Street 238,52 tempor
Donec ultricies mattis nulla.

Metsätilamarkkinat vuonna 2022: Kuumin kasvu rauhoittui

Stora Enson uudessa palvelussa metsänomistajalle maksetaan monimuotoisuuslisää

Metsätilakauppoja tehtiin vuonna 2022 edellisvuotta vähemmän koko maassa mutta erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa. Euroilla mitattuna markkina kuitenkin kasvoi muualla paitsi Lapissa. Kaupan kohteena olleen metsätilan koko oli keskimäärin 35 hehtaaria ja arvo 158 000 euroa. Suomen Sijoitusmetsät Oy:n ja Maanmittauslaitoksen tilastoista ilmenee, että viime vuosina kiihtynyt metsätilamarkkina rauhoittui vuonna 2022. Tämä näkyi erityisesti myytyjen tilojen kauppamäärissä, jotka laskivat koko maassa yhdeksän prosenttia. Eniten kauppamäärät vähenivät prosentuaalisesti Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa. ”Yleinen taloudellinen epävarmuus ja korkotasojen nousu alkoivat hillitä pitkään jatkunutta ja erittäin voimakasta metsätilojen kysyntää. Metsätiloja myös tuli myyntiin vähemmän kuin vuonna 2021”, sanoo Suomen Sijoitusmetsät Oy:n metsätietopäällikkö Eero...

Lue lisää

Huoltovarmuuskeskuksen johtaja: Huoltovarmuusmetsillä voitaisiin varmistaa energian saatavuutta

Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtajan Janne Känkäsen mukaan puuta voitaisiin varmuusvarastoida myös terminaaliverkoston avulla energiahuollon vahvistamiseksi. Känkänen puhui torstaina metsäalan valtakunnallisilla Metsäpäivillä Helsingissä. ”Puu on energiahuoltovarmuuden ytimessä”, Känkänen totesi Metsäpäivien lähes viidensadan hengen avajaisyleisölle torstaina Helsingin hotelli Clarionissa. Toisin kuin muissa energiamuodoissa, metsäenergian huoltovarmuutta ei ole järjestetty. Känkäsen mukaan puuenergian resilienssiä on kuitenkin tavoitteena kasvattaa. Tarkastelussa on esimerkiksi, pystyttäisiinkö velvoitevarastointi ulottamaan bioperäisiin polttoaineisiin. Ratkaisu voisi olla myös puuterminaaliverkostossa, jonka mahdollisuuksia Huoltovarmuuskeskus selvittää Känkäsen mukaan Suomen metsäkeskuksen kanssa. ”Puuta voitaisiin varmuusvarastoida tämän terminaaliverkoston avulla vähän samaan tapaan kuin nykyisin varastoidaan viljaa”, Känkänen sanoi. Kolmantena keinona puun energiahuoltovarmuuden vahvistamiseksi Känkänen nosti esiin huoltovarmuusmetsät. Hän korosti...

Lue lisää

Nuorten mielestä metsät ovat entistä tärkeämpiä – talous ja ympäristö korostuvat yhtä aikaa

Metsäpalojen valvontalennolla pakkolasku Pohjois-Pohjanmaalla

Suomalaisten nuorten suhtautuminen metsän hyödyntämiseen on aiempaa myönteisempää, mutta ympäristöstä huolehtimiselle annetaan samalla entistä suurempi painoarvo, ilmenee uudesta Nuorten metsäbarometristä. Tutkimuspäällikkö Jussi Westinen Taloustutkimus Oy:sta sanoo, että metsät ovat tulleet hyvin monin eri tavoin tärkeämmiksi nuorille. ”Korona-aikana nuoret ovat muun väestön tapaan liikkuneet enemmän metsissä. Kasvaneet huolet taloudesta ovat todennäköisesti saaneet nuoret arvostamaan metsäalaa entistä enemmän työllistäjänä, ja huoli ilmastonmuutoksesta näkyy metsien yleisarvostuksessa, Westinen toteaa. Nuorten metsäbarometri toteutettiin viimeksi vuonna 2019. Tutkimuksen mukaan nuorista entistä useampi on nyt sitä mieltä, että metsien tärkein tehtävä on luonnon monimuotoisuuden ylläpito. Tätä mieltä oli 85 prosenttia nuorista. Samalla noin kolme neljännestä (73 prosenttia) katsoi, että...

Lue lisää

Tervasroso tappaa nuoria männiköitä

Metsähallitus on uudistanut Suomussalmen Hiisivaarassa ison alueen tervasroson sairastuttamaa mäntymetsää. Alue on 5-tien läheisyydessä. Uudistettu männikkö oli iältään noin 60-vuotiasta, joka on pääsääntöisesti kertaalleen harvennettu. Maastotarkastelussa kesällä 2021 huomattiin, että niin kutsuttu aggressiivinen tervasroso oli iskenyt valtaosaan rungoista. On nähty, että tauti voi tappaa kokonaisia mäntymetsiköitä, minkä vuoksi on jouduttu uudistushakkuisiin. Ensi kesän metsänviljelyssä puulaji vaihdetaan kuuseksi. Tervasroson aggressiivinen muoto (Cronartium flaccidum) aiheuttaa tuhoja hyväkasvuisissa tuoreen kankaan männiköissä. Tämä sieni leviää väli-isäntien kautta, toisin kuin ”perinteinen” tervasroson muoto (Peridermium pini), joka vaivaa ennen kaikkea karumpien maiden männiköitä. Pohjoisessa Suomessa väli-isäntänä toimii nykytiedon mukaan ennen kaikkea metsämaitikka. Aggressiivisen tautimuodon aiheuttamien pahojen...

