Street 238,52 tempor
Donec ultricies mattis nulla.

WWF haastaa 600 kuntaa ja seurakuntaa vastuulliseen metsänhoitoon: Varsinais-Suomelle satelee kehuja

Kunnat ja seurakunnat ovat merkittäviä metsäomistajia Suomessa, yhteensä ne omistavat noin 600 000 hehtaaria metsää. WWF lähetti 600 vetoomuskirjettä ympäri Suomea ja haastoi kunnat ja seurakunnat huolehtimaan mittaamattoman arvokkaasta metsäluonnostamme aiempaa vastuullisemmin. Erityisesti Turussa on toimittu WWF:n mukaan esimerkillisen vastuullisesti.  Kuntien omistuksessa on noin 430 000 hehtaaria metsää. Seurakuntien vastaava luku on noin 170 000 hehtaaria. Pääosin taloudellisten paineiden, vanhan tottumuksen sekä yksipuolisen metsäneuvonnan vuoksi julkisten metsänomistajien hoitosuunnitelmat eivät läheskään aina ole parhaita mahdollisia metsäluonnon suojelun ja ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta. WWF lähetti äskettäin lähes 600 kirjettä suomalaisille kunnille ja seurakunnille kannustaen niitä vastuullisempaan metsänhoitoon. ”Meidän kaikkien yhteisiä metsiä hallinnoivina tahoina kuntien ja seurakuntien...

Lue lisää

Metsäbiotalouden näyteikkuna tuo tutkimustiedon kaikkien ulottuville – virtuaalisesti ja konkreettisesti

Metsäbiotalouden näyteikkuna -kokonaisuus täydentyi uudella metsabiotalous.fi-sivustolla. Monimediaisen alustan kautta tutkimustieto on nyt helposti saavutettavissa. Metsäbiotalouden näyteikkuna toimii tutkimustiedon välittäjänä, oppimisympäristönä ja matkailukohteena. Näyteikkunan ideana on esitellä tutkimustietoa monipuolisesti ja tuoda sitä kaikkien aiheesta kiinnostuneiden ulottuville. Metsabiotalous.fi:n lisäksi näyteikkunan sisältöjä havainnollistetaan konkreettisina kohteina Punkaharjulla Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimuspuistossa ja Suomen Metsämuseo Luston korkeatasoisissa näyttelyissä. Tutkimusmatkan voi tehdä virtuaalisesti tai aidossa tutkimuspuistossa Metsabiotalous.fi:ssa on tällä hetkellä saatavilla ajankohtaista tutkimustietoa muun muassa metsien taloudellisesta merkityksestä, uusista puupohjaisista tuotteista, luonnontuotteista, luonnon monimuotoisuuden hoidosta ja ilmastonmuutoksen vaikutuksesta metsien kasvuun. Perinteisemmän sisällön lisäksi kävijä pääsee tutustumaan tutkimukseen myös 360-kuvamaailman ja median avulla.  Konkreettisten havaintokohteiden perustaminen Punkaharjun tutkimuspuistoon on...

Lue lisää

Ilmastonmuutoksen ei ennusteta lisäävän tuulisuutta, myrskytuhot voivat silti lisääntyä

Tuoreen tutkimusraportin mukaan keskimääräinen tuulisuus Suomessa on vähentynyt 1950-luvulta lähtien. Ilmastonmuutoksen myötä tuulisuuteen ei ole odotettavissa suuria muutoksia Pohjois-Euroopassa, mutta Suomessa myrskytuhojen ennustetaan lisääntyvän routakauden lyhentymisen ja vesisateiden vuoksi.    Ilmatieteen laitoksen julkaisemassa tutkimusraportissa käytiin läpi voimakkaiden tuulien ja myrskyjen esiintyvyyttä Euroopassa ja Suomessa viimeaikaisten tutkimusten pohjalta. Raportissa käsiteltiin mennyttä ilmastoa pääosin jaksolta 1960-2020 sekä tämän vuosisadan puoliväliin ja loppuun ulottuvia ilmastonmuutoksen skenaarioita.  Tutkimusraportin mukaan keskimääräinen tuulisuus Suomessa on vähentynyt 1950-luvulta lähtien. Myös Ruotsissa ja Virossa tuulisuuden trendit ovat olleet laskevia. Viron aikasarja loppuu tosin jo vuoteen 1990, mutta Ruotsin ja Suomen tarkastelut ulottuvat vuosiin 2013 ja 2015 asti. Huomattavaa on,...

