Street 238,52 tempor
Donec ultricies mattis nulla.

Nyt on rahaa saatavissa metsien vapaaehtoiseen suojeluun – haluatko kuulla lisää?

Stora Enson uudessa palvelussa metsänomistajalle maksetaan monimuotoisuuslisää

Metsänomistajat voivat saada korvausta vapaaehtoisen suojelun kautta, jos he suojelevat metsänsä tai osan siitä. Tänä vuonna tähän tarkoitukseen on varattu entistä enemmän rahaa. Metsien suojelu on tärkeää, koska metsät tarjoavat elinympäristöjä lukemattomille lajeille, joista monet ovat uhanalaisia. Näistä lajeista moni on erikoistunut, eli tarvitsee tiettyjä elinympäristöjä ja olosuhteita selvitäkseen. Tällaisten elinympäristöjen turvaaminen on merkittävä teko suomalaisen luonnon monimuotoisuuden hyväksi. Jotkut elinympäristöt luokitellaan monimuotoisuudelle niin tärkeiksi, että ne ovat suojeltu esimerkiksi metsälain tai luonnonsuojelulain nojalla. Metsäsertifioinnit, metsien monimuotoisuuden METSO-ohjelma sekä elinympäristöohjelma Helmi kannustavat metsänomistajia laajempaan suojeluun, kuin mitä laki edellyttää. Suojelun ja korvausten edellytyksenä on aina, että kohteelta löytyy runsaasti biologista...

Lue lisää

Suomen tulevaisuus on aina kiinni myös metsän kehittämisestä

Stora Enson uudessa palvelussa metsänomistajalle maksetaan monimuotoisuuslisää

Suomalainen metsäteollisuus on ollut merkittävä osa Suomen teollisuutta ja taloutta 2000-luvulla. Metsäteollisuus on ollut yksi Suomen suurimmista vientialoista, ja se on tuonut huomattavia tuloja Suomelle. 2000-luvulla metsäteollisuus on kokenut muutoksia ja haasteita. Yksi merkittävä muutos on ollut tuotantokapasiteetin kasvattaminen, mikä on edellyttänyt suuria investointeja ja uusien teknologioiden käyttöönottoa. Monet metsäteollisuusyritykset ovat esimerkiksi laajentaneet tuotantoaan ja rakentaneet uusia tehtaita Suomeen ja ulkomaille. Toinen merkittävä muutos on ollut ympäristöasioiden huomioiminen ja kestävä kehitys. Metsäteollisuus on ollut edelläkävijä ympäristöystävällisessä tuotannossa, ja se on käyttänyt paljon resursseja ympäristöystävällisten teknologioiden ja toimintatapojen kehittämiseen. Metsäteollisuuden tuotanto onkin nykyään erittäin energiatehokasta ja päästöjen määrä on vähentynyt merkittävästi....

Lue lisää

Metsätilamarkkinat vuonna 2022: Kuumin kasvu rauhoittui

Stora Enson uudessa palvelussa metsänomistajalle maksetaan monimuotoisuuslisää

Metsätilakauppoja tehtiin vuonna 2022 edellisvuotta vähemmän koko maassa mutta erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa. Euroilla mitattuna markkina kuitenkin kasvoi muualla paitsi Lapissa. Kaupan kohteena olleen metsätilan koko oli keskimäärin 35 hehtaaria ja arvo 158 000 euroa. Suomen Sijoitusmetsät Oy:n ja Maanmittauslaitoksen tilastoista ilmenee, että viime vuosina kiihtynyt metsätilamarkkina rauhoittui vuonna 2022. Tämä näkyi erityisesti myytyjen tilojen kauppamäärissä, jotka laskivat koko maassa yhdeksän prosenttia. Eniten kauppamäärät vähenivät prosentuaalisesti Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa. ”Yleinen taloudellinen epävarmuus ja korkotasojen nousu alkoivat hillitä pitkään jatkunutta ja erittäin voimakasta metsätilojen kysyntää. Metsätiloja myös tuli myyntiin vähemmän kuin vuonna 2021”, sanoo Suomen Sijoitusmetsät Oy:n metsätietopäällikkö Eero...

