Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä: Metsät mukaan EU:n Green Deal vihreän kasvun ohjelmaan – Metsäpohjainen vihreä teollisuus suuri mahdollisuus Euroopalle

EU:n komissio on julkaissut Green Deal – Vihreän kasvun ohjelman, minkä tavoitteena on muuttaa kaikki taloudellinen toiminta ilmaston kannalta kestäväksi. EU-maat ovat sitoutuneet tavoitteeseen, minkä mukaan unioni on hiilineutraali vuonna 2050. Viisivuotinen ohjelma tulee hyväksyttää EU:n jäsenmailla ja parlamentilla. Suomen kannalta keskeiset tavoitteet koskevat maan- ja metsänkäyttöä sekä energiaverotusta, joiden muotoiluun ohjelmassa pyritään parhaillaan vaikuttamaan.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä on pettynyt siihen, että komission ohjelmassa on metsäsektoria käsitelty yksipuolisesti ja ohuesti. – Mikä vihreä sopimus se on, jos metsät ovat siitä pois. Suomen tavoitteena on saada ohjelmaan mukaan metsien moninaiskäyttö, mikä pitää sisällään sen, että metsien talouskäyttö ja metsille asetetut ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteet voidaan yhdistää.

– Haluamme ajaa yhdessä muiden EU:n metsämaiden kanssa ajaa metsästrategiaa itsenäiseksi osaksi Vihreän kasvun ohjelmaa. Politiikkavastuu metsistä pitää olla jatkossakin jäsenmailla, EU tasolla voidaan tehdä strategiatason yhteistyötä.

Metsäpolitiikka jää EU-päätöksenteossa Lepän mukaan useimmiten alakynteen siksi, että kestävän metsätalouden periaatteita ei tunneta. – EU:ssa on paljon jäsenmaita, joille metsäpolitiikalla ei ole mitään merkitystä. Päättäjissä ja virkamiehissä tapaa asenteita, joiden mukaan metsillä on vain suojelu- ja virkistysarvo. Siksi Suomen kaltaisten metsämaiden on pidettävä metsäasioita koko ajan esillä.

– Aloitimme Ruotsin kanssa EU-päättäjille suunnatun Metsäakatemian, josta on saatu ensimmäisiä hyviä kokemuksia. Kun päättäjät vaihtuivat, tätä tiedon levittämistä ja metsävaikuttamista on tehtävä koko ajan. Metsäsektorin eri järjestöt tekevät tässä valtion ja teollisuuden rinnalla myös hyvää työtä.

Metsäsektori tuottaa 100 miljardia vuodessa Euroopan kansantuotteeseen

– Metsäsektorin taloudellinen merkitys on valtava ja se hajautuu EU:n metsämaihin niin, että se mahdollistaa myös alueiden kehittämistä. Monien maiden syrjäisemmät alueet kuihtuisivat entisestään ilman metsätalouden tuomaa tuloa.

Leppä näkee metsiin pohjautuvan vihreän teollisuuden mahdollisuudet koko EU:lle valtavan suurina. – Esimerkiksi puurakentaminen ja metsäpohjaiset uudet fossiilisia korvaavat uusiutuvat biotaloustuotteet puuttuvat Green Dealista kokonaan. Metsien ilmastomerkitys ei ole vain nieluissa, vaan myös näissä uusiutuvissa tuotteissa, mikä edesauttaa siirtymistä pois fossiilitaloudesta.

– Vihreän teollisuuden syntyminen edellyttää tutkimus- ja kehityspanostuksia sekä uuden teknologian kehittämistä. Näissä EU:lla olisi paljon tehtävää ja roolia otettavaksi, koska ne tukevat samalla ilmastotavoitteita, taloutta ja työllisyyttä.

Lepän mukaan tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan poliittista ohjausta, jotta markkinoilla on kykyä siirtyä kestävämpiin toimintatapoihin. – Julkisella sektorilla voi olla julkisten hankintojen kautta vahva ohjausvaikutus.

– On paljon työtä, että tavoitteet saadaan läpi parlamentissa Vihreän kasvun ohjelmaan. Teemme meppien kanssa yhteistyötä ja toivon että koko metsäpohjainen biotalous nähdään osana suurta vihreän teollistamisen kokonaisuutta. Tämä edesauttaa systemaattista siirtymistä pois fossiilitaloudesta

Suomen kestävän metsätalouden osaamisesta vientituote

Esimerkkeinä hyvän metsänhoidon käytänteiden puutteista Leppä mainitsee monissa maissa nopeasti leviävät metsätuhot ja metsäpalot.

