Category: suomalainen metsä

Ilmatieteen laitoksen tutkija Jarmo Mäkelä selvitti väitöstyössään, kuinka merkittäviä eri epävarmuuslähteet ovat, kun arvioidaan metsäekosysteemien tulevaisuutta Suomessa. Mäkelä tarkasteli tutkimuksessa kahta erilaista mallia, joilla kuvataan sitä, miten auringonvalo, vesi ja hiili kulkeutuvat ekosysteemeissä ja yhteisvaikutuksellaan sitouttavat ilmakehän hiilidioksidia kasvustoon ja maaperään. Tutkimuksessa epävarmuuslähteet jaettiin neljään ryhmään: mallien sisäiset epävarmuudetmallien ajamiseen käytettävät ilmastomuuttujat, kuten säteily, ilman lämpötila, sadanta ja hiilidioksidipitoisuus, jotka poimittiin CMIP5-ilmastomallisimulaatioistamahdolliset päästöjen kehityskulut (ns. RCP-päästöskenaariot), jotka edustavat ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousuavalitut metsänhoitosuunnitelmat. Metsäekosysteemien epävarmuuslähteiden arvioimiseksi ajettiin tuhansia mallisimulaatioita 1980-luvulta aina 2100-luvulle asti. ”Suurimmiksi epävarmuuslähteeksi nousivat metsänhoitosuunnitelmat ja päästöskenaariot eli kasvihuonekaasupäästöjen kehitys. Näitä seurasivat ilmastomuuttujat ja mallien sisäinen epävarmuus”, Jarmo Mäkelä...

Lue lisää

Valtakunnallinen yläkoululaisten Metsävisa järjestetään lähes 350 koulussa torstaina 6. helmikuuta. 50 parasta koulunsa voittajaa opettajineen kutsutaan toukokuussa finaaliin Helsinkiin. Metsävisa järjestetään 39. kerran. Biologian ja maantieteen opettajat vastaavat järjestämisestä kouluissaan. Koulujen voittajat ratkeavat helmikuun loppuun mennessä. Sirpa Keskitalo opettaa Kilpisjärven koulussa Enontekiöllä. Vaikka koulu sijaitsee kaukana havupuurajan yläpuolella, on Metsävisaan osallistuminen itsestäänselvyys. ”Jos ei ole ymmärrystä metsätyypeistä, puiden kasvusta tai metsäteollisuudesta, jää iso lommo yleissivistykseen. Se on meillä win-win-tilanne, kun etelästä Kilpisjärvelle muuttaneet nuoret oppivat pohjoisen luonnosta täällä ja paikalliset nuoret pääsevät Metsävisan avulla perehtymään eteläisemmän Suomen metsiin”, Keskitalo toteaa. Pienen koulun opettajana Keskitalo vastaa biologian ja maantieteen lisäksi esimerkiksi...

Lue lisää

Olin syyslomalla vaeltamassa Lapissa. Onnellisuuskohtaukset seurasivat toisiaan. Milloin mieli iloitsi pienistä kohteista, puroista, sienistä tai tunturikoivikon läpi mutkittelevasta polusta, milloin katse hakeutui kauas ja suureen, putouksille, ylös tuntureille tai alas järville. Loppumatkasta jalat olivat onnellisen väsyneet ja kaikki vitsit hyviä. Takaisin arjessa minua odotti hammaslääkärillä käynti. Avasin suuni, suljin silmäni ja loihdin mieleeni muiston Malla-tunturista vedestä heijastuvan kuvajaisensa kera. Hauskin hammaslääkärikäynti pitkään aikaan. Olemme Sydänliitossa jo jonkin aikaa keränneet tietoja luonnon terveysvaikutuksista. Yksi syy tälle työlle oli taannoinen Duodecimin ja Suomen Akatemian konsensusprosessi, jossa koottiin paras mahdollinen tieto niin sanottujen tarttumattomien tautien (ennen vanhaa kansansairauksien) ennaltaehkäisemisestä. Sydänliitto oli tuossa työssä...

Lue lisää