Street 238,52 tempor
Donec ultricies mattis nulla.

Tyynelän tilan metsäretkellä tutustutaan metsän jatkuvaan kasvatukseen

Tyynelän tilalle Joutsenon Aholaan järjestetään tutustumisretki jatkuvan kasvatuksen metsiin torstaina 17.6.2021 klo 17−20. Retken järjestävät PISARA+ - ja Hinkua Etelä-Karjalaan -hankkeet, Tyynelän tila sekä Metsän jatkuvan kasvatuksen yhdistys Silva ry. Tyynelän tilalla harjoitetaan jatkuvan kasvatuksen metsänhoitoa. Se tähtää parhaiden tunnettujen menetelmien hyödyntämiseen tuottavuuden, hiilivaraston, monimuotoisuuden sekä maisema- ja virkistysarvojen maksimoimiseksi. Jatkuva tai jatkuvapeitteinen kasvatus on metsänhoitomenetelmä, jossa metsää ei uudisteta eikä kasvateta yhtenä tasaikäisenä puusukupolvena. Sen sijaan jatkuvan kasvatuksen metsikössä on monen ikäisiä puita, joista poistetaan osa kerrallaan. Metsä säilyy tällöin aina enemmän tai vähemmän peitteisenä, eikä metsässä tehdä avohakkuuta. Lappeenrannan kaupungin vesistöasiantuntija Raija Aura kertoo, että metsäretki on maksuton ja avoin...

Lue lisää

Kuusenkerkkä vuoden 2021 rohdoskasvi: Kerkät ovat lisätuloa metsänomistajalle ja kerääjille, terveellistä lisuketta ruokaan ja rohdosta kansalle

Meneillään oleva villiyrttibuumi on nostanut nopeasti ihmisten tietoisuuteen monia sellaisia luonnonvaraisia kasveja, joilla on pitkä käyttöhistoria, mutta jotka kuitenkin saatetaan kokea melko uusiksi tuttavuuksiksi suomalaisessa ruoka- ja rohdoskäytössä. Vuoden 2021 rohdoskasviksi valittu kuusenkerkkä on yksi tällainen uusi vanha löytö, jota syystäkin kutsutaan metsiemme vaalean vihreäksi kullaksi ja vitamiinipommiksi. Kansanlääkinnässä kuusenkerkkiä on käytetty muun muassa yskänrohtona. Kuusenkerkkä sisältää runsaasti C-vitamiinia ja muita antioksidantteja. Kuusen hyödyllisyys rohtona on tunnettu jo vuosituhansia. Rohtona kuusesta käytetään pääasiassa kerkkiä, neulasia, pihkaa ja neulasista saatavaa eteeristä öljyä. Vuoden 2021 rohdoskasviksi valittu kuusenkerkkä on kirkkaan vaaleanvihreä kuusen vuosikasvain, joka on parhaimmillaan juuri nyt alkukesästä. On syytä huomioida,...

Lue lisää

Porovahinkolautakunta asetettu ensi kertaa

Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut porovahinkolautakunnan toimikaudelle, joka päättyy 2.6.2025. Poronvahinkolautakunta on riippumaton asiantuntijaelin, jonka maa- ja metsätalousministeriö asettaa neljäksi vuodeksi kerrallaan. Lautakunnan jäsenet ovat sivutoimisia ja toimivat virkavastuulla. Porovahinkolautakunnan puheenjohtajaksi nimettiin käräjätuomari Ahti Kontturi ja varapuheenjohtajaksi tutkija Rauno Kuha. Lautakunnan muiksi jäseniksi nimettiin saamelaiskäräjien toinen puheenjohtaja Leo Aikio, maaseutusihteeri Markku Heikkilä, varadekaani Ilari Hovila, tutkija Juha Joona, projektipäällikkö Juha Järvenpää ja pormestari Harri Peltola. Porovahinkolautakunta asetettiin nyt ensimmäistä kertaa. Lautakunta antaa pyynnöstä asiantuntijalausuntoja mm. siitä, mikä on paliskunnan poronhoitolaissa tarkoitettu aitaamisvelvollisuus ja vahingoista, joita porojen epäillään aiheuttaneen viljelyksille, taimikoille ja asuntojen pihoille. Lautakunta tarjoaa myös sovittelupalveluja vahinkoja ja aitaamista...

