Muuttuva ilmasto ja kaupungistuminen lisäävät suurten metsäpalojen riskiä myös Suomessa

Lapin AMK kysyi lähes 500 metsä- ja pelastusalan toimijan käsityksiä metsäpaloista nyt ja tulevaisuudessa. Suomi on viime vuosikymmeninä selvinnyt metsäpalojen osalta naapurimaitaan pienemmin vahingoin. Ilmastonmuutoksen myötä metsäpaloriskin on kuitenkin ennustettu kasvavan Suomessa lähivuosikymmeninä.

Ilmastonmuutoksen lisäksi maamme metsätalous elää jatkuvassa muutoksessa niin metsien käytön kuin omistusrakenteenkin osalta. Myös kaupungistuminen tuo omat haasteensa harva-alueiden pelastuspalveluiden turvaamiselle.

Valmiutta palojen torjuntaan

Tuoreessa Lapin ammattikorkeakoulun julkaisemassa raportissa “Metsäsektorin ja pelastusalan käsityksiä metsäpaloista” kuvataan metsäsektorin ja pelastusalan ammattilaisten käsityksiä metsäpalojen nykytilasta ja mahdollisista muutoksia, joita muuttuva ilmasto ja metsätalous voivat paloriskiin aiheuttaa. Julkaisussa pureudutaan sekä ajankohtaisten trendien aiheuttamiin huoliin ja uhkakuviin että laajaan kirjoon erilaisia keinoja varautua metsäpaloriskin mahdolliseen kasvuun.

Kyselytutkimukseen osallistui lähes viisi sataa vastaajaa metsäorganisaatioista ja pelastusalan järjestöistä.

– Mittavan aineiston määrä etenkin sanallisten vastausten osalta meinasi aluksi jopa järkyttää, mutta ilman syvällisesti omistautuneita vastaajia emme olisi päässeet näin onnistuneeseen lopputulokseen, kertoo tutkimuksen toteuttanut projektipäällikkö Mikael Kukkonen Lapin ammattikorkeakoululta.

Useimpien, esimerkiksi ilmastoon ja metsäpalojen ennakointiin liittyvien kysymysten osalta vastaajaryhmien käsitykset olivat varsin yhtenäiset. Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että ilmastonmuutoksen takia Suomessa on syytä lisätä valmiutta metsäpalojen torjuntaan.

Viisi avainkeinoa metsäpaloihin varautumiseen

Metsäpalojen riskin ja niiden laajamittaisten vahinkojen ehkäisyssä nousivat kehittyvä valvonta, ketterä kalusto, harva-alueista huolehtiminen, yhteistyö ja kansalaistaitojen vahvistaminen avainkohdiksi.

– Osassa aiheista käsitykset kuitenkin jakautuivat molemmissa vastaajaryhmissä laidasta laitaan. Tällainen oli esimerkiksi metsätaloudessa parhaillaan paljon keskustelua herättävä jatkuvapeitteinen metsänkasvatus ja sen rooli metsäpalojen määrässä ja leviämisessä, Mikael Kukkonen toteaa.

Kyselytutkimus tehtiin osana Ilmatieteen laitoksen koordinoimaa Metsäpalot Fennoskandian alueella ilmaston ja metsien rakenteen muuttuessa -hanketta. Hankkeessa tehtiin kattava katsaus metsäpalojen esiintymisestä, mallinnuksesta ja sammutuksesta Fennoskandiassa. Lisäksi hankkeessa arvioitiin metsäpalojen merkitystä mustan hiilen lähteenä arktisella alueella. Hanketta rahoitti ulkoministeriön hallinnoima Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyön määräraha, joka tukee kansallisia tavoitteita Itämeren alueen yhteistyössä sekä Suomen arktisen strategian ja hallituksen Venäjä-politiikan toimeenpanoa.

Ilmatieteenlaitoksen ja Lapin ammattikorkeakoulun lisäksi hankkeen toteuttajina toimivat Luonnonvarakeskus, Pelastusopisto ja Hämeen ammattikorkeakoulu.

Julkaisu Metsäsektorin ja pelastusalan käsityksiä metsäpaloista on avoimesti luettavissa ja ladattavissa sivulla Julkaisut – Lapin AMK.

Lapin AMK