Lue lisää

Maailmantilanteen epävarmuus heijastuu myös metsäsektorille

Inflaation kiihtyminen, korkojen nousu, energiakriisi, taantuman uhka, Ukrainan sodan mahdollinen laajeneminen ja yleinen luottamuksen heikkeneminen vaikuttavat metsäteollisuustuotteiden kysyntään, tuotantoon ja vientiin. Vaikutukset välittyvät kotimaan hakkuumääriin ja kantohintoihin. Vaikutuksilla on kuitenkin selkeitä toimialakohtaisia eroja, selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) metsäsektorin suhdannekatsauksesta. Sahatavaran kysyntä hiljenemässä Vuoden 2022 alkupuolella sahatavaran kysyntä vientimarkkinoilla oli vielä vilkasta ja hinnat nousivat. Maailmantalouden epävarmuus heijastuu kuitenkin jo rakentamiseen monilla tärkeillä vientimarkkinoilla loppuvuoden ja ensi vuoden aikana. Sahatavaran vientimäärän odotetaan pienenevän tänä vuonna kolme prosenttia ja tuotannon prosentin. Vaikka Suomen sahatavaran vientihinnan ennakoidaan laskevan vielä loppuvuodesta, koko vuoden 2022 keskimääräinen vientihinta nousee viisi prosenttia viime vuodesta. Uuden sahauskapasiteetin käynnistyminen kuluvan...

Lue lisää

Metsäkatoa voidaan hillitä ohjauskeinoilla – ilmastohaitan hinnoittelu auttaa suunnittelussa

Metsähallitus rajoittaa maksuttomia metsästyslupia

Luonnonvarakeskus (Luke) on selvittänyt metsäkadon hillintään ja ehkäisyyn soveltuvia ohjauskeinoja. Metsäkato tarkoittaa metsämaan siirtymistä toiseen käyttöön, kuten viljelysmaaksi tai rakennetuksi maaksi. Ohjauskeinojen avulla voidaan ehkäistä sellaista metsäkatoa, jonka haitat ovat suuremmat kuin hyödyt. Suunnittelun apuna käytetään ilmastohaitan hinnoittelua. Maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta tehty selvitys palvelee ensisijaisesti maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman valmistelua, koska metsäkatoa vähentämällä voidaan pienentää maankäyttösektorin kasvihuonekaasupäästöjä. – Toimintaympäristö on rajussa muutoksessa kaikilla talouden sektoreilla – sota Ukrainassa vahvistaa tätä kehitystä. Tarvitaan pitkäjänteistä pohdintaa tavoista, joilla maankäyttöä ja siihen kytkeytyviä investointeja voidaan ohjata taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävään suuntaan, pohtii Metsäkadon ehkäisy -hanketta vetänyt, Luken tutkija Antti Miettinen. Maailman metsäkatovyöhykkeet sijaitsevat Aasiassa, Etelä-Amerikassa...

Lue lisää

Puuta on saatavilla – hinta ratkaisee metsänomistajan puunmyyntipäätöksen

Metsänomistajien puunmyyntiaikeet ovat vielä epävarmoja, mutta hintaodotukset ovat tuoreen Metsätutka-kyselyn mukaan korkealla.

Metsänomistajien puunmyyntiaikeet ovat vielä epävarmoja, mutta hintaodotukset ovat tuoreen Metsätutka-kyselyn mukaan korkealla. Metsänomistajien puunmyyntiaikeet ovat vielä epävarmoja, mutta hintaodotukset ovat korkealla. Kyselyn mukaan reilulla neljänneksellä metsänomistajista on puunmyyntiaikeita vielä tämän vuoden aikana. Eniten puunmyyntipäätökseen vaikuttaa se, että metsäsuunnitelma esittää hakkuita, mutta toiseksi eniten puun myyntipäätöksen vaikuttaa hintataso. - Tulokset ovat loogisia. Puukauppaa tehdään, jos metsästä löytyy metsäsuunnitelman mukaan myytävää, mutta puukaupan tekohetkeen vaikuttavat mm. puun hintataso, rahan tarve sekä hyvä puun kysyntä, toteaa tutkimuspäällikkö Kalle Karttunen. Korkeimmat hintaodotukset kuluvalle vuodelle on energiapuulla. Energiapuun hinnan nousua odottaa peräti 75 % metsänomistajista. Kuitupuun osalta hintaodotukset ovat myös korkealla, sillä nousua arvioi hieman...

Lue lisää

Puukauppa käynnistyi edellisvuosia vaisummin

puukauppa

Puukauppaa tehtiin tammi-helmikuussa 20 prosenttia vähemmän edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Kotimaiselle puulle on vahva kysyntä. Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat tammi-helmikuussa puuta yksityismetsistä 4,2 miljoonaa kuutiota, mikä on 20 prosenttia vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana. Tammi-helmikuussa kuitupuun ostomäärä oli 2,2 miljoonaa kuutiota, eli 17 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana. Tukkien ostomäärä oli 1,8 miljoonaa kuutiota, mikä on 23 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kantohinnoissa ei suuria muutoksia Kantohinnat olivat helmikuussa samalla tasolla kuin tammikuussakin. Edellisen vuoden helmikuuhun verrattuna tukkien kantohinnat olivat 3–5 prosenttia korkeammalla ja havukuitupuun kantohinnat olivat 2 prosenttia alemmat kuin vuosi sitten. Helmikuussa mäntytukista maksettiin...