Lue lisää

Suomen Metsäyhdistys palkitsi metsäntutkimuksen ja metsänhoidon osaajia

Suomen Metsäyhdistyksen huomionosoitusten saajat tänä vuonna ovat tutkimusprofessori Leena Finér, dosentti Risto Jalkanen, metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes ja metsäalan opiskelija, metsänomistaja Roope Tonteri. Huomionosoitukset myönnetään metsäalan ja metsien kestävän käytön hyväksi tehdystä työstä. Ansiomerkit ojennetaan palkituille Metsäpäivillä 4.2.2021. Tutkimusprofessori Leena Finérille myönnettiin kultainen ansiomerkki. Finér on neljä vuosikymmentä tutkinut suometsiä, niiden vesitaloutta ja ravinnekiertoja. Hän on ollut kehittämässä metsätalouden vesistövaikutusten arviointia ensin Metsäntutkimuslaitoksessa ja sittemmin Luonnonvarakeskuksessa. Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkon avulla saadaan tietoa metsänhoidon vaikutuksista vesien laatuun ja tuloksia voidaan käyttää vesiensuojelun kehittämisessä. Finér on alan arvostettu asiantuntija sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Hopeiset ansiomerkit jaettiin vahvoille viestijöille Suomen Metsäyhdistyksen hopeisen ansiomerkin sai dosentti Risto...

Lue lisää

Avohakkuut historiaan -kansalaisaloitteen käsittelyssä ei kuulla jatkuvan kasvatuksen tutkijoita

Avohakkuut historiaan -kansalaisaloitteen takana olevat ympäristöjärjestöt ovat huolestuneita siitä, että maa- ja metsätalousvaliokunnan tämänpäiväiseen, aloitetta käsittelevään asiantuntijakuulemiseen ei ole kutsuttu yhtään tutkijaa, joka olisi itse tutkinut metsien jatkuvaa kasvatusta. Siitä huolimatta, että valiokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari (kesk) lupasi aloitteelle monipuolisen käsittelyn, näin ei näytä olevan tapahtumassa. “Jos toista kuulemista ei tule, näyttää siltä, että 60 000 suomalaisen allekirjoittama kansalaisaloite saa yksipuolisen käsittelyn, joka ei perustu parhaaseen asiantuntijatietoon. Toivomme vahvasti, että lisää asiantuntijoita kuullaan vielä uudessa kuulemisessa”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä.  Metsätalous on suurin yksittäinen syy sille, että kolmannes Suomen uhanalaisista lajeista on metsässä eläviä lajeja. Avohakkuista luopuminen valtion metsissä olisi ensimmäinen...

Lue lisää

Metsäteollisuuden muuttuva oikeudellinen toimintaympäristö vaatii syvällistä tietoa sen vesistö- ja ilmastovaikutuksista sekä huolellista hankesuunnittelua

Ruotsinkylän

Ilmastoasiat ja ilmastonmuutoksen torjunta ovat vahvoja painopisteitä uuden komission vihreän kehityksen ohjelmassa. Myös uuteen kansalliseen ilmastolakiin ollaan sisällyttämässä hiilineutraalius- ja edelleen hiilinegatiivisuustavoite. Fossiilisista polttoaineista luopuminen on tässä avainasemassa ja kiertotalouden ratkaisut tulisi ottaa täysimääräisinä käyttöön myös metsäteollisuudessa. Kemiallisen metsäteollisuuden toimintaympäristö kuitenkin muuttuu koko ajan, mikä lisää tiedontarvetta erilaisista tuotantoratkaisuista ja päästötasoista niin toiminnanharjoittajan, luvittajan kuin valvojan näkökulmasta. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen metsäteollisuuden erikoistumisryhmä järjesti yhdessä ympäristöministeriön kanssa metsäteollisuuden lupa- ja valvontapäivät 30.9.–1.10.2020. Tilaisuuden pääteemoja olivat metsäteollisuuden vesistö- ja ilmastovaikutukset. Professori Niko Soininen, Itä-Suomen yliopisto: "Finnpulpin ympäristöluvan kaatuminen ei tarkoita kaikkien uusien metsäteollisuusinvestointien kariutumista vaan se indikoi oikeudellisen toimintaympäristön kiristymistä" Kuopioon suunniteltu Finnpulpin...

