Street 238,52 tempor
Donec ultricies mattis nulla.

Suomen metsät tarjoavat ratkaisuja maailmalaajuisiin ongelmiin

Metsäpalojen valvontalennolla pakkolasku Pohjois-Pohjanmaalla

”Suomi on metsäpohjaisen bioekonomian maa”, sanoo Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi ja esittelee lukuja: ”20 prosenttia Suomen kokonaisviennistä ulkomaille on metsätuotteita, saamme metsäteollisuudesta 3,6 miljardia euroa verotuloa vuosittain ja työllistämme 100 000 suomalaista työntekijää.” Metsäteollisuus on edelleen Suomen tärkein teollisuuden ala. ”Näymme suomalaisten jokapäiväisessä elämässä ja luomme hyvinvointia Suomeen. Alan arvoketju on hyvin kotimainen: tuotetusta eurosta 80 senttiä jää Suomeen”, Niemi selventää. Vuonna 2021 metsäteollisuustuotteiden viennin arvo oli 13,2 miljardia euroa. Maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisussa metsäteollisuuden tuotteilla on merkittävä asema. ”Puurakennukset toimivat hiilivarastoina satojen vuosien ajan. Puusta tehdään biopolttoaineita, lääkkeitä ja korvataan muovia”, luettelee Niemi. Lisäksi puukuidusta tehdään kangasta, jolla korvataan puuvillan tuotantoa. Jälkimmäinen...

Lue lisää

Euroopan komissio haluaa säädellä yksityikohtaisesti Suomen metsien käyttöä

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa piti kaikki kestävyyden ulottuvuudet tasapainoisesti huomioituina, kun hän toimi Euroopan metsästrategian raportoijana vuosina 2019-2020. ”Satojen tuntien työ tuotti tuolloin tulosta ja työ oli varsin onnistunut”, sanoo Sarvamaa. Nyt ympäristöasiat ovat vahvasti Euroopan kommission agendalla. ”Yleinen kiinnostus ja paine metsiä kohtaan on vain jatkanut kasvuaan. Nyt kuulee kertomuksia, joiden mukaan metsien taloudellinen käyttö johtaisi vääjäämättä aina niiden ekologiseen ja sosiaaliseen tappioon.” sanoo Sarvamaa. ”Näen hyvin huolestuttavana kehityksen, jossa komissio etsii keinoja nostaa vaikuttavuuttaan metsäpolitiikassa eri lakialoitteiden keinoin. Näyttää siltä, että komissio tähtää hyvin yksityiskohtaiseen lakisäätelyyn, jolla tulisi olemaan vaikutusta kansalliseen ja paikalliseen metsänhoitoon”, sanoo Sarvamaa. Suomalaisena Sarvamaa on pyrkinyt tuomaan...

Lue lisää

Metsähallitus sai luomusertifikaatin luvanvaraisille luonnontuotteille Lappiin

Metsäpalojen valvontalennolla pakkolasku Pohjois-Pohjanmaalla

Luvanvaraisten tuotteiden, kuten kerkkien ja pakurin, osalta luomulainsäädäntö muuttui vuoden alussa. Jatkossa maanomistajan, jonka mailta kerätään luvanvaraisia luomukelpoisia tuotteita, tulee itse hankkiutua luomusertifioinnin piiriin ns. perusmallin kautta. Metsähallitus Metsätalous Oy haki ja sai tänä keväänä luomusertifionnin keruutuotteille Lapin alueelle. Metsähallitus jatkaa luomutuotteisiin liittyvää yhteistyötä 4H-liiton omistaman Youngfour Oy:n kanssa. Youngfour myy luvanvaraisten luonnontuotteiden luomukeruukarttoja Lapin talouskäytössä oleviin monikäyttömetsiin. Kartat kattavat noin 2,7 miljoonan hehtaarin alueen.  Jokamiehenoikeudella voi kerätä luomukelpoisia luonnontuotteita Metsähallitus on ollut mukana luomukeruualueiden sertifikaatissa jo parikymmentä vuotta. Niin kutsutun selvittäjämallin kautta valtion mailta voi edelleen kerätä luomukelpoisia jokamiehenoikeudella kerättäviä tuotteita, kuten metsämarjoja. Youngfour Oy hoitaa myös näiden tuotteiden luomukeruukarttojen myynnin.  Luomukeruualueiden...

