Street 238,52 tempor
Donec ultricies mattis nulla.

Hakkuut nousivat 76 miljoonaan kuutiometriin vuonna 2021

Hakkuut nousivat 76 miljoonaan kuutiometriin vuonna 2021

Hakatun runkopuun kokonaismäärä kasvoi edellisestä vuodesta 11 prosenttia ja ylitti viiden edellisen vuoden keskimääräiset hakkuut viidellä prosentilla. Vuonna 2021 hakattiin tukkia 29, kuitupuuta 37 ja energiapuuta 10 miljoonaa kuutiometriä. Tukki- ja kuitupuuta hakattiin teollisuuden käyttöön ja vientiin 65,7 miljoonaa kuutiometriä. Määrä oli 7,5 miljoonaa kuutiometriä edellisvuotista enemmän ja neljä prosenttia enemmän kuin edellisenä viitenä vuonna keskimäärin. – Vuoden 2021 teollisuuspuun hakkuumäärä oli tilastointihistorian toiseksi suurin. Vuodesta 2018 jäätiin jälkeen kolme miljoonaa kuutiometriä, kertoo Luonnonvarakeskuksen yliaktuaari Tiina Sauvula-Seppälä. Yksityismetsien tukkipuun hakkuissa kasvua Tukkipuuta hakattiin 29,0 miljoonaa kuutiometriä ja kuitupuuta 36,7 miljoonaa kuutiometriä. Edellisvuoteen verrattuna tukkipuun hakkuumäärä nousi 17 prosenttia ja kuitupuun kymmenen...

Lue lisää

Metsäpalojen valvontalennolla pakkolasku Pohjois-Pohjanmaalla

Metsäpalojen valvontalennolla pakkolasku Pohjois-Pohjanmaalla

Metsäpalovalvontalennolla ollut Pohjois-Suomen aluehallintoviraston metsäpalojen lentotähystyksen palveluntuottaja oli joutunut tekemään 26.5.2022 illalla pakkolaskun. Turmassa ei tapahtunut henkilövahinkoja. Pakkolasku tapahtui Pohjois-Pohjanmaalla Kärsämäen keskustasta noin parikymmentä kilometriä itään. Pakkolasku suoritettiin hiekka-/soratielle. Kone osui laskeutuessaan sähköjohtoihin ja pakkolasku epäonnistui. Lentokone vaurioitui tapahtumassa pahoin, mutta turmassa ei tapahtunut henkilövahinkoja. Paikalle hälytettiin pelastuslaitoksen, ensihoidon ja poliisin yksiköitä. Jokilaaksojen pelastuslaitos sai hälytyksen paikalle 26.5.2022 klo 17:11 ja julkaisi oman tiedotteensa noin klo 18:30. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston lakisääteisenä tehtävänä on järjestää metsäpalojen lentotähystys koko Suomessa. Lentoja suoritetaan 22 reitillä metsäpalon vaaran ollessa ilmeinen. Palveluntuottajana on yleensä paikallinen ilmailukerho tai ilmailualan yritys. Lähde: STT / Aluehallintovirasto

Lue lisää

Suomen metsät, maatalousmaat ja kosteikot ovat yhteenlaskettuna päästölähde, ja se on valitun politiikan seurausta

Suomen maankäyttösektorin hiilinielujen kääntyminen päästölähteeksi vaarantaa sekä Suomen hiilinieutraaliustavoitteet että EU-velvoitteiden saavuttamisen, arvioi Suomen luonnonsuojeluliitto. Tämä voi tulla kansantaloudelle kalliiksi. Suomen maankäyttösektori, eli metsät, maatalousmaat ja kosteikot, on kääntynyt hiilinielusta päästölähteeksi vuonna 2021, kertoo Tilastokeskuksen pikaennakko. Tämä on seurausta metsien kasvun pienenemisestä sekä ennätyssuurista hakkuista. Viime vuonna hakkuut nousivat 85,1 miljoonaan kiintokuutiometriin, mikä on yhdeksän prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Metsämaan nettonielu oli noin 6,7 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia, mutta maankäyttösektorin, erityisesti turvemailta syntyvät, päästöt ylittivät metsänielun määrän.  “Hiilinielujen muuttuminen päästölähteeksi on seurausta harjoitetusta metsäpolitiikasta. Metsien hakkuut ovat aivan kestämättömät ilmaston ja luonnon kannalta. Marinin hallituksella on itsetutkiskelun paikka. Sen on löydettävä...

