Category: suomalainen metsä

Suomen maankäyttösektorin hiilinielujen kääntyminen päästölähteeksi vaarantaa sekä Suomen hiilinieutraaliustavoitteet että EU-velvoitteiden saavuttamisen, arvioi Suomen luonnonsuojeluliitto. Tämä voi tulla kansantaloudelle kalliiksi. Suomen maankäyttösektori, eli metsät, maatalousmaat ja kosteikot, on kääntynyt hiilinielusta päästölähteeksi vuonna 2021, kertoo Tilastokeskuksen pikaennakko. Tämä on seurausta metsien kasvun pienenemisestä sekä ennätyssuurista hakkuista. Viime vuonna hakkuut nousivat 85,1 miljoonaan kiintokuutiometriin, mikä on yhdeksän prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Metsämaan nettonielu oli noin 6,7 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia, mutta maankäyttösektorin, erityisesti turvemailta syntyvät, päästöt ylittivät metsänielun määrän.  “Hiilinielujen muuttuminen päästölähteeksi on seurausta harjoitetusta metsäpolitiikasta. Metsien hakkuut ovat aivan kestämättömät ilmaston ja luonnon kannalta. Marinin hallituksella on itsetutkiskelun paikka. Sen on löydettävä...

Lue lisää

Metsähallitus uudistaa sidosryhmälupiensa käytännöt. Etenkin maksuttomista metsästysluvista on keskusteltu vilkkaasti julkisuudessa. Uusia sidosryhmälupia ei myönnetä, ennen kuin kriteerit niiden myöntämiseksi on uudistettu. Maksuttomat sidosryhmäluvat perustuvat maksuasetukseen (maa- ja metsätalousministeriön asetus 1140/2021, 4§) ja niiden tarkoitus on perehdyttää sidosryhmiä valtion metsästys- ja kalastusalueisiin. Osa luvista on aiemmin myönnetty valtakunnallisina. Viimeisen kymmenen vuoden aikana valtakunnallisen metsästysluvan on saanut 203 henkilöä. Vuosittain luvansaajia on ollut muutama kymmenen henkilöä. Tyypillisesti he ovat olleet päätöksentekijöitä: poliitikkoja ja virkamiehiä. Saalispalautteiden perusteella harva vastaanottaja on kuitenkaan käyttänyt lupaansa. Esimerkiksi lupia saaneiden joukossa olleet entiset ministerit Juha Sipilä, Petteri Orpo ja Jari Leppä kertovat, etteivät ole koskaan hyödyntäneet sidosryhmälupaansa. Sipilä sanoo, ettei hän...

Lue lisää

Metsä Group tuo lisäetuja toimintaansa sitoutuneille omistajajäsenille ja maksaa 1.5.–31.8.2022 välisenä aikana ostamilleen harvennusleimikoille tuplabonuksen. ”Omistajajäsenet ovat meillä puunhankinnassa aina etusijalla. Tuplabonus-kampanjalla kohdennamme puun hyvän kysynnän nimenomaan Metsä Groupin omistajajäseniin” metsäjohtaja Juha Jumppanen sanoo. Tuplabonus on tarjolla kaikille jäsenille, joilla on bonusoikeutta ja jotka myyvät Metsä Groupille pystykaupalla harvennusleimikon 1.5.–31.8. välisenä aikana. Tuplabonus maksetaan harvennusleimikoissa sekä tukki- että kuitupuulle. Per kuutio maksettava bonus määräytyy neljän edellisen vuoden aikana omistajajäseneltä vastaanotetun puumäärän ja sopimustason mukaisesti. Bonusoikeudelliselle jäsenelle tuplabonus tarkoittaa edellä mainituista tekijöistä riippuen 0,60–2,80 euron bonusta kuutiometrille. ”Kannustamme tuplabonuksella omistajajäseniämme tekemään kanssamme aktiivista puukauppaa ja tarjoamme samalla hienon mahdollisuuden metsien hoitoon”, Jumppanen sanoo....

Lue lisää

Tapion, Suomen metsäkeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen uudessa hankkeessa selvitetään pidennetyn kiertoajan mahdollisuuksia ja menetelmiä metsien hiilen sidonnassa. Metsän kiertoajan pidentäminen nykyisistä suosituksista on metsänomistajalle nopea ratkaisu ylläpitää ja kasvattaa metsien hiilensidontaa. Menettelyyn parhaiten soveltuvista kohteista ja tuhoriskien hallinnasta kaivataan kuitenkin uutta tietoa. Hanke on osa maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -ohjelmaa. Pidennetyn kiertoajan mahdollisuudet ja menetelmät metsien hiilensidonnassa (PIKMA) -hankkeen päätavoitteena on lisätä ilmastohyötyjä konkretisoimalla kiertoajan pidentämisen kannattavuutta eri näkökulmista ja edistää siten menettelyn käyttöä sille soveltuvilla kohteilla. Hankkeessa luodaan mittareita, joiden avulla tunnistetaan sopivimmat kohdetyypit ja arvioidaan kiertoajan pidentämisen lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia. PIKMA-hankkeessa selvitetään: Miten paljon erilaisilla kohteilla...

Lue lisää