Street 238,52 tempor
Donec ultricies mattis nulla.

John Nurmisen Säätiö ja Metsähallitus tarttuvat metsätalouden ravinnepäästöihin Perämeren hyvän tilan säilyttämiseksi

Ojitetut suometsät on uusimmissa tutkimuksissa tunnistettu yhdeksi merkittäväksi vesistökuormituksen lähteeksi. Metsätalouden vesistökuormituksen leikkaamiseksi on olemassa uusia hyviä keinoja, jotka halutaan nyt saada käyttöön. John Nurmisen Säätiön ja Metsähallituksen yhteisessä VALVE-metsähankkeessa testataan uutta vesiensuojelun toimintamallia Pohjois-Pohjanmaalla Tilanjoen valuma-alueella yhteistyössä alueen yksityismetsänomistajien kanssa. Koko valuma-alueen kattavalla suunnittelulla ja yhteistyöllä tavoitellaan lisää tehoa metsätalouden vesiensuojeluun. Neljäsosa Suomen metsistä kasvaa turvemailla, ja Perämeren valuma-alueella osuus on vielä huomattavasti suurempi. Kunnostusojitukset ja metsien käsittely turvemailla lisäävät riskiä siihen, että vesistöihin huuhtoutuu kiintoainetta, humusta ja rehevöittäviä ravinteita. Parantamalla turvemaiden metsätalouden vesiensuojelua voidaan merkittävästi pienentää vesistöihin päätyvää kuormitusta. Uudet tutkimustulokset ja käytänteet käyttöön VALVE-metsähankkeessa haetaan ratkaisua metsätalouden...

Lue lisää

Energiapuun kriteeristöä on tiukennettava: Nyt poltettavaksi päätyy jopa yli 300-vuotiasta puuta

Puun energiakäytön kestävyyskriteerit on päivitettävä. Nyt poltettavaksi päätyy puuta, joka on erityisen arvokasta metsälajistolle ja joka toimii myös tärkeänä hiilivarastona.  WWF:n tietojen mukaan Kuusamon kaupungin omistamalta maalta löytyi tällä viikolla pinottuna 3300 kuutiota ikikeloa eli yli 300-vuotiasta pystyyn kuollutta puuta. Puupinorivin pituus oli yli 100 metriä, ja kuutiomäärä on mitattu GPS:n avulla. Puut omistaa paikallinen energia-osuuskunta. Pinoissa oli lisäksi vähintään 10 000 kuutiota kuitupuuta ja pientä tukkia, joita voisi energiaksi polttamisen sijaan käyttää sellun tuotantoon tai muihin puutuotteisiin. Asiasta kertoi Luonnonmetsä-työryhmä Twitterissä: https://twitter.com/LTyoryhma/status/1435825465508474881. ”Bioenergian kestävyyskriteerit eivät estä esimerkiksi ikikelojen polttoa lämpölaitoksissa. Tämä on osoitus siitä, että Euroopan komission kesällä julkaistu ehdotus Uusiutuvan...

Lue lisää

Metsähallitus pyytää lausuntoja saamelaisten kotiseutualueen luonnonvarasuunnitelmaan

Vuoden lopussa valmistuva luonnonvarasuunnitelma ohjaa Metsähallituksen toimintaa ja mitoittaa luonnonvarojen käyttöä saamelaisten kotiseutualueella seuraavalla viisivuotiskaudella. Suunnitelmaan voi käydä tutustumassa ja siihen voi antaa lausunnon lausuntopalvelut.fi-sivustolla 20.9. saakka. Kaikki lausunnot käsitellään, jonka jälkeen luonnonvarasuunnittelun yhteistyöryhmä kokoontuu lokakuun puolivälissä vielä viimeisen kerran. Kolme kertaa kokoontuneeseen yhteistyöryhmään kuuluu laaja joukko Metsähallituksen sidosryhmiä. Syksystä 2020 saakka työskennelleen yhteistyöryhmän tehtävä on löytää kestäviä ratkaisuja, jotka yhteensovittavat alueen lukuisia käyttötarpeita, kuten poronhoitoa, luonnonsuojelua, metsätaloutta, erätaloutta sekä virkistyskäyttöä ja luontomatkailua. Tavoitteena kestävät ja vastuulliset ratkaisut Luonnonvarasuunnitelman toimintaohjelma toteuttaa Metsähallituksen strategiaa ja sen päälinjoja ovat:1. Vastuullinen ja yhteistyöhön perustuva toiminta ja sen kehittäminen2. Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen3....

