Street 238,52 tempor
Donec ultricies mattis nulla.

Metsätilamarkkinat vuonna 2022: Kuumin kasvu rauhoittui

Stora Enson uudessa palvelussa metsänomistajalle maksetaan monimuotoisuuslisää

Metsätilakauppoja tehtiin vuonna 2022 edellisvuotta vähemmän koko maassa mutta erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa. Euroilla mitattuna markkina kuitenkin kasvoi muualla paitsi Lapissa. Kaupan kohteena olleen metsätilan koko oli keskimäärin 35 hehtaaria ja arvo 158 000 euroa. Suomen Sijoitusmetsät Oy:n ja Maanmittauslaitoksen tilastoista ilmenee, että viime vuosina kiihtynyt metsätilamarkkina rauhoittui vuonna 2022. Tämä näkyi erityisesti myytyjen tilojen kauppamäärissä, jotka laskivat koko maassa yhdeksän prosenttia. Eniten kauppamäärät vähenivät prosentuaalisesti Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa. ”Yleinen taloudellinen epävarmuus ja korkotasojen nousu alkoivat hillitä pitkään jatkunutta ja erittäin voimakasta metsätilojen kysyntää. Metsätiloja myös tuli myyntiin vähemmän kuin vuonna 2021”, sanoo Suomen Sijoitusmetsät Oy:n metsätietopäällikkö Eero...

Lue lisää

Vuoden metsäasiantuntija on Olli Simanainen

METO – Metsäalan Asiantuntijat ry (Meto) on valinnut Vuoden Metsäasiantuntijaksi Olli Simanaisen (42). Hän on koulutukseltaan metsätalousinsinööri (AMK). Simanainen toimii Stora Enso Metsän ostopäällikkönä Kiteen ostotiimissä ja on Itä-Suomen alueen johtotiimin jäsen. Simanainen on toiminut aktiivisesti lukuisissa luottamustoimissa. Hän on toiminut hyvänä esimerkkinä ja luotettavana suunnannäyttäjänä sekä järjestötoiminnassa että esihenkilönä. Simanainen aikaansaa positiivisen me-hengen, jolloin yhdessä työskentely on mukavaa ja tuloksekasta.  Simanaisella on ollut lukuisia luottamustehtäviä vuosien saatossa, jotka hän on hoitanut menestyksekkäästi ja samalla uutta kehittäen. Hän toimi valtakunnallisen MEOL - Metsäalan Opiskelijat ry:n puheenjohtajana vuosien 2004-2007 ajan. Järjestön jäsenmäärä nousi tuolloin aivan uudelle tasolle, ja jäsenille tarjottava toiminta ja palvelut...

Lue lisää

Joulukuusi valtion metsästä kympillä

Joulupuun voi tänäkin vuonna hakea pohjoisessa Suomessa valtion metsästä – kun on ensin hankkinut siihen luvan. Lupa maksaa kympin ja sen saa hankittua näppärästi Eräluvat-verkkokaupasta.Lupa oikeuttaa hakemaan enintään kolme metriä pitkän joulukuusen valtion talouskäytön piirissä olevista monikäyttömetsistä. Enontekiön, Utsjoen ja Inarin kunnissa joulukuusiluvalla joulupuuksi saa hakea männyn. Joulupuu noudetaan tien varresta, korkeintaan parinkymmenen metrin etäisyydeltä. Joulupuuta ei saa hakea suojelu- tai retkeilyalueilta. Luvan ostajan on varmistettava alueen kuuluminen Metsähallituksen metsätalouskäytössä oleviin metsiin. Helpoiten asian voi tarkistaa Retkikartasta – www.retkikartta.fi – ja valitsemalla kartasta tason ”metsätalouden monikäyttömetsät”. Ennen kuusenhakuun lähtemistä kannattaa lumisena aikana tarkastaa, että metsätie on aurattu. Metsäteiden tilannekuvaa voi...

Lue lisää

Huoltovarmuuskeskuksen johtaja: Huoltovarmuusmetsillä voitaisiin varmistaa energian saatavuutta

Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtajan Janne Känkäsen mukaan puuta voitaisiin varmuusvarastoida myös terminaaliverkoston avulla energiahuollon vahvistamiseksi. Känkänen puhui torstaina metsäalan valtakunnallisilla Metsäpäivillä Helsingissä. ”Puu on energiahuoltovarmuuden ytimessä”, Känkänen totesi Metsäpäivien lähes viidensadan hengen avajaisyleisölle torstaina Helsingin hotelli Clarionissa. Toisin kuin muissa energiamuodoissa, metsäenergian huoltovarmuutta ei ole järjestetty. Känkäsen mukaan puuenergian resilienssiä on kuitenkin tavoitteena kasvattaa. Tarkastelussa on esimerkiksi, pystyttäisiinkö velvoitevarastointi ulottamaan bioperäisiin polttoaineisiin. Ratkaisu voisi olla myös puuterminaaliverkostossa, jonka mahdollisuuksia Huoltovarmuuskeskus selvittää Känkäsen mukaan Suomen metsäkeskuksen kanssa. ”Puuta voitaisiin varmuusvarastoida tämän terminaaliverkoston avulla vähän samaan tapaan kuin nykyisin varastoidaan viljaa”, Känkänen sanoi. Kolmantena keinona puun energiahuoltovarmuuden vahvistamiseksi Känkänen nosti esiin huoltovarmuusmetsät. Hän korosti...

Lue lisää

Nuorten mielestä metsät ovat entistä tärkeämpiä – talous ja ympäristö korostuvat yhtä aikaa

Metsäpalojen valvontalennolla pakkolasku Pohjois-Pohjanmaalla

Suomalaisten nuorten suhtautuminen metsän hyödyntämiseen on aiempaa myönteisempää, mutta ympäristöstä huolehtimiselle annetaan samalla entistä suurempi painoarvo, ilmenee uudesta Nuorten metsäbarometristä. Tutkimuspäällikkö Jussi Westinen Taloustutkimus Oy:sta sanoo, että metsät ovat tulleet hyvin monin eri tavoin tärkeämmiksi nuorille. ”Korona-aikana nuoret ovat muun väestön tapaan liikkuneet enemmän metsissä. Kasvaneet huolet taloudesta ovat todennäköisesti saaneet nuoret arvostamaan metsäalaa entistä enemmän työllistäjänä, ja huoli ilmastonmuutoksesta näkyy metsien yleisarvostuksessa, Westinen toteaa. Nuorten metsäbarometri toteutettiin viimeksi vuonna 2019. Tutkimuksen mukaan nuorista entistä useampi on nyt sitä mieltä, että metsien tärkein tehtävä on luonnon monimuotoisuuden ylläpito. Tätä mieltä oli 85 prosenttia nuorista. Samalla noin kolme neljännestä (73 prosenttia) katsoi, että...

Lue lisää

Tervasroso tappaa nuoria männiköitä

Metsähallitus on uudistanut Suomussalmen Hiisivaarassa ison alueen tervasroson sairastuttamaa mäntymetsää. Alue on 5-tien läheisyydessä. Uudistettu männikkö oli iältään noin 60-vuotiasta, joka on pääsääntöisesti kertaalleen harvennettu. Maastotarkastelussa kesällä 2021 huomattiin, että niin kutsuttu aggressiivinen tervasroso oli iskenyt valtaosaan rungoista. On nähty, että tauti voi tappaa kokonaisia mäntymetsiköitä, minkä vuoksi on jouduttu uudistushakkuisiin. Ensi kesän metsänviljelyssä puulaji vaihdetaan kuuseksi. Tervasroson aggressiivinen muoto (Cronartium flaccidum) aiheuttaa tuhoja hyväkasvuisissa tuoreen kankaan männiköissä. Tämä sieni leviää väli-isäntien kautta, toisin kuin ”perinteinen” tervasroson muoto (Peridermium pini), joka vaivaa ennen kaikkea karumpien maiden männiköitä. Pohjoisessa Suomessa väli-isäntänä toimii nykytiedon mukaan ennen kaikkea metsämaitikka. Aggressiivisen tautimuodon aiheuttamien pahojen...

Lue lisää

Metsämarssi kokoontuu eri puolille Suomea lauantaina: vaatii hallitukselta tieteeseen perustuvia metsäpäätöksiä

Metsämarssi vaatii Suomen hallitukselta tieteeseen perustuvia metsäpäätöksiä: luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämistä sekä hiilinielujen pelastamista. Metsämarssi järjestetään Helsingissä, Tampereella, Jyväskylässä, Oulussa, Joensuussa ja Raaseporissa lauantaina 24. syyskuuta. Marssista odotetaan vuoden suurinta ympäristömielenosoitusta. “Suurin osa suomalaisista haluaa lisätä metsien suojelua, vähentää metsiemme hakkuita ja rajoittaa avohakkuita. Kuudes sukupuuttoaalto näkyy Suomen metsissä luontokatona, ja viime vuonna hiilinielut romahtivat. Me vaadimme Suomen hallitukselta nopeita ja tieteeseen perustuvia päätöksiä näiden ongelmien ratkaisemiseksi”, sanoo Luonto-Liiton Metsäryhmän aktiivi Ida Korhonen. Sanna Marinin hallitus on sitoutunut tiedepohjaiseen politiikkaan, asettanut tavoitteikseen vahvistaa Suomen hiilinieluja ja -varastoja sekä pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen Suomessa. Hallituksen lupauksista huolimatta Suomen metsien hiilinielut ovat romahtaneet, eikä edes valtion omia viimeisiä luonnonmetsiä ole saatu suojelun...