Lue lisää

Hakkuut nousivat 76 miljoonaan kuutiometriin vuonna 2021

Hakkuut nousivat 76 miljoonaan kuutiometriin vuonna 2021

Hakatun runkopuun kokonaismäärä kasvoi edellisestä vuodesta 11 prosenttia ja ylitti viiden edellisen vuoden keskimääräiset hakkuut viidellä prosentilla. Vuonna 2021 hakattiin tukkia 29, kuitupuuta 37 ja energiapuuta 10 miljoonaa kuutiometriä. Tukki- ja kuitupuuta hakattiin teollisuuden käyttöön ja vientiin 65,7 miljoonaa kuutiometriä. Määrä oli 7,5 miljoonaa kuutiometriä edellisvuotista enemmän ja neljä prosenttia enemmän kuin edellisenä viitenä vuonna keskimäärin. – Vuoden 2021 teollisuuspuun hakkuumäärä oli tilastointihistorian toiseksi suurin. Vuodesta 2018 jäätiin jälkeen kolme miljoonaa kuutiometriä, kertoo Luonnonvarakeskuksen yliaktuaari Tiina Sauvula-Seppälä. Yksityismetsien tukkipuun hakkuissa kasvua Tukkipuuta hakattiin 29,0 miljoonaa kuutiometriä ja kuitupuuta 36,7 miljoonaa kuutiometriä. Edellisvuoteen verrattuna tukkipuun hakkuumäärä nousi 17 prosenttia ja kuitupuun kymmenen...

Lue lisää

Metsäpalojen valvontalennolla pakkolasku Pohjois-Pohjanmaalla

Metsäpalojen valvontalennolla pakkolasku Pohjois-Pohjanmaalla

Metsäpalovalvontalennolla ollut Pohjois-Suomen aluehallintoviraston metsäpalojen lentotähystyksen palveluntuottaja oli joutunut tekemään 26.5.2022 illalla pakkolaskun. Turmassa ei tapahtunut henkilövahinkoja. Pakkolasku tapahtui Pohjois-Pohjanmaalla Kärsämäen keskustasta noin parikymmentä kilometriä itään. Pakkolasku suoritettiin hiekka-/soratielle. Kone osui laskeutuessaan sähköjohtoihin ja pakkolasku epäonnistui. Lentokone vaurioitui tapahtumassa pahoin, mutta turmassa ei tapahtunut henkilövahinkoja. Paikalle hälytettiin pelastuslaitoksen, ensihoidon ja poliisin yksiköitä. Jokilaaksojen pelastuslaitos sai hälytyksen paikalle 26.5.2022 klo 17:11 ja julkaisi oman tiedotteensa noin klo 18:30. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston lakisääteisenä tehtävänä on järjestää metsäpalojen lentotähystys koko Suomessa. Lentoja suoritetaan 22 reitillä metsäpalon vaaran ollessa ilmeinen. Palveluntuottajana on yleensä paikallinen ilmailukerho tai ilmailualan yritys. Lähde: STT / Aluehallintovirasto

Lue lisää

Suomen metsät, maatalousmaat ja kosteikot ovat yhteenlaskettuna päästölähde, ja se on valitun politiikan seurausta

Suomen maankäyttösektorin hiilinielujen kääntyminen päästölähteeksi vaarantaa sekä Suomen hiilinieutraaliustavoitteet että EU-velvoitteiden saavuttamisen, arvioi Suomen luonnonsuojeluliitto. Tämä voi tulla kansantaloudelle kalliiksi. Suomen maankäyttösektori, eli metsät, maatalousmaat ja kosteikot, on kääntynyt hiilinielusta päästölähteeksi vuonna 2021, kertoo Tilastokeskuksen pikaennakko. Tämä on seurausta metsien kasvun pienenemisestä sekä ennätyssuurista hakkuista. Viime vuonna hakkuut nousivat 85,1 miljoonaan kiintokuutiometriin, mikä on yhdeksän prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Metsämaan nettonielu oli noin 6,7 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia, mutta maankäyttösektorin, erityisesti turvemailta syntyvät, päästöt ylittivät metsänielun määrän.  “Hiilinielujen muuttuminen päästölähteeksi on seurausta harjoitetusta metsäpolitiikasta. Metsien hakkuut ovat aivan kestämättömät ilmaston ja luonnon kannalta. Marinin hallituksella on itsetutkiskelun paikka. Sen on löydettävä...

Lue lisää

Metsähallitus rajoittaa maksuttomia metsästyslupia

Metsähallitus rajoittaa maksuttomia metsästyslupia

Metsähallitus uudistaa sidosryhmälupiensa käytännöt. Etenkin maksuttomista metsästysluvista on keskusteltu vilkkaasti julkisuudessa. Uusia sidosryhmälupia ei myönnetä, ennen kuin kriteerit niiden myöntämiseksi on uudistettu. Maksuttomat sidosryhmäluvat perustuvat maksuasetukseen (maa- ja metsätalousministeriön asetus 1140/2021, 4§) ja niiden tarkoitus on perehdyttää sidosryhmiä valtion metsästys- ja kalastusalueisiin. Osa luvista on aiemmin myönnetty valtakunnallisina. Viimeisen kymmenen vuoden aikana valtakunnallisen metsästysluvan on saanut 203 henkilöä. Vuosittain luvansaajia on ollut muutama kymmenen henkilöä. Tyypillisesti he ovat olleet päätöksentekijöitä: poliitikkoja ja virkamiehiä. Saalispalautteiden perusteella harva vastaanottaja on kuitenkaan käyttänyt lupaansa. Esimerkiksi lupia saaneiden joukossa olleet entiset ministerit Juha Sipilä, Petteri Orpo ja Jari Leppä kertovat, etteivät ole koskaan hyödyntäneet sidosryhmälupaansa. Sipilä sanoo, ettei hän...