Lue lisää

Yli 770 hehtaaria arvokkaita suo- ja metsäalueita suojeluun Pohjois-Karjalassa

Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Tornator ja ympäristöministeriö tiedottavat Tornator ja Pohjois-Karjalan ELY-keskus ovat sopineet viiden merkittävän yksityisen suojelualueen perustamisesta osana Helmi-elinympäristöohjelmaa ja Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSOa. Kohteet sijaitsevat Juuassa ja Ilomantsissa. Uusien suojelualueiden yhteispinta-ala on yli 770 hehtaaria ja niiden luontoarvot ovat merkittäviä. ”Yritykset voivat olla etujoukoissa luontokadon torjunnassa. Siksi toivon, että Tornatorin esimerkki kannustaa myös muita maanomistajia mukaan suojelemaan arvokkaita luontokohteitaan Juuan ja Ilomantsin uudet suojelualueet osoittavat, että Helmi- ja METSO-ohjelmien vapaaehtoinen suojelu tuottaa tulosta”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo. Juuan harjujen 145 hehtaarin suojelukokonaisuus on linnustollisesti arvokas harjusoiden alue, joka on säilynyt luonnontilaisena ja erämaisena. Kohteen puusto on iäkästä ja sen...

Lue lisää

Uhanalaiset lajit Metsähallituksen luupissa – tavoitteena lajiston ja metsänkäsittelyn yhteensovittaminen

Metsähallituksessa käynnistyi alkukesästä hanke, jonka tavoitteena on kehittää uhanalaisten lajien esiintymien huomioimista valtion monikäyttömetsien suunnittelussa ja käytössä. Lajiston ja metsänkäsittelyn yhteensovittamista tarkastellaan esimerkkikohteissa. Lajidemo-hankkeessa kohteille laaditaan suunnitelmat, joissa esitetään kunkin kohteen lajiston huomiointiin parhaiten soveltuvat metsän- ja luonnonhoidon keinot. Esimerkkikohteet sijoittuvat eri puolille Suomea. ”Maastotyöt ovat parhaillaan käynnissä. Kartoitamme kohteiden lajiston ja keräämme suunnittelussa tarvittavat tiedot muun muassa puuston iästä, lahopuun määrästä ja kohteiden aiemmasta metsänkäsittelystä”, lajistoasiantuntija Tuomas Kallio kertoo. Uhanalaisten lajien esiintymien turvaaminen on osa talousmetsien kestävää käyttöä. Valtion monikäyttömetsissä tiedossa olevat lajiesiintymät otetaan huomioon Metsähallituksessa käytössä olevien ympäristöohjeiden mukaisesti. ”Metsien käytössä huomioitavia lajeja esiintyy monenlaisissa metsissä, vanhojen metsien lisäksi myös...

Lue lisää

Yli 770 hehtaaria arvokkaita suo- ja metsäalueita suojeluun Pohjois-Karjalassa

Tornator ja Pohjois-Karjalan ELY-keskus ovat sopineet viiden merkittävän yksityisen suojelualueen perustamisesta. Kohteet sijaitsevat Juuassa ja Ilomantsissa. Tornator ja Pohjois-Karjalan ELY-keskus ovat sopineet viiden merkittävän yksityisen suojelualueen perustamisesta osana Helmi-elinympäristöohjelmaa ja Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSOa. Kohteet sijaitsevat Juuassa ja Ilomantsissa. Uusien suojelualueiden yhteispinta-ala on yli 770 hehtaaria ja niiden luontoarvot ovat merkittäviä. ”Yritykset voivat olla etujoukoissa luontokadon torjunnassa. Siksi toivon, että Tornatorin esimerkki kannustaa myös muita maanomistajia mukaan suojelemaan arvokkaita luontokohteitaan. Perustettavat Juuan ja Ilomantsin uudet suojelualueet osoittavat, että Helmi- ja METSO-ohjelmien vapaaehtoinen suojelu tuottaa tulosta”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo. Juuan harjujen 145 hehtaarin suojelukokonaisuus on linnustollisesti arvokas harjusoiden...

Lue lisää

Metsien harvennusmallit uudistetaan – taustalla tarve ilmastokestävään metsänhoitoon

Harvennushakkuu on yleisin metsien hakkuutapa Suomessa. Harvennusten ajoituksen ja voimakkuuden valinnassa hyödynnetään laajasti metsänhoidon suosituksiin sisältyviä harvennusmalleja. Nyt käynnistyneessä Tapion kaksivuotisessa hankkeessa rakennetaan harvennusmallikirjasto, josta voi hakea aiempaa täsmällisemmin metsänomistajan tavoitteisiin ja metsän ominaisuuksiin sopivan harvennusmallin. Uudet mallit auttavat sopeutumisessa muuttuvaan ilmastoon. Hanke on osa maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -kehittämiskokonaisuutta. Suomen metsissä tehdään vuosittain harvennushakkuita noin 490 000 hehtaarilla, mikä tarkoittaa, että kaikista hakkuista noin kaksi kolmasosaa on harvennuksia. Harvennuksella voidaan vaikuttaa merkittävästi jäävän puuston arvokehitykseen, hiilinielun vahvistumiseen ja metsien tuhonkestävyyteen. Muuttuva ilmasto tuo uusia haasteita harvennusten suunnitteluun.  Harvennushakkuiden ajankohdan ja voimakkuuden valintaa ohjaavat metsänhoidon suositusten harvennusmallit, joita on yhteensä 14 eri puulajeille ja  kasvupaikoille. Metsäammattilaiset soveltavat malleja metsänomistajan tavoitteiden ja harvennettavan kohteen ominaisuuksien mukaisesti. Nyt rakennettava dynaaminen harvennusmallikirjasto helpottaa vaihtoehtojen vertailua ja päätöksentekoa.  ─ Metsänomistajat ovat toivoneet käytännön neuvoja, kuinka he voivat varautua muuttuvaan ilmastoon metsiensä hoidossa. Meiltä on kysytty, kuinka metsiä autetaan kestämään lisääntyviä tuhoriskejä ja...