Lue lisää

Metsähallitus hyödyntää tekoälyä monikäyttömetsien toimenpidesuunnittelussa

Metsähallitus ottaa käyttöön tekoälyn tuottamat puutavaralajiennusteet. Kyseessä on ensimmäinen tekoälyllä tuotettu aineisto, jota hyödynnetään monikäyttömetsien toimenpidesuunnittelussa.  Metsähallitus Metsätalous Oy:n suunnittelijat saavat tänä syksynä käyttöönsä tekoälyn tuottamat puutavaralajiennusteet. Ennusteet ovat ensimmäinen tekoälyn tuottama aineisto, jonka avulla pyritään tehostamaan monikäyttömetsien toimenpidesuunnittelua ja helpottamaan suunnittelijan työtä. -    Metsähallituksen monikäyttömetsissä suunnittelijoiden on otettava huomioon samanaikaisesti monia eri näkökohtia, ja suunnittelussa tarvittavan taustatiedon määrä on kasvanut. Tekoälyn avulla halutaan vähentää metsässä tehtäviä mittauksia ja vapauttaa suunnittelijan työpanosta entistä enemmän muihin suunnittelun osa-alueisiin kuten monimuotoisuuden huomioimiseen ja sidosryhmien osallistamiseen, kertoo Metsähallituksen metsienkäyttö- ja suunnittelujohtaja Hannu Lehtonen. Puutavaralajiennustetta käytetään hakkuusta kertyvän puutavaralajijakauman arviointiin. Tarkemmilla puutavaralajiennusteilla on merkittävä vaikutus...

Lue lisää

Metsäbiotalouden näyteikkuna tuo tutkimustiedon kaikkien ulottuville – virtuaalisesti ja konkreettisesti

Metsäbiotalouden näyteikkuna -kokonaisuus täydentyi uudella metsabiotalous.fi-sivustolla. Monimediaisen alustan kautta tutkimustieto on nyt helposti saavutettavissa. Metsäbiotalouden näyteikkuna toimii tutkimustiedon välittäjänä, oppimisympäristönä ja matkailukohteena. Näyteikkunan ideana on esitellä tutkimustietoa monipuolisesti ja tuoda sitä kaikkien aiheesta kiinnostuneiden ulottuville. Metsabiotalous.fi:n lisäksi näyteikkunan sisältöjä havainnollistetaan konkreettisina kohteina Punkaharjulla Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimuspuistossa ja Suomen Metsämuseo Luston korkeatasoisissa näyttelyissä. Tutkimusmatkan voi tehdä virtuaalisesti tai aidossa tutkimuspuistossa Metsabiotalous.fi:ssa on tällä hetkellä saatavilla ajankohtaista tutkimustietoa muun muassa metsien taloudellisesta merkityksestä, uusista puupohjaisista tuotteista, luonnontuotteista, luonnon monimuotoisuuden hoidosta ja ilmastonmuutoksen vaikutuksesta metsien kasvuun. Perinteisemmän sisällön lisäksi kävijä pääsee tutustumaan tutkimukseen myös 360-kuvamaailman ja median avulla.  Konkreettisten havaintokohteiden perustaminen Punkaharjun tutkimuspuistoon on...

Lue lisää

Koronavaikutukset suurimpia luontomatkailulle – pitkittyvä pandemia lisää epävarmuutta myös elintarvike- ja metsäsektoreilla

Koronapandemian vaikutukset luonnonvara-alalla vaihtelevat vahvasti sektoreittain. Kansainvälinen matkailu Suomeen on pysähtynyt, eikä lisääntynyt kotimaan kysyntä ole tuonut riittävää helpotusta. Metsäsektorilla joidenkin tuotteiden markkinat ovat lisääntyneet, osan lähes romahtaneet. Maa-, elintarvike- ja kalataloudessa huolestuttavat pandemian vaikutukset alkutuotantoon, jalostukseen ja logistiikkaan. Kuinka käy globaalin vapaan kaupan? Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuore raportti pureutuu koronatilanteen vaikutuksiin metsäsektorille, luontoon perustuvaan matkailu- ja palvelutoimintaan ja luonnontuotealaan sekä maa-, elintarvike- ja kalatalouteen 2020-luvulla. Skenaarioissa huomioidaan pandemiatilanteen ja talouden erilaiset kehityskulut.– Luonnonvara-alaa kattavasti tarkasteleva Korona-vaikutusraporttimme paljastaa konkreettisesti, kuinka pitkäaikaisia ja laajoja vaikutuksia pandemialla on. Työmme edetessä esille nousi myös vahva tarve löytää keinoja, joiden avulla yhteiskunta ja toimialat voisivat...

Lue lisää