Street 238,52 tempor
Donec ultricies mattis nulla.

Pohjoismaissa metsien hiilivarasto kasvanut nopeammin kuin Kanadan ja Venäjän vähemmän hyödynnetyissä metsissä

Boreaalisten metsien hiilivarasto on kasvanut nopeammin Pohjoismaissa kuin Kanadan ja Venäjän vähemmän hyödynnetyissä metsissä, kertoo kansainvälisen tutkijaryhmän raportti. Hoitamattomien tai vain vähän hyödynnettyjen boreaalisten metsien hiilivarasto säilyy mutta ei kasva, koska metsäpalot aiheuttavat niissä merkittäviä hiilihäviöitä.  Tulos käy ilmi raportista, jossa analysoidaan kuuden pohjoisen havumetsävyöhykkeen maan YK:n ilmastosopimukselle raportoimia tietoja vuosilta 1990–2017. Tutkimus vertailee ensimmäistä kertaa metsien hiilivarannon kehitystä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa sekä Kanadassa, Alaskassa (Yhdysvallat) ja Venäjällä.  Boreaaliset metsät muodostavat jopa 30 % maailman metsistä ja kattavat noin kymmenen prosenttia maailman maa-alasta. Laajamittaiset tutkimukset ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden vaihteluista eri aikoina osoittavat, että pohjoiset metsät ovat hiilinieluja eli ne sitovat enemmän...

Lue lisää

AKT:n lakosta aiheutumassa suuret menetykset metsäteollisuudessa – toimimatonta työrauhajärjestelmää uudistettava

puukauppa

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on ilmoittanut lamauttavansa Suomen viennin 28.12. järjestämällään työtaistelulla. Lakko aiheuttaa suhteetonta haittaa metsäteollisuudelle ja koko Suomelle. Metsäteollisuus pitää toimia täysin kohtuuttomina ja jälleen uutena osoituksena työrauhalainsäädännön uudistustarpeesta. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton AKT:n tänään ilmoittama tukilakko pysäyttää maamme satamat päiväksi tiistaina 28.12. Töiden lakkaaminen satamissa tietää metsäteollisuudessa merkittävää vientitulojen menetystä. Metsäteollisuus pitää AKT:n toimintaa vastuuttomana ja lakosta aiheutuvia haittoja suhteettomina. Lakot aiheuttavat välittömän haitan lisäksi myös pidempiaikaista mainehaittaa, josta metsäteollisuuden kansainvälinen kilpailukyky ja koko Suomen kansantalous kärsivät. – Satamatoiminnan pysähtyminen aiheuttaa merkittäviä haittoja kaikille suomalaisille vientiyrityksille. Vientikuljetusten häiriintyminen ei ainoastaan aiheuta tilapäistä haittaa, vaan se voi...

Lue lisää

Kysely: Lähes yhdeksän kymmenestä suomalaisesta haluaa metsiemme omistuksen säilyvän Suomessa – avoimempaa keskustelua metsänhoidosta kaivataan

LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyn mukaan selkeästi yli puolet suomalaisista on sitä mieltä, että Suomessa sijaitsevien metsien omistamisen tulisi säilyä jatkossakin suomalaisilla. Arjen Katsaus -kyselyssä syyskuussa 2021 suomalaisilta kysyttiin metsien omistamisesta. Suomalaiset ovat selkeästi sitä mieltä, että suomalaisten metsien omistamisen tulisi säilyä suomalaisilla. Lähestulkoon yhdeksän kymmenestä (87 prosenttia) ajattelee näin. Vastaajista 62 prosenttia on täysin, 25 prosenttia kertoo olevansa jokseenkin tätä mieltä. – Tämä on selkeä viesti siitä, että suomalaiset arvostavat sitä, että kotimaassa sijaitseva metsä säilyy suomalaisessa omistuksessa. Olemme myös alueellisena yhtiönä huolestuneita siitä, että metsäomaisuutemme valuisi ulkomaille ja metsäomaisuutemme pirstoutuisi, LähiTapiolan metsätalousliiketoiminnan johtava asiantuntija Marika Makkonen kertoo. Metsän pirstoutuminen pieniin alueisiin...