– Monien EU-jäsenmaiden metsissä kirjanpainaja ja muut metsätuholaiset tekevät pahaa jälkeä. Tuhojen seurauksena on syntynyt ylitarjontaa puumarkkinoilla, mikä heijastuu Suomeenkin. Suomessa on hyvin hoidetut metsät, mitkä kestävät metsätuhoja ja metsäpalojakin paremmin kuin maissa, joista puuttuu kestävän metsätalouden hyvät käytännöt.

– Kaikissa maissa missä on yksityismetsänomistus, pidetään metsistä hyvää huolta. Talousmetsä luo kannustumia hoitaa metsiä hyvin ja silloin seurataan metsän kuntoa säännöllisesti. Hyvin hoidetut metsät ovat kestäviä myös myrskytuhojen torjunnan kannalta.

Leppä on huolissaan hirvikannan liian suuresta kasvusta metsissä. – Kun hirvet syövät mäntyjen ja koivujen latvukset, se houkuttelee metsänomistajia istuttamaan kuusta. Suomen liiallisesta kuusistumisesta ollaan syystäkin huolissaan, koska kuuset ovat erittäin alttiita metsätuhoille.

– Suomen metsäosaaminen on maailmalla laajalti tunnettua. Meidän tulisi vielä enemmän tuotteistaa metsäosaamien vientiä. Tämä koskee alan koulutusta, tutkimusta ja esimerkiksi metsävaratiedostoa, jolla voidaan estää laittomia hakkuita. Meillä on metsien standardisointijärjestelmä kunnossa päinvastoin kuin monissa muissa maissa.

Tärkeintä on Lepän mukaan ymmärtää, että metsien talous-, työllisyys-, ympäristö-, virkistys-, ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteet voidaan yhteensovittaa kestävässä metsätaloudessa.

– Metsänomistajat ovat monin tavoin sitoutuneet näihin tavoitteisiin. Esimerkkeinä Leppä mainitsee Metso- ja Kemera-rahoituksen, monipuolisen metsien käsittelyn mahdollistavan uuden metsälain, lintujen elinympäristöjä parantavan SOTKA-hankkeen sekä eläimille ravintoa ja suojaa tarjoavien riistatiheikköjen säästämisen hakkuilta.

Turpeen moninaiskäyttö osaksi vihreää teollisuutta

Keskustelussa turpeen energiakäytöstä on Lepän mielestä liikkeellä väärää tietoa, kun väitetään ettei sen energiakäytön lopettamisessa ole tehty mitään. – Meillä on selvä poliittinen tavoite turpeen energiakäytön puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä. Tämä jäljellä oleva siirtymäkausi tulee käyttää turpeen uusien käyttömuotojen ja tuotteiden kehitystyöhön. Kyse on sentään kymmenen tuhatta ihmistä työllistävästä toimialasta, jota ei voida kerralla ja nopeasti ajaa alas.

– Turve on arvokas hitaasti uusiutuva luonnonvara, jota syntyy enemmän kuin sitä käytetään. Nyt puhutaan pelkästään turpeen energiakäytöstä, eikä sen uusista käyttömahdollisuuksista. Turpeesta voidaan valmistaa uudenlaisia kasvatusalustoja, akustiikkaa parantavia äänieristeitä, biohiiltä, tekstiilejä ja esimerkiksi eläinten kuivikemateriaaleja, joilla on eläinten hyvinvointia edistäviä antibakteerisia ominaisuuksia. Turpeella on myös kotimaisena materiaalina suuri huoltovarmuusmerkitys, muistuttaa Leppä.

Turvekeskustelusta on tullut Lepän mielestä poliittinen siksi, että metsien tavoin senkään käyttöominaisuksia ei tunneta riittävästi. – Tässä on tilanne, että vaaditaan metsähakkuiden vähentämistä ja turpeen energiakäytön lopettamista miettimättä seuraamuksia. Meillä Suomessa on maailmanlaajuisessakin vertailussa ennätysmäärä erilaisia suotyyppejä, joita ei voi kohdella samoin.

– Me tarvitsemme siirtymäajan uusien turpeen käyttömuotojen kehittämiseen ja samalla huolehdimme, että turpeen nostosta ei aiheudu vesistöille kuormitusta.

Lähde: STT Info