Street 238,52 tempor
Donec ultricies mattis nulla.

Suden kannanhoidollisen metsästyksen suunnittelu etenee

Suden kannanhoidollisen metsästyksen edellytyksiä ja vaatimuksia on kattavasti arvioitu laajapohjaisissa työryhmissä. Valmistelutyön ja EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisun pohjalta maa- ja metsätalousministeriö katsoo, että keskeisenä edellytyksenä kannanhoidolliselle metsästykselle on, että susikanta on suotuisalla suojelutasolla. Työ jatkuu suotuisan suojelutason raja-arvon määrittämisellä ja mallin yksityiskohtien hiomisella. Maa- ja metsätalousministeriö on yhdessä sidosryhmien kanssa työstämässä pohjaa malliksi, jolla voitaisiin sallia suden kannanhoidollinen metsästys. –Metsästys on tärkeä osa muiden suurpetojen kannanhoitoa ja se on myös osa susikannan hoitosuunnitelmaa. Mallin edellytys on, että susikanta on suotuisalla suojelutasolla, minkä arvioimiseksi Suomen on määriteltävä suotuisan suojelutason raja-arvo, kertoo ohjausryhmän puheenjohtaja, kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio maa- ja metsätalousministeriöstä. Maa- ja metsätalousministeriö on antanut Luonnonvarakeskukselle...

Lue lisää

Suomalaisten jäljissä metsään – yli 300 suomalaista kirjoitti suhteestaan metsään

Suhteeni metsään -muistitietokeruun vastauksissa metsään liitetään erilaisia merkityksiä taloudesta rauhaan ja terveydestä perintöön. Metsä on kirkkoni. Etsin kohtaa itsessäni, jossa metsän pelko olisi pakko voittaa. Saada oma metsä, vaikka pieni, oli tärkeää perinnönjaossa. Metsä on paikka, johon kasvetaan. Metsässä en ole koskaan yksinäinen, vaikka olisin yksin. Kylässä ei ollut yhtäkään taloutta, jossa olisi ollut elämää ilman metsätuloja. Tällaisia ajatuksia sisältyy suomalaisten moninaisiin metsäsuhteisiin, joita avattiin 309 vastauksen edestä Suhteeni metsään -muistitietokeruussa. Vastaajista suurimman ikäluokan muodostivat yli 60-vuotiaat, mutta myös nuoremmilta saatiin runsaasti kirjoituksia. Vastauksia tuli eri puolilta Suomea ja eri ammattikunnista. Teema innoitti kirjoittamaan monenlaisia vastauksia muutaman lauseen kiteytyksistä pitkiin elämäkerrallisiin metsäsuhdekertomuksiin. Metsä...

Lue lisää

WWF haastaa 600 kuntaa ja seurakuntaa vastuulliseen metsänhoitoon: Varsinais-Suomelle satelee kehuja

Kunnat ja seurakunnat ovat merkittäviä metsäomistajia Suomessa, yhteensä ne omistavat noin 600 000 hehtaaria metsää. WWF lähetti 600 vetoomuskirjettä ympäri Suomea ja haastoi kunnat ja seurakunnat huolehtimaan mittaamattoman arvokkaasta metsäluonnostamme aiempaa vastuullisemmin. Erityisesti Turussa on toimittu WWF:n mukaan esimerkillisen vastuullisesti.  Kuntien omistuksessa on noin 430 000 hehtaaria metsää. Seurakuntien vastaava luku on noin 170 000 hehtaaria. Pääosin taloudellisten paineiden, vanhan tottumuksen sekä yksipuolisen metsäneuvonnan vuoksi julkisten metsänomistajien hoitosuunnitelmat eivät läheskään aina ole parhaita mahdollisia metsäluonnon suojelun ja ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta. WWF lähetti äskettäin lähes 600 kirjettä suomalaisille kunnille ja seurakunnille kannustaen niitä vastuullisempaan metsänhoitoon. ”Meidän kaikkien yhteisiä metsiä hallinnoivina tahoina kuntien ja seurakuntien...