Lue lisää

Metsähallitus rajoittaa maksuttomia metsästyslupia

Metsähallitus rajoittaa maksuttomia metsästyslupia

Metsähallitus uudistaa sidosryhmälupiensa käytännöt. Etenkin maksuttomista metsästysluvista on keskusteltu vilkkaasti julkisuudessa. Uusia sidosryhmälupia ei myönnetä, ennen kuin kriteerit niiden myöntämiseksi on uudistettu. Maksuttomat sidosryhmäluvat perustuvat maksuasetukseen (maa- ja metsätalousministeriön asetus 1140/2021, 4§) ja niiden tarkoitus on perehdyttää sidosryhmiä valtion metsästys- ja kalastusalueisiin. Osa luvista on aiemmin myönnetty valtakunnallisina. Viimeisen kymmenen vuoden aikana valtakunnallisen metsästysluvan on saanut 203 henkilöä. Vuosittain luvansaajia on ollut muutama kymmenen henkilöä. Tyypillisesti he ovat olleet päätöksentekijöitä: poliitikkoja ja virkamiehiä. Saalispalautteiden perusteella harva vastaanottaja on kuitenkaan käyttänyt lupaansa. Esimerkiksi lupia saaneiden joukossa olleet entiset ministerit Juha Sipilä, Petteri Orpo ja Jari Leppä kertovat, etteivät ole koskaan hyödyntäneet sidosryhmälupaansa. Sipilä sanoo, ettei hän...

Lue lisää

Stora Enson uudessa palvelussa metsänomistajalle maksetaan monimuotoisuuslisää

Stora Enson uudessa palvelussa metsänomistajalle maksetaan monimuotoisuuslisää

Stora Enson Suomen puunhankinnassa kokeillaan palvelua, jossa metsänomistajalle maksetaan monimuotoisuuslisää puukauppamaksun yhteydessä. Monimuotoisuuslisä perustuu metsänomistajan päätökseen jättää hakkuualueelle enemmän säästöpuita ja tekopökkelöitä kuin mitä PEFC-sertifioinnin vaatimukset edellyttävät. Palvelu on osa Stora Enson monimuotoisuusohjelmaa. Puunhinnan yhteydessä maksettavaa monimuotoisuuslisää testataan ensin Varkauden alueella kevään ja kesän aikana. Myöhemmin vuoden 2022 aikana tehdään päätös palvelun laajentamisesta koko Suomen puunhankintaan. ”Uuden palvelun avulla kannustamme metsänomistajia jättämään metsiin enemmän säästöpuita ja tekopökkelöitä. Ne lisäävät peitteisyyttä ja lahopuustoisuutta, joka on tärkeää monelle kasvi- ja eläinlajille. Haluamme myös tulla vastaan kustannuksissa, joita metsänomistajille aiheutuu metsien monimuotoisuuden säilyttämisestä ja lisäämisestä”, sanoo ympäristöpäällikkö Niina Partanen Stora Enson Suomen puunhankinnasta. Monimuotoisuuslisän saamiseksi hakkuissa...

Lue lisää

Puunjalostusyhtiö Westas Groupille on myönnetty Avainlippu: sahaamme suomalaisuuden puolesta joka päivä

Puunjalostusyhtiö Westas Groupille on myönnetty Avainlippu: sahaamme suomalaisuuden puolesta joka päivä

Suomalaisen Työn Liitto on myöntänyt Westakselle Avainlippu-tunnuksen osoituksena Suomessa valmistetusta tuotteesta sekä Suomessa työllistävästä palvelusta. Länsi-Suomessa sijaitseva Westas-konserni on yksi Suomen suurimmista yksityisistä puunjalostusyhtiöistä, ja siihen kuuluvat Westas Group Oy ja Westas Raunio Oy Koskella sekä Westas Pihlava Oy Porissa. Avainlipulla Westas allekirjoittaa suomalaisen työn laadun ja merkityksen. Arvostettu ja laajalti tunnettu alkuperämerkki kertoo yhdellä silmäyksellä, että Westas-tuotteet on valmistettu Suomessa ja palvelumme on kotimaista alkuperää. Merkin myöntämisen yhtenä ensisijaisena kriteerinä on tuotteen tai tuoteryhmän kotimaisuusaste, jonka on oltava vähintään 50 prosenttia omakustannusarvosta. Sahateollisuuden tuotantopanoksista lähes kaikki on kotimaista alkuperää, kuten sahatavaran raaka-aineet, työt, energia tai urakoitsijat. Myös valmistuksessa käytettävät...

Lue lisää

Paperin ja sellun tuotantomäärissä notkahdus, kartongissa edelleen kasvua

Paperin ja sellun tuotantomäärissä notkahdus, kartongissa edelleen kasvua

Metsäteollisuuden tuotantomäärät olivat kartonkia lukuun ottamatta tammi-maaliskuussa pienemmät viime vuoden ensimmäiseen kvartaaliin verrattuna. Alkuvuoden lakkotilanne selittää suuret muutokset kemiallisen metsäteollisuuden tuotantomäärissä. Mekaanisen metsäteollisuuden tuotantomäärissä ei ollut suurta muutosta edellisvuoteen verrattuna. Sahatavaran tuotanto laski 4 prosenttia ja vanerin yhden prosentin. Kemiallisen metsäteollisuuden ensimmäisen neljänneksen tuotantomääriin vaikutti alkuvuonna ollut lakko. Paperin tuotanto laski 63 prosenttia ja sellun tuotanto 31 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kartongin tuotantomäärät jatkavat sen sijaan kasvuaan. Kartongin tuotanto oli ensimmäisellä neljänneksellä 1,1 miljoonaa tonnia, mikä on 5,2 prosenttia suurempi edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. - Pitkä lakko luonnollisesti näkyy paperin ja sellun alkuvuoden tuotantomäärissä. Myös Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa...