Lue lisää

Koronavaikutukset suurimpia luontomatkailulle – pitkittyvä pandemia lisää epävarmuutta myös elintarvike- ja metsäsektoreilla

Koronapandemian vaikutukset luonnonvara-alalla vaihtelevat vahvasti sektoreittain. Kansainvälinen matkailu Suomeen on pysähtynyt, eikä lisääntynyt kotimaan kysyntä ole tuonut riittävää helpotusta. Metsäsektorilla joidenkin tuotteiden markkinat ovat lisääntyneet, osan lähes romahtaneet. Maa-, elintarvike- ja kalataloudessa huolestuttavat pandemian vaikutukset alkutuotantoon, jalostukseen ja logistiikkaan. Kuinka käy globaalin vapaan kaupan? Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuore raportti pureutuu koronatilanteen vaikutuksiin metsäsektorille, luontoon perustuvaan matkailu- ja palvelutoimintaan ja luonnontuotealaan sekä maa-, elintarvike- ja kalatalouteen 2020-luvulla. Skenaarioissa huomioidaan pandemiatilanteen ja talouden erilaiset kehityskulut.– Luonnonvara-alaa kattavasti tarkasteleva Korona-vaikutusraporttimme paljastaa konkreettisesti, kuinka pitkäaikaisia ja laajoja vaikutuksia pandemialla on. Työmme edetessä esille nousi myös vahva tarve löytää keinoja, joiden avulla yhteiskunta ja toimialat voisivat...

Lue lisää

Metsäsektori biotalouden kantava voima

Vuonna 2019 biotalouden osuus Suomen kansantalouden arvonlisäyksestä oli 13 prosenttia ja osuus investoinneista 10 prosenttia. Metsäsektori säilytti asemansa biotalouden tärkeimpänä toimialana, vaikka suurimpia kasvuprosentteja saavutettiinkin elintarvikesektorilla ja kemianteollisuudessa. Biotalouden osuus kansantalouden kokonaistuotoksesta ja arvonlisäyksestä on pysynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana lähes muuttumattomana. Vuonna 2019 biotalouden tuotos oli 74,4 miljardia euroa, mikä oli 16 prosenttia kansantalouden kokonaistuotoksesta. Edelliseen vuoteen verrattuna tuotoksen volyymi kasvoi prosentin.   – Arvonlisäyksestä biotalouden osuus oli 26 miljardia euroa eli 13 prosenttia. Biotalouden arvonlisäyksen volyymi kasvoi kaksi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna, kertoo Tiina Sauvula-Seppälä Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Metsäsektori on edelleen merkittävin Metsäsektori on edelleen biotalouden merkittävin toimiala. Vuonna 2019 metsäsektorin...

Lue lisää

Metsä Boardin kartongeille uusia kotikompostoituvuusertifikaatteja

Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Boardin neljälle kartonkilajille on myönnetty kotikompostoituvuuden sertifiointi NF T 51-800 -standardin mukaisesti. Sertifioinnin ovat saaneet taivekartongit MetsäBoard Natural FBB ja MetsäBoard Pro FBB OBAfree sekä tarjoilupakkauskartongit MetsäBoard Natural FSB Cup ja MetsäBoard Pro FSB Cup. Metsä Boardin ecobarrierkartonki MetsäBoard Prime FBB EB sai jo aiemmin tänä vuonna kotikompostoituvuussertifikaatin.  ”Kiertotalouden kannalta päätavoitteemme on, että kartonkimme kierrätetään käytön jälkeen. Kierrätys ei kuitenkaan ole aina mahdollista esimerkiksi siksi, että pakkauksen sisältö on tehnyt pakkauskartongista kierrätyskelvotonta. Siinä tapauksessa kompostointi on seuraavaksi paras vaihtoehto”, sanoo Metsä Boardin tuoteturvallisuuspäällikkö Helena Moring-Vepsäläinen. Kaikki Metsä Boardin kartongit lukuun ottamatta PE-päällystettyjä lajeja on sertifioitu teollisesti kompostoituviksi...

Lue lisää