Lue lisää

Evon metsäopetus 160 vuotta – uusi koulutus alkamassa

Suomen vanhin metsäosaamisen kouluttaja, Hämeen ammattikorkeakoulun Evon yksikkö, viettää 160-vuotisjuhlaa. Juhlaseminaarissa 29.9. teemana on tulen käyttö metsänhoidossa. Evolla on käynnistymässä myös uusi, englanninkielinen koulutus Sustainable Forest Management, joka tuottaa kestävän metsänhoidon ammattilaisia.   HAMKin Evon kampuksen juuret ovat vuodessa 1858, jolloin Venäjän keisari Aleksanteri II:n käskystä perustettiin Ewoisten metsänhoito-opisto. Metsänhoitajien koulutus alkoi virallisesti vuonna 1862, jolloin opintonsa aloitti 20 opiskelijaa. Evon oppilaitos ja tutkintonimikkeet muuttivat muotoaan vuosien aikana metsänvartijakoulusta metsätyökouluun ja lopulta metsäoppilaitokseen. Evon metsäoppilaitos liittyi Hämeen ammattikorkeakouluun ja Hämeen ammatti-instituuttiin vuonna 1996.   Nykyisin Evolla koulutetaan HAMKin koulutuksissa metsätalousinsinöörejä (AMK) sekä Hämeen ammatti-instituutin HAMIn koulutuksissa metsuri-metsäpalvelujen tuottajia. Opiskelijoita on yhteensä noin...

Lue lisää

Mustikka menestyy entistä paremmin – eteläisessä Suomessa peittävyys lisääntynyt selvästi

Etelä-Suomessa kesällä 2021 tehdyn metsä- ja suokasvillisuuden inventoinnin perusteella joidenkin yleisten metsäkasvilajien, kuten mustikan ja metsäkerrossammalen, väheneminen on pysähtynyt ja lajit ovat jopa runsastuneet. Vertailuaineistona on käytetty samoilla koealoilla vuosina 1985–86 ja vuonna 1995 tehtyjä kasvillisuusinventointeja. − Mustikka väheni voimakkaasti aina 1950-luvulta 1990-luvulle. Taustalla oli metsien tiheytyminen, avohakkuut ja maanmuokkaus, kertoo professori Raisa Mäkipää Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Kesällä 2021 eteläisessä Suomessa tehty kasvillisuusinventointi on osa valtakunnallista kasvillisuusinventointia Operaatio Mustikkaa. Inventointi kattaa koko Suomen ja siinä käydään vuosien 2021−2023 aikana läpi viimeksi 27 vuotta sitten tutkitut koealat. Maanmuokkauksen keventyminen on edistänyt mustikan elpymistä Kangasmetsien äestys ja laikutus vähentävät jyrkästi mustikan esiintymistä. Näin siksi, että...

Lue lisää

Millimetrien kokoinen luonnon puskutraktori löytyi Nuuksiosta

Nuuksion kansallispuiston laitumilta Högbackasta löytyi kesän kartoituksissa pieni, mutta äärimmäisen uhanalainen hyönteislaji, helolantiainen (Esymus merdarius). Lajin aikuiset yksilöt ja niiden toukat elävät molemmat lantaa syöden, ja helolantiainen vaatii nimenomaan avoimia laitumia. Helolantiainen on maamme uhanalaisimpia lantakuoriaisia juuri perinteisten luonnonlaitumien vähentymisen vuoksi. Nuuksiosta tätä pientä puskutraktoria löytyi lehmien, lampaiden ja hevosten avoimilta laitumilta. ”Esimerkiksi hirven lanta ei riitä lajille, vaan sen toukkien menestyminen vaatii paahteisen ja aurinkoisen elinympäristön. Laitumien ja tilojen harventuessa kuoriaiselle sopivien alueiden väliset etäisyydet ovat kasvaneet ja monet alueet ovat kasvaneet umpeen”, kertoo suunnittelija Heli Vainio Metsähallituksen Luontopalveluista. Laji oli useamman vuosikymmenen kadoksissa Suomesta, jos ei jopa koko Pohjois-Euroopasta. ”Viime...

Lue lisää