Lue lisää

Ilmastonmuutoksen ei ennusteta lisäävän tuulisuutta, myrskytuhot voivat silti lisääntyä

Tuoreen tutkimusraportin mukaan keskimääräinen tuulisuus Suomessa on vähentynyt 1950-luvulta lähtien. Ilmastonmuutoksen myötä tuulisuuteen ei ole odotettavissa suuria muutoksia Pohjois-Euroopassa, mutta Suomessa myrskytuhojen ennustetaan lisääntyvän routakauden lyhentymisen ja vesisateiden vuoksi.    Ilmatieteen laitoksen julkaisemassa tutkimusraportissa käytiin läpi voimakkaiden tuulien ja myrskyjen esiintyvyyttä Euroopassa ja Suomessa viimeaikaisten tutkimusten pohjalta. Raportissa käsiteltiin mennyttä ilmastoa pääosin jaksolta 1960-2020 sekä tämän vuosisadan puoliväliin ja loppuun ulottuvia ilmastonmuutoksen skenaarioita.  Tutkimusraportin mukaan keskimääräinen tuulisuus Suomessa on vähentynyt 1950-luvulta lähtien. Myös Ruotsissa ja Virossa tuulisuuden trendit ovat olleet laskevia. Viron aikasarja loppuu tosin jo vuoteen 1990, mutta Ruotsin ja Suomen tarkastelut ulottuvat vuosiin 2013 ja 2015 asti. Huomattavaa on,...

Lue lisää

Suomen Metsäyhdistys palkitsi metsäntutkimuksen ja metsänhoidon osaajia

Suomen Metsäyhdistyksen huomionosoitusten saajat tänä vuonna ovat tutkimusprofessori Leena Finér, dosentti Risto Jalkanen, metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes ja metsäalan opiskelija, metsänomistaja Roope Tonteri. Huomionosoitukset myönnetään metsäalan ja metsien kestävän käytön hyväksi tehdystä työstä. Ansiomerkit ojennetaan palkituille Metsäpäivillä 4.2.2021. Tutkimusprofessori Leena Finérille myönnettiin kultainen ansiomerkki. Finér on neljä vuosikymmentä tutkinut suometsiä, niiden vesitaloutta ja ravinnekiertoja. Hän on ollut kehittämässä metsätalouden vesistövaikutusten arviointia ensin Metsäntutkimuslaitoksessa ja sittemmin Luonnonvarakeskuksessa. Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkon avulla saadaan tietoa metsänhoidon vaikutuksista vesien laatuun ja tuloksia voidaan käyttää vesiensuojelun kehittämisessä. Finér on alan arvostettu asiantuntija sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Hopeiset ansiomerkit jaettiin vahvoille viestijöille Suomen Metsäyhdistyksen hopeisen ansiomerkin sai dosentti Risto...

Lue lisää

Majavat elinympäristön ennallistajina ja metsätalouden vahinkoeläiminä

Majavat ovat osa Suomen luonnon monimuotoisuutta, mutta padoillaan ne voivat aiheuttaa vahinkoja maa- ja metsätaloudelle. Vahinkoja estetään suunnitelmallisella metsästyksellä ja patojen purkamisella. Suomen kaksi majavalajia, euroopanmajava ja kanadanmajava, rikastuttavat asuttamiaan elinympäristöjä muokkaamalla maisemaa pioneerilajille ominaiseen tapaansa. Majavan muokkaamat maisemat tarjoavat suojaisat oltavat esimerkiksi vesilintupoikueille. Majavista voi olla apua myös kosteikkojen ennallistamisessa. Majavan metsästys on alkanut 20. elokuuta ja jatkuu huhtikuun loppuun saakka. Pyyntivälineinä käytetään pääasiassa kivääriä, metsästysjousta ja hetitappavia rautoja.   Euroopanmajavan metsästys on pyyntiluvanvaraista. Tämä on otettava huomioon alueilla, joissa esiintyy kumpaakin majavalajia. Elävästä majavasta on mahdotonta tehdä lajinmääritystä. Majavakannat ovat olleet kasvussa. Kuluvana syksynä suoritetaan vapaaehtoisten metsästäjien toimesta...

Lue lisää

Männyn siementen keruu käynnistyy Pohjois-Suomessa

Metsähallitus täydentää männyn siemenhuollon varmuusvarastoa Pohjois-Suomessa ja ostaa hyvälaatuisia männyn käpyjä kerääjiltä. Männyn käpyjä ostetaan Metsänhoitoyhdistysten kautta. Hyvälaatuisten käpyjen kerääjille on luvassa käpylitrasta 1,20 euroa. Muutaman suotuisan kesän jälkeen Pohjois-Suomen metsiin on kehittynyt laadultaan ja määrältään hyvä männyn siemensato. Metsähallitus aloittaa Pohjois-Suomen siemenhuollon varmuusvarastoa täydentävän kävynkeruun osassa Lapin maakuntaa. Keruu suunnataan siementarpeen perusteella. Käpyjen ostopisteitä on Kemijärvellä, Kittilässä, Kolarissa, Pelkosenniemellä, Pellossa, Ranualla, Rovaniemellä, Sallassa, Savukoskella, Sodankylässä ja Ylitorniolla. Keräys ulotetaan mahdollisesti myös Koillismaalle ja Kainuuseen. Keruun toteutuksesta vastaa Metsähallitus yhdessä alueellisten Metsänhoitoyhdistysten ja metsäalan toimijoiden kanssa. Keräys aloitetaan 1.10. ja käpyjen vastaanotot alkavat ostopisteissä viikon-parin kuluessa siitä. Tarkempi ajankohta varmistuu soittamalla...

