Street 238,52 tempor
Donec ultricies mattis nulla.

Suomen Metsäyhdistys palkitsi metsäntutkimuksen ja metsänhoidon osaajia

Suomen Metsäyhdistyksen huomionosoitusten saajat tänä vuonna ovat tutkimusprofessori Leena Finér, dosentti Risto Jalkanen, metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes ja metsäalan opiskelija, metsänomistaja Roope Tonteri. Huomionosoitukset myönnetään metsäalan ja metsien kestävän käytön hyväksi tehdystä työstä. Ansiomerkit ojennetaan palkituille Metsäpäivillä 4.2.2021. Tutkimusprofessori Leena Finérille myönnettiin kultainen ansiomerkki. Finér on neljä vuosikymmentä tutkinut suometsiä, niiden vesitaloutta ja ravinnekiertoja. Hän on ollut kehittämässä metsätalouden vesistövaikutusten arviointia ensin Metsäntutkimuslaitoksessa ja sittemmin Luonnonvarakeskuksessa. Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkon avulla saadaan tietoa metsänhoidon vaikutuksista vesien laatuun ja tuloksia voidaan käyttää vesiensuojelun kehittämisessä. Finér on alan arvostettu asiantuntija sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Hopeiset ansiomerkit jaettiin vahvoille viestijöille Suomen Metsäyhdistyksen hopeisen ansiomerkin sai dosentti Risto...

Lue lisää

Majavat elinympäristön ennallistajina ja metsätalouden vahinkoeläiminä

Majavat ovat osa Suomen luonnon monimuotoisuutta, mutta padoillaan ne voivat aiheuttaa vahinkoja maa- ja metsätaloudelle. Vahinkoja estetään suunnitelmallisella metsästyksellä ja patojen purkamisella. Suomen kaksi majavalajia, euroopanmajava ja kanadanmajava, rikastuttavat asuttamiaan elinympäristöjä muokkaamalla maisemaa pioneerilajille ominaiseen tapaansa. Majavan muokkaamat maisemat tarjoavat suojaisat oltavat esimerkiksi vesilintupoikueille. Majavista voi olla apua myös kosteikkojen ennallistamisessa. Majavan metsästys on alkanut 20. elokuuta ja jatkuu huhtikuun loppuun saakka. Pyyntivälineinä käytetään pääasiassa kivääriä, metsästysjousta ja hetitappavia rautoja.   Euroopanmajavan metsästys on pyyntiluvanvaraista. Tämä on otettava huomioon alueilla, joissa esiintyy kumpaakin majavalajia. Elävästä majavasta on mahdotonta tehdä lajinmääritystä. Majavakannat ovat olleet kasvussa. Kuluvana syksynä suoritetaan vapaaehtoisten metsästäjien toimesta...

Lue lisää

Männyn siementen keruu käynnistyy Pohjois-Suomessa

Metsähallitus täydentää männyn siemenhuollon varmuusvarastoa Pohjois-Suomessa ja ostaa hyvälaatuisia männyn käpyjä kerääjiltä. Männyn käpyjä ostetaan Metsänhoitoyhdistysten kautta. Hyvälaatuisten käpyjen kerääjille on luvassa käpylitrasta 1,20 euroa. Muutaman suotuisan kesän jälkeen Pohjois-Suomen metsiin on kehittynyt laadultaan ja määrältään hyvä männyn siemensato. Metsähallitus aloittaa Pohjois-Suomen siemenhuollon varmuusvarastoa täydentävän kävynkeruun osassa Lapin maakuntaa. Keruu suunnataan siementarpeen perusteella. Käpyjen ostopisteitä on Kemijärvellä, Kittilässä, Kolarissa, Pelkosenniemellä, Pellossa, Ranualla, Rovaniemellä, Sallassa, Savukoskella, Sodankylässä ja Ylitorniolla. Keräys ulotetaan mahdollisesti myös Koillismaalle ja Kainuuseen. Keruun toteutuksesta vastaa Metsähallitus yhdessä alueellisten Metsänhoitoyhdistysten ja metsäalan toimijoiden kanssa. Keräys aloitetaan 1.10. ja käpyjen vastaanotot alkavat ostopisteissä viikon-parin kuluessa siitä. Tarkempi ajankohta varmistuu soittamalla...