Lue lisää

Stora Enson uudessa palvelussa metsänomistajalle maksetaan monimuotoisuuslisää

Stora Enson uudessa palvelussa metsänomistajalle maksetaan monimuotoisuuslisää

Stora Enson Suomen puunhankinnassa kokeillaan palvelua, jossa metsänomistajalle maksetaan monimuotoisuuslisää puukauppamaksun yhteydessä. Monimuotoisuuslisä perustuu metsänomistajan päätökseen jättää hakkuualueelle enemmän säästöpuita ja tekopökkelöitä kuin mitä PEFC-sertifioinnin vaatimukset edellyttävät. Palvelu on osa Stora Enson monimuotoisuusohjelmaa. Puunhinnan yhteydessä maksettavaa monimuotoisuuslisää testataan ensin Varkauden alueella kevään ja kesän aikana. Myöhemmin vuoden 2022 aikana tehdään päätös palvelun laajentamisesta koko Suomen puunhankintaan. ”Uuden palvelun avulla kannustamme metsänomistajia jättämään metsiin enemmän säästöpuita ja tekopökkelöitä. Ne lisäävät peitteisyyttä ja lahopuustoisuutta, joka on tärkeää monelle kasvi- ja eläinlajille. Haluamme myös tulla vastaan kustannuksissa, joita metsänomistajille aiheutuu metsien monimuotoisuuden säilyttämisestä ja lisäämisestä”, sanoo ympäristöpäällikkö Niina Partanen Stora Enson Suomen puunhankinnasta. Monimuotoisuuslisän saamiseksi hakkuissa...

Lue lisää

Puunjalostusyhtiö Westas Groupille on myönnetty Avainlippu: sahaamme suomalaisuuden puolesta joka päivä

Puunjalostusyhtiö Westas Groupille on myönnetty Avainlippu: sahaamme suomalaisuuden puolesta joka päivä

Suomalaisen Työn Liitto on myöntänyt Westakselle Avainlippu-tunnuksen osoituksena Suomessa valmistetusta tuotteesta sekä Suomessa työllistävästä palvelusta. Länsi-Suomessa sijaitseva Westas-konserni on yksi Suomen suurimmista yksityisistä puunjalostusyhtiöistä, ja siihen kuuluvat Westas Group Oy ja Westas Raunio Oy Koskella sekä Westas Pihlava Oy Porissa. Avainlipulla Westas allekirjoittaa suomalaisen työn laadun ja merkityksen. Arvostettu ja laajalti tunnettu alkuperämerkki kertoo yhdellä silmäyksellä, että Westas-tuotteet on valmistettu Suomessa ja palvelumme on kotimaista alkuperää. Merkin myöntämisen yhtenä ensisijaisena kriteerinä on tuotteen tai tuoteryhmän kotimaisuusaste, jonka on oltava vähintään 50 prosenttia omakustannusarvosta. Sahateollisuuden tuotantopanoksista lähes kaikki on kotimaista alkuperää, kuten sahatavaran raaka-aineet, työt, energia tai urakoitsijat. Myös valmistuksessa käytettävät...

Lue lisää

Paperin ja sellun tuotantomäärissä notkahdus, kartongissa edelleen kasvua

Paperin ja sellun tuotantomäärissä notkahdus, kartongissa edelleen kasvua

Metsäteollisuuden tuotantomäärät olivat kartonkia lukuun ottamatta tammi-maaliskuussa pienemmät viime vuoden ensimmäiseen kvartaaliin verrattuna. Alkuvuoden lakkotilanne selittää suuret muutokset kemiallisen metsäteollisuuden tuotantomäärissä. Mekaanisen metsäteollisuuden tuotantomäärissä ei ollut suurta muutosta edellisvuoteen verrattuna. Sahatavaran tuotanto laski 4 prosenttia ja vanerin yhden prosentin. Kemiallisen metsäteollisuuden ensimmäisen neljänneksen tuotantomääriin vaikutti alkuvuonna ollut lakko. Paperin tuotanto laski 63 prosenttia ja sellun tuotanto 31 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kartongin tuotantomäärät jatkavat sen sijaan kasvuaan. Kartongin tuotanto oli ensimmäisellä neljänneksellä 1,1 miljoonaa tonnia, mikä on 5,2 prosenttia suurempi edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. - Pitkä lakko luonnollisesti näkyy paperin ja sellun alkuvuoden tuotantomäärissä. Myös Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa...

Lue lisää