Lue lisää

Liito-oravalle sopivia elinympäristöjä mallinnettu kartoille

Luonnonvarakeskus (Luke) on mallintanut liito-oravalle sopivia elinympäristöjä. Työn tuloksena syntyneet kartat on julkaistu Laji.fi-palvelussa. Mallinnuksessa hyödynnettiin paikkatietoa liito-oravan esiintymisestä Suomessa ja valtakunnan metsien inventoinnin metsäaineistoa. Karttoja voi käyttää esimerkiksi aluesuunnittelun tukena. Lukessa mallinnettiin liito-oravan elinympäristöjä kuvaavia tekijöitä, ja työn tulokset julkaistiin ennustekarttoina. Ennustekartat perustuvat tilastollisiin mallinnusmenetelmiin, ja kartat ennustavat liito-oravalle sopivia elinympäristöjä lajin koko esiintymisalueella Suomessa. Ennusteen arvo on laskettu jokaiselle ruudulle ja pyöristetty kokonaislukuun välillä 0–100.  Ennustekarttoja voi käyttää aluesuunnittelun tukena, mutta ne eivät sovellu esimerkiksi liito-oravan esiintymisen tai yksilömäärän arviointiin. Tarkempi käsitys liito-oravan esiintymisestä tietyllä alueella saadaan vasta huolellisten maastoinventointien avulla. ”Ennustekartat eivät kuvaa liito-oravan esiintymistä, vaan elinympäristöjä,...

Lue lisää

Saamelaiskäräjät esittää ennaltaehkäisevien toimenpiteiden käynnistämistä tulevan talven porotuhojen välttämiseksi

Saamelaiskäräjät esitti 18.11.2021 maa- ja metsätalousministeriölle ennaltaehkäisevien toimenpiteiden pikaista suunnittelua ja käynnistämistä, jotta tulevan talven porotuhot voidaan välttää. - Olemme huolissamme siitä, että talven 2019-2020 kaltaiset poikkeukselliset olosuhteet koittavat uudelleen tämän talven aikana. Tästä on viitteitä saamelaisten kotiseutualueella. Monissa paikoissa on kova kantohanki jo tähän aikaan vuodesta, sää vaihtelee nopeasti plussakeleistä kireisiin pakkasiin, ja porot ovat lähteneet vaeltamaan rauhattomasti, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso. Talven 2019-2020 poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi aiheutuneista porotuhoista ei ole maksettu vielä korvauksia poronhoitajille. Syksyn 2019 ja talven 2019-2020 sää- ja lumiolosuhteet olivat Luonnonvarakeskuksen selvityksen mukaan täysin poikkeukselliset ja poronhoidolle erityisen vaikeat. - Tilanteesta tekee erityisen vaikean...

Lue lisää

Vuoden metsäasiantuntija on Pasi Parviainen

Meton hallitus on valinnut Vuoden Metsäasiantuntijaksi Pasi Parviaisen Ruokolahdelta. Parviainen on koulutukseltaan metsätalousinsinööri (AMK) ja työskentelee metsäasiantuntijana Stora Ensolla. Työnsä ohella hän toimii noin 110 metsäasiantuntijan työsuojeluvaltuutettuna ja edistää työsuojeluorganisaation kautta noin 500 henkilön työsuojelua. Parviainen on aktiivinen selvittämään henkilöstöltä tulleita työturvallisuuteen ja -hyvinvointiin liittyviä asioita.Meton ”Työssä Uupunut” YouTube-videolla hän kertoi rohkeasti oman kokemuksensa kautta työuupumukseen johtavista syistä sekä selviytymiskeinoja työelämään paluuseen. Hänet valittiin STTK:n Vuoden Työsuojeluvaltuutetuksi syksyllä 2020.Hän opiskeli viime vuonna omakustanteisesti Työhyvinvointipäällikön koulutusohjelmassa parantaakseen osaamistaan työhyvinvoinnin saralla. Opinnäytetyönsä hän teki etätyön johtamisesta luottamusmiehen näkökulmasta, ja on toiminut asiantuntijana Meton tilaisuuksissa ja koulutuksissa. - Pasi Parviainen on henkilö, joka aidosti välittää...

Lue lisää

Stora Enson turvallisuusviikko näkyy metsässä ja puuterminaaleissa

Stora Enson turvallisuusviikko näkyy metsässä ja puuterminaaleissa

Stora Enson uusiutuvien tuotteiden tarina alkaa metsästä – samoin turvallisuusajattelun. Erityisesti korjuutyömailla ja puukuljetuksissa turvallisuus on etusijalla kaikessa tekemisessä. Ennen kuin yhtäkään puuta on sahattu tai kuljetettu metsästä tehtaalle, turvallisuutta on mietitty jo moneen otteeseen. Stora Enso viettää maailmanlaajuista turvallisuusviikkoa 8.–12.11.2021 ja se näkyy paitsi tehtailla ja toimistoissa, myös yhtiön metsätyömailla ympäri Suomen. Stora Enson turvallisuusviikon teemana on ”Turvallisuus alkaa minusta”. ”Teemaviikolla tuomme turvallisuutta esille monella eri foorumilla. Stora Enson henkilöstöä osallistuu turvallisen ajon koulutukseen, järjestämme paikallisten sopimusyrittäjien kanssa turvallisuuskeskusteluita korjuu- ja metsänhoitotyömailla, ja tehtaiden puuterminaaleissa puolestaan jututamme puutavara-autojen kuljettajia liikenneturvallisuudesta ja henkilösuojainten merkityksestä. Turvallisuus koostuu pienistä arkisista teoista, joissa...