Lue lisää

Tämän syksyn METSO-rahoitushaku talousmetsien luonnonhoidon kehittämishankkeille on avattu

Maa- ja metsätalousministeriö on avannut tämän syksyn METSO-rahoitushaun valtakunnallisille talousmetsien luonnonhoidon kehittämishankkeille. Hankkeiden avulla edistetään Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSOn tavoitteita ja luonnonhoidon käytännön toteutusta talousmetsissä. Rahoitushakemusten tulee olla ministeriössä viimeistään 15.11.2020. Kehittämishankkeiden rahoittamiseen on käytettävissä vuosittain yhteensä noin 350 000 euroa. Kuluvan vuoden lopussa on tarkoitus käynnistää 1–2 hanketta ja vuoden 2021 alussa toiset 1–2 hanketta. Hankkeita varaudutaan rahoittamaan myös vuosina 2022–2023, jos valtion talousarviossa osoitetaan niille tarvittavat määrärahat. Hankehaussa on kolme teemaa, joiden aihepiiristä voi tehdä esityksiä. Esityksiä voi tehdä myös hankkeista, jotka kehittävät ja vakiinnuttavat aiemmissa METSO-hankkeissa tunnistettuja hyviä luonnonhoidon käytäntöjä ja toimintamalleja. Hankehaun teemat ovat: Luonnonhoito...

Lue lisää

Metsäsertifiointia tiukennettava pienvesien suojelun tehostamiseksi

Tuoreen tutkimuksen mukaan valtaosaan Suomen talousmetsistä sovellettu PEFC-sertifikaatti on suojavyöhykkeen leveyden suhteen riittämätön eikä tarjoa suojaa metsäpuroille avohakkuiden vaikutuksilta. PEFC-sertifikaatin mukaisesti suojelluissa puroissa ympäristöolot poikkesivat metsätalouden toimenpiteiden ulkopuolelle jääneistä vertailupuroista ja johtivat puroeliöstön monimuotoisuuden köyhtymiseen. Biotalouden tehostumisen seurauksena voimistuva metsien käyttö uhkaa arvokkaita pienvesiä kuten metsäpuroja. Metsän avohakkuu on voimallinen ympäristöä muokkaava toimenpide ja sen vaikutuksia läheisiin vesistöihin pyritään minimoimaan jättämällä hakkuualan ja vesistön väliin käsittelemätön puustoinen suojavyöhyke. Metsien ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää käyttöä ohjaavat erilaiset metsäsertifikaatit, joista Suomessa yleisesti käytössä ovat PEFC ja FSC. Metsäsertifikaattien tarkoituksena on taata, että metsien käyttö on ekologisesti kestävää. Sertifikaatit antavat suosituksen myös...

Lue lisää

Metsätiloja myydään vilkkaasti, ostajina yhä useammin rahastot

Maanmittauslaitoksen kiinteistöjen kauppahintarekisterin mukaan vuonna 2019 myytiin 2 777 yli 10 hehtaarin metsätilaa. Myyntikohteiden kauppasumma oli yhteensä noin 265 miljoonaa euroa. Tämän vuoden tammi-kesäkuussa myytiin noin 1 280 metsätilaa. – Lukujen valossa myös tämän kokoluokan metsätilojen kauppa on jatkunut vilkkaana ja kauppojen määrissä ollaan hivenen edellä vuoden 2019 tasoa. Viime vuosina noin 44 prosenttia metsätilakaupoista on tehty ensimmäisen vuosipuoliskon aikana, johtava asiantuntija Esa Ärölä arvioi. Kiinteistöjen kauppahintarekisterin tietojen perusteella voidaan myös selvittää, ketkä ostavat metsätiloja. Viime vuonna yhtiöiden osuus kauppojen lukumäärästä oli 13,4 prosenttia, otetusta pinta-alasta 16,6 prosenttia ja kauppasummasta 18 prosenttia. Rahastot ostivat myydyistä metsätiloista 13,3 prosenttia lukumäärästä, 28,8...

Lue lisää

Taiteilijat kirjoittivat metsään, metsän kanssa ja metsässä

IC-98n uusin teos avataan 20.8.2020 Helsingin yliopiston Hyytiälän metsäasemalla Juupajoella. Julkistus tapahtuu klo 15 osana SMEAR II -tutkimusaseman 25-vuotisjuhlallisuuksia. Toimittajat ovat tervetulleita Kuivajärven metsään ilmoittautumalla tilaisuuteen etukäteen. IC-98 eli Visa Suonpää ja Patrik Söderlund Kuivajärven rantakalliolla syksyllä 2019. Kuva: Ulla Taipale, 2019 IC-98:na tunnetut suomalaiset taiteilijat Patrik Söderlund ja Visa Suonpää ovat toteuttaneet runoilijoiden Mikael Bryggerin, Henriikka Tavin ja Olli-Pekka Tennilän kanssa käsitteellisen ja immersiivisen, metsään uppouttavan taideteoksen nimeltään IÄI. Teos sijaitsee Helsingin yliopiston Hyytiälän metsäaseman vieressä sijaitsevassa 22 hehtaarin suojellussa Kuivajärven metsässä Juupajoella sekä Metsätieteiden talossa Viikin kampuksella Helsingissä, jossa siitä on löydettävissä pieni osanen. Teos koostuu 38 sanasta tai...