Lue lisää

Tämän syksyn METSO-rahoitushaku talousmetsien luonnonhoidon kehittämishankkeille on avattu

Maa- ja metsätalousministeriö on avannut tämän syksyn METSO-rahoitushaun valtakunnallisille talousmetsien luonnonhoidon kehittämishankkeille. Hankkeiden avulla edistetään Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSOn tavoitteita ja luonnonhoidon käytännön toteutusta talousmetsissä. Rahoitushakemusten tulee olla ministeriössä viimeistään 15.11.2020. Kehittämishankkeiden rahoittamiseen on käytettävissä vuosittain yhteensä noin 350 000 euroa. Kuluvan vuoden lopussa on tarkoitus käynnistää 1–2 hanketta ja vuoden 2021 alussa toiset 1–2 hanketta. Hankkeita varaudutaan rahoittamaan myös vuosina 2022–2023, jos valtion talousarviossa osoitetaan niille tarvittavat määrärahat. Hankehaussa on kolme teemaa, joiden aihepiiristä voi tehdä esityksiä. Esityksiä voi tehdä myös hankkeista, jotka kehittävät ja vakiinnuttavat aiemmissa METSO-hankkeissa tunnistettuja hyviä luonnonhoidon käytäntöjä ja toimintamalleja. Hankehaun teemat ovat: Luonnonhoito...

Lue lisää

Metsäsertifiointia tiukennettava pienvesien suojelun tehostamiseksi

Tuoreen tutkimuksen mukaan valtaosaan Suomen talousmetsistä sovellettu PEFC-sertifikaatti on suojavyöhykkeen leveyden suhteen riittämätön eikä tarjoa suojaa metsäpuroille avohakkuiden vaikutuksilta. PEFC-sertifikaatin mukaisesti suojelluissa puroissa ympäristöolot poikkesivat metsätalouden toimenpiteiden ulkopuolelle jääneistä vertailupuroista ja johtivat puroeliöstön monimuotoisuuden köyhtymiseen. Biotalouden tehostumisen seurauksena voimistuva metsien käyttö uhkaa arvokkaita pienvesiä kuten metsäpuroja. Metsän avohakkuu on voimallinen ympäristöä muokkaava toimenpide ja sen vaikutuksia läheisiin vesistöihin pyritään minimoimaan jättämällä hakkuualan ja vesistön väliin käsittelemätön puustoinen suojavyöhyke. Metsien ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää käyttöä ohjaavat erilaiset metsäsertifikaatit, joista Suomessa yleisesti käytössä ovat PEFC ja FSC. Metsäsertifikaattien tarkoituksena on taata, että metsien käyttö on ekologisesti kestävää. Sertifikaatit antavat suosituksen myös...

Lue lisää

Metsätiloja myydään vilkkaasti, ostajina yhä useammin rahastot

Maanmittauslaitoksen kiinteistöjen kauppahintarekisterin mukaan vuonna 2019 myytiin 2 777 yli 10 hehtaarin metsätilaa. Myyntikohteiden kauppasumma oli yhteensä noin 265 miljoonaa euroa. Tämän vuoden tammi-kesäkuussa myytiin noin 1 280 metsätilaa. – Lukujen valossa myös tämän kokoluokan metsätilojen kauppa on jatkunut vilkkaana ja kauppojen määrissä ollaan hivenen edellä vuoden 2019 tasoa. Viime vuosina noin 44 prosenttia metsätilakaupoista on tehty ensimmäisen vuosipuoliskon aikana, johtava asiantuntija Esa Ärölä arvioi. Kiinteistöjen kauppahintarekisterin tietojen perusteella voidaan myös selvittää, ketkä ostavat metsätiloja. Viime vuonna yhtiöiden osuus kauppojen lukumäärästä oli 13,4 prosenttia, otetusta pinta-alasta 16,6 prosenttia ja kauppasummasta 18 prosenttia. Rahastot ostivat myydyistä metsätiloista 13,3 prosenttia lukumäärästä, 28,8...

Lue lisää