Lue lisää

Yhteismetsä sopii monenlaiselle metsänomistajalle

LähiTapiola on perustanut ensimmäisenä finanssialan toimijana yhteismetsän. Yhteismetsä on metsäomistamisen ja -sijoittamisen muoto, jossa yhteismetsään liittyneet osakkaat omistavat metsän yhdessä omistusosuuksiensa mukaisesti. Kokosimme faktat, kenelle yhteismetsä sopii. Yhteismetsä saattaa olla sopiva metsäomistamisen muoto sinun metsäomaisuudellesi, jos et halua itse tehdä metsätöitä ja muutenkin metsänhoito tuntuu vieraalta. Jos metsään ei ole sen kummoisempaa tunnesidettä, saattaa metsätilan liittäminen yhteismetsään olla järkevä, mutta myös taloudellinen vaihtoehto. – LähiTapiola Yhteismetsä sopii etenkin sellaiselle metsänomistajalle, joka ei osaa, ehdi tai halua hoitaa metsäänsä. Kun metsää ei hoida aktiivisesti, ei se tuota niin hyvin kuin ajallaan ja oikeilla toimenpiteillä hoidettu metsä. Arvioidemme mukaan Suomessa on heikosti...

Lue lisää

”Metsänhoito ei ole mustavalkoista” – metsäkeskustelu metsänomistajuudesta avasi valtakunnalliset Metsäpäivät Helsingissä

Valtakunnalliset Metsäpäivät 28.–29.10.2021 Helsingissä avasi Hyvin sanottu -keskustelu, jossa pohdittiin metsien käytön monitavoitteisuutta sekä moniarvoisuutta metsänomistajan näkökulmasta. Suomessa on 600 000 yksityismetsänomistajaa, jotka eroavat taustaltaan ja metsälleen asettamiltaan tavoitteilta. Yhdessä he tuottavat pääosan suomalaisesta puuraaka-aineesta, hiilinieluista, virkistysympäristöistä ja muista metsien palveluista ja tuotteista. Metsäpäivien avajaiskeskustelun lähtökohtana oli Metsäomistaja 2020 -tutkimus. ”Tutkimuksessa käsiteltiin myös esimerkiksi suhtautumista monimuotoisuuden turvaamiseen. Talousmetsän luonnonhoidon toimenpiteet ovat tervetulleita metsänomistajan metsään”, totesi Pellervon taloustutkimus PTT:n tutkimusjohtaja Paula Horne. Avajaiskeskusteluun osallistuneet metsänomistajat Marja Piimies Helsingistä, Matti Heikkilä Siikajoelta ja Outi Pettersson Kangasalalta sekä MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola olivat yhtä mieltä siitä, että metsäneuvonnan tuella metsänomistaja on oikea henkilö päättämään metsänsä hoitamisesta arvojensa mukaisesti. Vaikka metsäkeskustelu vaikuttaa usein...

Lue lisää

Suomen Metsäyhdistyksen kultainen ansiomerkki yhteensovittamisen edelläkävijälle Kii Korhoselle

Suomen Metsäyhdistyksen ansiomerkit jaettiin valtakunnallisilla Metsäpäivillä Helsingissä 28.10.2021. Kultaisen ansiomerkin sai Metsähallituksen metsätalouden Lapin aluejohtaja Kirsi-Marja ”Kii” Korhonen. Ansiomerkin myöntäjä Suomen Metsäyhdistys perustelee valintaansa näin: ”Kirsi-Marja Korhonen on ollut yhteensovittamisen ja sovittelun edelläkävijä metsäsektorilla 90-luvulta asti. Hän on rakentavalla ja kuuntelevalla otteellaan ollut luomassa yhteistä ymmärrystä ja rakentamassa sopua vaikeissa metsien käyttöön liittyvissä kansallisissa ja kansainvälisissä kiistoissa.” Metsähallituksessa vuodesta 1988 lähtien työskennellyt maatalous- ja metsätieteiden tohtori on toiminut vastuullisen metsätalouden kehittämisen parissa monipuolisissa tehtävissä. Korhonen oli uransa alkuaikoina vuonna 1993 tekemässä Metsähallituksen ensimmäistä ympäristöopasta, joka oli saamelais- ja poronhoitolukuineen alkusysäys nykyisenkaltaiselle yhteensovittamiselle. ”Mahdottomistakin prosesseista mahdollisia” ”Asioiden yhteensovittaminen ja yhteisen ymmärryksen...

Lue lisää