Lue lisää

Stora Enson Jari Suominen: Metsäkeskusteluun tarvitaan laaja-alaisuutta ja faktoja mielikuvien sijaan – Puurakentaminen tuo metsän kaupunkiin

Stora Enson Forest-divisioonan johtaja Jari Suominen kaipaa nykyistä laaja-alaisempaa metsäkeskustelua. – Olen tyytyväinen, että keskustellaan, mutta teollisuuden tulee olla tässä aktiivisempi. Meidän tulee tuottaa metsäklusterista kokonaisvaltaista tietoa niin päättäjille kuin suurelle yleisöllekin. -Toivoisin metsäkeskustelulta laaja-alaisuutta, kun nyt sitä käydään etupäässä ympäristönäkökulman kannalta. Kun Suomen pinta-alasta on 75 prosenttia metsää ja metsäteollisuus tuottaa lähes neljänneksen Suomen vientitulosta, me toivoisimme teollisuudessa, että myös nämä metsätalouden taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset olisivat enemmän esillä. Teemme haastattelua viikolla, jolloin uutisissa on kerrottu metsien monimuotoisuuden heikkenemisestä, lahopuiden määrän vähenemisestä pienimmäksi maailman metsistä sekä energiapuun käytön verotuksesta. -Me tarvitsemme lisää faktoja mielikuvien sijaan. Metsätiedon puutteesta kertoo esimerkki,...

Lue lisää

Metsänomistaja 2020 -tutkimus: Puolet metsätiloista on eläkeikäisten hallinnassa, yhtymien osuus kasvanut

Laaja Metsänomistaja 2020 -tutkimus kertoo, että suomalainen metsänomistajuus ei ole siirtynyt kaupunkilaisten käsiin ennakoitua tahtia. Kuolinpesien osuus metsätiloista on pienentynyt samalla kun yhtymämuotoisen omistuksen osuus on kasvanut. Puumarkkinoihin muutokset näyttävät vaikuttavan varsin vähän. Juuri ilmestynyt tutkimus suomalaisista metsänomistajista kertoo, että metsänomistajuus on muuttunut kymmenessä vuodessa yllättävänkin vähän. Esimerkiksi metsänomistajakunnan kaupungistuminen on ollut oletettua hitaampaa. Nyt kaupungissa tai taajamassa asuu 47 prosenttia metsänomistajista, kun vuonna 2009 luku oli 45 prosenttia. Toisaalta tilalla asuminen on selvästi vähentynyt päätoimisten maatalousyrittäjien osuuden pienentyessä. – Asuminen tilan sijaintikunnassa, mutta tilan ulkopuolella on lisääntynyt, kun maatalouden harjoittajat ja muut haja-asutusalueilla asuvat muuttavat eläkevuosiksi lähitaajamiin parempien palveluiden...

Lue lisää

Luonnosta virtaa – helppoja harjoituksia lähiympäristössä

Yhteys luontoon on monille tärkeä nyt näin keväisenä poikkeusaikana. Moniaistiset luontokokemukset pysäyttävät hetkeen, auttavat irrottautumaan huolista ja peloista sekä kohottavat mielialaa. Väsymys ja arjen kiire väistyvät ja mieli virkistyy. KELA:n rahoittamassa tutkimushankkeessa on kehitetty Luonnosta Virtaa (LuoVi) –interventio, jonka taustalla ovat eko- ja ympäristöpsykologian tutkimukset ja teoriat luonnon hyvinvointivaikutuksista. – Myönteisissä luontokokemuksissa on tärkeää tarkkaavuuden elpyminen ja stressistä palautuminen, tutkittavien ryhmien ohjaaja, tutkija Kirsi Salonen tiivistää. – LuoVi -interventiossa tavoitteena on vahvistaa luonnon hyvinvointivaikutuksia ja osallistujien psyykkistä itsesäätelyä luontoympäristöön liittyvien paikkakokemusten tunnistamisen ja jakamisen avulla, yliopistotutkija Katriina Hyvönen kuvailee. Tutkijat suosittavat kolmen kohdan harjoitteita LuoVi-projektin tutkijat ovat laatineet helppoja harjoituksia, joiden avulla jokainen voi kokeilla luontoaistimuksen vaikutusta...

Lue lisää