Lue lisää

WWF: Kuntien rooli ympäristönsuojelussa kasvaa – nyt tarvitaan ”ilmasto- ja luontoneuvolaa”

Kuntavaalit ovat luonnonsuojelun ja ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta tärkeät. Kunnissa tehdään muun muassa isoja metsien ja virtavesien käyttöön sekä energia- ja liikennevalintoihin liittyviä päätöksiä. Kuntien rooli ympäristöasioissa voi myös kasvaa, kun terveyspalveluiden tuottaminen poistuu kuntien vastuulta.  Suomen tavoite on olla hiilineutraali hyvinvointivaltio vuoteen 2035 mennessä. Suomi on myös kansainvälisesti sitoutunut pysäyttämään luonnon köyhtymisen. Nämä tavoitteet eivät toteudu ilman kuntia, jotka ovat keskeisiä toimijoita ympäristöasioissa. ”Luontokadon ja ilmastomuutoksen hillitseminen ovat aikamme suuria tehtäviä. Niitä on kunnissa vaikeuttanut aikansa elänyt käsitys talouden ja luonnonsuojelun välisestä ristiriidasta. Kuntapäättäjien on ymmärrettävä, että ympäristön huomioimalla kunta voi edistää sekä talouttaan että asukkaiden hyvinvointia”, sanoo WWF Suomen...

Lue lisää

Metsähallitus inventoi Lapin luonnontilaisia metsiä

Seuraavan kahden kesän aikana kartoitetaan valtion maiden luonnontilaisia kohteita metsätalousalueilla. Metsähallitus toivoo yhteistyötä muun muassa ympäristöjärjestöjen ja paliskuntien kanssa, jotta arvokkaat kohteet saadaan mahdollisimman kattavasti rajattua. Myös kansalaiset voivat ilmoittaa arvokkaita kohteita web-pohjaisessa karttakyselyssä. Metsätalouden piirissä olevaa metsämaata on valtion mailla Lapissa 1,7 miljoonaa hehtaaria. Alueen laajuuden vuoksi metsätalousalueisiin sisältyy edelleen myös luonnontilaisia, aiemmin hakkaamattomia kohteita. Lahopuustoiset, monimuotoisuudelle arvokkaat kohteet rajataan ympäristöohjeiden mukaisesti hakkuiden ulkopuolelle viimeistään leimikonsuunnittelun vaiheessa. Ennakkoinventoinnit varmistavat arvokkaiden kohteiden säilymisen ja helpottavat metsätalouden suunnittelijan työtä. Luontokohteita ja arvokkaita luonnonmetsiä on kartoitettu Lapissa 1990-luvulta alkaen. Kartoitusten tuloksena on syntynyt kattava ekologinen verkosto, joka koostuu lakisääteisistä suojelualueista ja Metsähallituksen...

Lue lisää

Luonnontuotteiden keruuaika lähestyy

Metsähallituksen metsätalouskäytössä olevista monikäyttömetsistä voi kerätä kuusenkerkkiä ja monia muita luonnontuotteita henkilökohtaisen luonnontuoteluvan ostamalla. Kuusenkerkän keruuaika on touko-kesäkuussa vaihdellen vuosittain, alueittain ja puittain. Paras keruuaika kestää 2–3 viikkoa.Metsähallituksen jo useita vuosia myymän luonnontuoteluvan voi hankkia aiempaa helpommin tietokoneella tai mobiililaitteella Eräluvat-verkkokaupasta.  -Luonnontuoteluvan oikeuttaa keräämään valtion monikäyttömetsästä kuusenkerkkiä, pihlajan silmuja, pakurikääpää, koivunlehtiä, lehtipuiden oksia esim. vastoja ja kerppuja varten, pihkaa, sammalia ja havuja. Näiden lisäksi rauhoittamattomia ruohovartisia kasveja keruumäärän ylittäessä ”jokamiehen oikeudella” sallitun määrän, kertoo maankäyttöpäällikkö Antti Maukonen Metsähallituksesta.Luonnontuotelupia on kahdenlaisia, 3 kk ostopäivästä voimassa oleva oikeuttaa 50 kg tai 200 litran keruumäärään ja 1 vuoden ostopäivästä voimassa oleva lupa oikeuttaa 200 kg tai...