Lue lisää

Yllättikö nälkä keskellä metsää? Hyvät eväät kruunaavat retken

Jotta nälkäkiukku ei iske keskellä kansallispuistoa, kannattaa retkilaukkuun varata riittävästi maukasta ja ravitsevaa purtavaa.  Metsäretkeily on ulkoilua parhaimmillaan, mutta eväiden kannattaa olla kunnossa lyhyemmilläkin patikkareissuilla. Retkilaukkua pakatessa voi lähteä liikkeelle perusasioista.  – Voi miettiä, mitä aterioita normaalisti söisi sinä aikana, kun on retkellä: onko tarkoitus olla metsässä lounasaikaan, osuuko tien päälle muitakin ruoka-aikoja? Kaikki ne ateriat, joita normaalistikin syö, olisi hyvä varata mukaan retkelle. Jos ateriavälit venyvät liian pitkiksi, iskee helposti väsymys ja kiukku, sanoo ravitsemusterapeutti Kirsi Englund Terveystalosta. Eväiksi kannattaa valita sellaisia ruokia, jotka maistuvat ja jotka on helppo ottaa mukaan. Jos retkeilee paljon, voi harkita panostamista ruokailua helpottaviin tarvikkeisiin, kuten ruokatermokseen.  – Ruokatermokseen on...

Lue lisää

Metsänviljely antaa kesätöitä nuorille ja maahanmuuttajille Lapin valtion mailla

Lapin valtion mailla on metsänistutus täydessä vauhdissa. Yli 90 koululaista ja metsäalan harjoittelijaa sai Metsähallituksesta mieleisen kesätyönpaikan ja ovat istutushommissa yhdessä metsureiden ja metsäpalveluyrittäjien kanssa. Kesätyöntekijät ovat perinteiseen tapaan koululaisia, joista monelle istutustyömaa on ensimmäinen kesätyöpaikka. Koululaiset aloittivat koko alueella reilu viikko sitten kun koulut päättyivät, työt kestävät pääsääntöisesti juhannusviikolle. Koululaisia perehdyttävät ja ohjaavat metsätalouden harjoittelijat sekä tarpeen mukaan myös Metsähallituksen omat metsurit. Ylä-Lapissa ei muokata maata eikä uudisteta viljellen, joten siellä ei ole kausi-istuttajia. ”Etelä-Lapissa tarjotaan 45 000 taimen istutus tänä vuonna sekä Lapin AMK:n kautta maahanmuuttajien työkokeiluun että Lapin koulutuskeskus REDU:lle”, kertoo metsähoitoesimies Ville Väärälä Metsähallitus Metsätalous Oy:stä. ”Istutussopimuksella olevia...

Lue lisää

Kantorahatulot laskivat vähän koronavuonna 2020

Metsänomistajat saivat kantorahatuloja 2 136 miljoonaa euroa vuonna 2020. Tulot laskivat edellisvuodesta reaalisesti 4 prosenttia. Viiden edeltäneen vuoden keskiarvoon verrattuna pudotusta oli 6 prosenttia, selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) kantorahatilastosta. Yksityismetsänomistajat, yhteisöt ja muut kuin puuntuotantoa pääasiassa harjoittavat yritykset saivat tuloista valtaosan eli 1 803 miljoonaa euroa. Varsinaisten yksityismetsänomistajien osuus tästä oli noin 90 prosenttia. Metsäteollisuuden ja valtion metsistä tulot nousivat yhteensä 332 miljoonaan euroon (+15 %). Tukkipuusta saatiin kaksi kolmannesta kantorahatuloista. Kuusi pysyi edelleen tärkeimpänä puulajina 45 prosentin osuudella tuloista. Tulot pienenivät edellisvuodesta 160 miljoonaa euroa. Nimellishinnoilla laskettuna tulojen aleneminen oli 7 prosenttia eli suurempi kuin tukkuhintaindeksillä laskettu, sillä tukkuhinnat laskivat vuonna 2020....

Lue lisää