidia kasvustoon ja maaperään. Tutkimuksessa epävarmuuslähteet jaettiin neljään ryhmään: mallien sisäiset epävarmuudetmallien ajamiseen käytettävät ilmastomuuttujat, kuten säteily, ilman lämpötila, sadanta ja hiilidioksidipitoisuus, jotka poimittiin CMIP5-ilmastomallisimulaatioistamahdolliset päästöjen kehityskulut (ns. RCP-päästöskenaariot), jotka edustavat ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousuavalitut metsänhoitosuunnitelmat. Metsäekosysteemien epävarmuuslähteiden arvioimiseksi ajettiin tuhansia mallisimulaatioita 1980-luvulta aina 2100-luvulle asti. ”Suurimmiksi epävarmuuslähteeksi nousivat metsänhoitosuunnitelmat ja päästöskenaariot eli kasvihuonekaasupäästöjen kehitys. Näitä seurasivat ilmastomuuttujat ja mallien sisäinen epävarmuus”, Jarmo Mäkelä...

Lue lisää

Valtakunnallinen yläkoululaisten Metsävisa järjestetään lähes 350 koulussa torstaina 6. helmikuuta. 50 parasta koulunsa voittajaa opettajineen kutsutaan toukokuussa finaaliin Helsinkiin. Metsävisa järjestetään 39. kerran. Biologian ja maantieteen opettajat vastaavat järjestämisestä kouluissaan. Koulujen voittajat ratkeavat helmikuun loppuun mennessä. Sirpa Keskitalo opettaa Kilpisjärven koulussa Enontekiöllä. Vaikka koulu sijaitsee kaukana havupuurajan yläpuolella, on Metsävisaan osallistuminen itsestäänselvyys. ”Jos ei ole ymmärrystä metsätyypeistä, puiden kasvusta tai metsäteollisuudesta, jää iso lommo yleissivistykseen. Se on meillä win-win-tilanne, kun etelästä Kilpisjärvelle muuttaneet nuoret oppivat pohjoisen luonnosta täällä ja paikalliset nuoret pääsevät Metsävisan avulla perehtymään eteläisemmän Suomen metsiin”, Keskitalo toteaa. Pienen koulun opettajana Keskitalo vastaa biologian ja maantieteen lisäksi esimerkiksi...

Lue lisää