Lue lisää

Yli puolet suomalaisista kannattaa metsänomistamista – enemmistö sijoittaisi omaan metsäpalstaan

Suomalaiset mielletään metsänomistajiksi. Mielikuva elää yhä, vaikka voimakas kaupungistuminen on muuttanut suomalaisten suhdetta metsään.  LähiTapiolan teettämän kyselyn mukaan enemmistö suomalaisista pitää metsänomistamista tärkeänä. Kyselyn yli tuhannesta vastaajasta 54 prosenttia sanoi metsän omistamisen olevan tärkeää. Joka kuudes kyselyyn vastannut ei katsonut omistamisen olevan tärkeää. Mielipidettään ei osannut sanoa 30 prosenttia vastaajista. Metsänomistaminen näyttää olevan jonkin verran tärkeämpää maaseutumaisissa kunnissa asuville kuin esimerkiksi pääkaupunkiseutulaisille. Maaseudulla asuvista 67 prosenttia piti metsänomistamista tärkeänä, kun pääkaupunkilaisista sitä piti tärkeänä 47 prosenttia. -Tulos käy järkeen hyvin, sillä yli puolet suomalaisista metsänomistajista asuu maaseudulla tai maaseudun taajamissa. Side metsään on usein tiiviimpi ja metsän arvot koetaan vahvemmiksi....

Lue lisää

Luonnonvarakeskuksen selvitys: Seurakuntien metsät ovat merkittävä hiilivarasto

Kirkon energia- ja ilmastostrategian (Hiilineutraali kirkko 2030) mukaisesti Suomen evankelis-luterilainen kirkko on sitoutunut kansalliseen ja kansainväliseen työhön ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Metsien hiilinieluilla voidaan kompensoida toiminnan aiheuttamia hiilipäästöjä. Kirkkohallitus on teettänyt Luonnonvarakeskuksella (Luke) laskelmat seurakuntien metsien tilasta hiilivarastoina ja -nieluina. Selvitys osoittaa, että metsien hoidossa ja käytössä erityistä huomiota on kiinnitettävä maaperän hiilivaraston säilyttämiseen. Selvityksen aineisto kattoi 230 seurakuntatalouden noin 2 000 kiinteistöä. Laskelmat voitiin toteuttaa 130 000 hehtaarin metsäalalta, mikä on noin 80 prosenttia seurakuntien omistamista metsistä. Selvitystyön kohteena olevien metsien puuston hiilivarasto on noin 6 miljoonaa tonnia. Turvemaiden osuus seurakuntien metsäalueista on melko suuri, joten maaperään sitoutuneen hiilen määrä on...

Lue lisää

Kuluttajat kaipaavat enemmän kotimaista riistaa kauppoihin

Kuluttajat toivovat enemmän lähialueella kasvanutta riistaa ruokakauppaan. Lähes kaikki haluaisivat tulevaisuudessa korvata osan naudan-, sian- tai siipikarjanlihan kulutuksestaan riistalla. Kyselyn mukaan 79 prosenttia Etelä- ja Länsi-Suomen kuluttajista syö riistaa kotona, sukulaisten tai ystävien luona. Osa kuluttajista, jotka eivät ole koskaan syöneet riistanlihaa haluaisi syödä sitä, jos riistaa voisi hankkia lähialueelta helposti. Kuluttajista 67 prosenttia syö silloin tällöin riistaa ravintolassa. Vastaajista 93 prosenttia haluaisi korvata osan syödystä naudan-, sian- ja siipikarjalihasta riistanlihalla. – Riista, kuten hirvi ja valkohäntäpeura, on tutkimukseen vastanneiden kuluttajien mielestä puhdasta, antibioottivapaata, suomalaista alkuperää, turvallista syödä, ravintoarvoltaan hyvää, perinteistä, ympäristöystävällisesti tuotettua ja hyvänmakuista, kertoo erikoissuunnittelija Mikael Wikström Suomen...

Lue lisää

Säätiölle kolme metsää perintönä Sipoosta

Luonnonystävä Kaj Törngren jätti Luonnonperintösäätiölle perintönä suurimman osan omaisuudestaan, johon kuului Sipoossa sijaitseva tila metsineen ja peltoineen. Törngren on antanut metsiensä kasvaa enimmäkseen rauhassa ja pitänyt osan niistä täysin koskemattomana. Tämän arvokkaan perinnön kautta saadaan suojeluun kolme metsäkappaletta, joiden nimiksi tulee Törngrens skog, Fågelskog ja Lillskogen.Yhteensä nämä kolme lähekkäin sijaitsevaa, rehevällä maapohjalla kasvavaa metsää kattavat noin 13 hehtaarin pinta-alan. Suurimmalla metsäalueella, Törngrens skogissa, on runsaasti mahtavia haapoja ja paljon lahopuuta. Viehättävä polku johdattaa läpi tämän upean, lehtomaisen vehmaan metsän lähelle Keravajoen rantaa ja Haarajoen jokien yhtymäkohtaa. Puiden suuri koko ja lehti- ja havupuiden vaihtelu luovat oikean, ikiaikaisen metsän tunnelmankuvailee Luonnonperintösäätiön...

Lue lisää