Lue lisää

Metsä Group maksaa omistajajäsenten harvennuspuille tuplabonukset

Metsä Group maksaa omistajajäsenten harvennuspuille tuplabonukset

Metsä Group tuo lisäetuja toimintaansa sitoutuneille omistajajäsenille ja maksaa 1.5.–31.8.2022 välisenä aikana ostamilleen harvennusleimikoille tuplabonuksen. ”Omistajajäsenet ovat meillä puunhankinnassa aina etusijalla. Tuplabonus-kampanjalla kohdennamme puun hyvän kysynnän nimenomaan Metsä Groupin omistajajäseniin” metsäjohtaja Juha Jumppanen sanoo. Tuplabonus on tarjolla kaikille jäsenille, joilla on bonusoikeutta ja jotka myyvät Metsä Groupille pystykaupalla harvennusleimikon 1.5.–31.8. välisenä aikana. Tuplabonus maksetaan harvennusleimikoissa sekä tukki- että kuitupuulle. Per kuutio maksettava bonus määräytyy neljän edellisen vuoden aikana omistajajäseneltä vastaanotetun puumäärän ja sopimustason mukaisesti. Bonusoikeudelliselle jäsenelle tuplabonus tarkoittaa edellä mainituista tekijöistä riippuen 0,60–2,80 euron bonusta kuutiometrille. ”Kannustamme tuplabonuksella omistajajäseniämme tekemään kanssamme aktiivista puukauppaa ja tarjoamme samalla hienon mahdollisuuden metsien hoitoon”, Jumppanen sanoo....

Lue lisää

Pidennetty kiertoaika tarjoaa nopean keinon lisätä metsien hiilensidontaa

Pidennetty kiertoaika tarjoaa nopean keinon lisätä metsien hiilensidontaa

Tapion, Suomen metsäkeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen uudessa hankkeessa selvitetään pidennetyn kiertoajan mahdollisuuksia ja menetelmiä metsien hiilen sidonnassa. Metsän kiertoajan pidentäminen nykyisistä suosituksista on metsänomistajalle nopea ratkaisu ylläpitää ja kasvattaa metsien hiilensidontaa. Menettelyyn parhaiten soveltuvista kohteista ja tuhoriskien hallinnasta kaivataan kuitenkin uutta tietoa. Hanke on osa maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -ohjelmaa. Pidennetyn kiertoajan mahdollisuudet ja menetelmät metsien hiilensidonnassa (PIKMA) -hankkeen päätavoitteena on lisätä ilmastohyötyjä konkretisoimalla kiertoajan pidentämisen kannattavuutta eri näkökulmista ja edistää siten menettelyn käyttöä sille soveltuvilla kohteilla. Hankkeessa luodaan mittareita, joiden avulla tunnistetaan sopivimmat kohdetyypit ja arvioidaan kiertoajan pidentämisen lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia. PIKMA-hankkeessa selvitetään: Miten paljon erilaisilla kohteilla...

Lue lisää

Maa- ja metsätalouden tuilla on ristiriitaisia ilmastovaikutuksia: tukijärjestelmiä tulisi kehittää ja uudistaa ohjausvaikutusten tehostamiseksi

Luonnonvarakeskuksen (Luke) katsauksen mukaan osa maa- ja metsätalouden tukijärjestelmistä edistää ja osa heikentää Suomen ilmastotavoitteiden toteutumista. Päästövähennyksien saamiseksi tarvitaan uudenlaisia kannustimia ja ohjauskeinojen muutoksia sekä EU:n maataloustukijärjestelmässä (CAP) että kansallisella tasolla. Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035. Kunnianhimoisen tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että maa- ja metsätalouden tukijärjestelmät edistävät vaikuttavia ilmastotoimia.Katsauksen mukaan tämänhetkisten tukijärjestelmien ilmastovaikutukset ovat osin ristiriitaisia. Tukijärjestelmillä on useita erilaisia tavoitteita liittyen mm. ruokaturvaan ja raakapuun tarjontaan. Osa tuista edistää ja osa heikentää Suomen ilmastotavoitteiden toteutumista. Lisäksi monen tuen kokonaisvaikutus ilmastoon on epäselvä. Maatalouden tukijärjestelmä ei ohjaa riittävästi päästövähennyksiin Valtioneuvosto asetti joulukuussa 2021 maatalouden kasvihuonekaasupäästöille 29 prosentin vähennystavoitteen vuoteen...

Lue lisää