Lue lisää

Metsämarssi kokoontuu eri puolille Suomea lauantaina: vaatii hallitukselta tieteeseen perustuvia metsäpäätöksiä

Metsämarssi vaatii Suomen hallitukselta tieteeseen perustuvia metsäpäätöksiä: luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämistä sekä hiilinielujen pelastamista. Metsämarssi järjestetään Helsingissä, Tampereella, Jyväskylässä, Oulussa, Joensuussa ja Raaseporissa lauantaina 24. syyskuuta. Marssista odotetaan vuoden suurinta ympäristömielenosoitusta. “Suurin osa suomalaisista haluaa lisätä metsien suojelua, vähentää metsiemme hakkuita ja rajoittaa avohakkuita. Kuudes sukupuuttoaalto näkyy Suomen metsissä luontokatona, ja viime vuonna hiilinielut romahtivat. Me vaadimme Suomen hallitukselta nopeita ja tieteeseen perustuvia päätöksiä näiden ongelmien ratkaisemiseksi”, sanoo Luonto-Liiton Metsäryhmän aktiivi Ida Korhonen. Sanna Marinin hallitus on sitoutunut tiedepohjaiseen politiikkaan, asettanut tavoitteikseen vahvistaa Suomen hiilinieluja ja -varastoja sekä pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen Suomessa. Hallituksen lupauksista huolimatta Suomen metsien hiilinielut ovat romahtaneet, eikä edes valtion omia viimeisiä luonnonmetsiä ole saatu suojelun...

Lue lisää

Evon metsäopetus 160 vuotta – uusi koulutus alkamassa

Suomen vanhin metsäosaamisen kouluttaja, Hämeen ammattikorkeakoulun Evon yksikkö, viettää 160-vuotisjuhlaa. Juhlaseminaarissa 29.9. teemana on tulen käyttö metsänhoidossa. Evolla on käynnistymässä myös uusi, englanninkielinen koulutus Sustainable Forest Management, joka tuottaa kestävän metsänhoidon ammattilaisia.   HAMKin Evon kampuksen juuret ovat vuodessa 1858, jolloin Venäjän keisari Aleksanteri II:n käskystä perustettiin Ewoisten metsänhoito-opisto. Metsänhoitajien koulutus alkoi virallisesti vuonna 1862, jolloin opintonsa aloitti 20 opiskelijaa. Evon oppilaitos ja tutkintonimikkeet muuttivat muotoaan vuosien aikana metsänvartijakoulusta metsätyökouluun ja lopulta metsäoppilaitokseen. Evon metsäoppilaitos liittyi Hämeen ammattikorkeakouluun ja Hämeen ammatti-instituuttiin vuonna 1996.   Nykyisin Evolla koulutetaan HAMKin koulutuksissa metsätalousinsinöörejä (AMK) sekä Hämeen ammatti-instituutin HAMIn koulutuksissa metsuri-metsäpalvelujen tuottajia. Opiskelijoita on yhteensä noin...

Lue lisää

Mustikka menestyy entistä paremmin – eteläisessä Suomessa peittävyys lisääntynyt selvästi

Etelä-Suomessa kesällä 2021 tehdyn metsä- ja suokasvillisuuden inventoinnin perusteella joidenkin yleisten metsäkasvilajien, kuten mustikan ja metsäkerrossammalen, väheneminen on pysähtynyt ja lajit ovat jopa runsastuneet. Vertailuaineistona on käytetty samoilla koealoilla vuosina 1985–86 ja vuonna 1995 tehtyjä kasvillisuusinventointeja. − Mustikka väheni voimakkaasti aina 1950-luvulta 1990-luvulle. Taustalla oli metsien tiheytyminen, avohakkuut ja maanmuokkaus, kertoo professori Raisa Mäkipää Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Kesällä 2021 eteläisessä Suomessa tehty kasvillisuusinventointi on osa valtakunnallista kasvillisuusinventointia Operaatio Mustikkaa. Inventointi kattaa koko Suomen ja siinä käydään vuosien 2021−2023 aikana läpi viimeksi 27 vuotta sitten tutkitut koealat. Maanmuokkauksen keventyminen on edistänyt mustikan elpymistä Kangasmetsien äestys ja laikutus vähentävät jyrkästi mustikan esiintymistä. Näin siksi, että...

Lue lisää

Enemmistö suomalaisista vähentäisi metsien hakkuita ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi

Metsäpalojen valvontalennolla pakkolasku Pohjois-Pohjanmaalla

Suomen luonnonsuojeluliitto vaatii päättäjiltä toimia hakkuiden vähentämiseksi, jotta hiilinielut ja metsäluonto voidaan pelastaa. Liiton mielestä metsien hakkuiden aiheuttamista, ilmastoa kuumentavista päästöistä pitäisi periä maksu. Suomen luonnonsuojeluliiton laatiman ja Taloustutkimuksen toteuttaman kyselyn mukaan 53 prosenttia suomalaisista kannattaa metsien hakkuiden vähentämistä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Erityisesti sosiaalidemokraattien, vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat pienentäisivät hakkuita. Myös keskustan ja kokoomuksen kannattajista yli 40 prosenttia oli hakkuiden pienentämisen puolella. Hakkuiden pienentämistä kannatetaan eniten alle 25-vuotiaiden ja vähiten 50–64-vuotiaiden keskuudessa. “Metsien hakkuut ovat ilmaston ja luonnon kannalta kestämättömän suuret. Suomalaisten enemmistö kannattaa hakkuiden vähentämistä. Silti päättäjien ja metsäteollisuuden toiminta vie meitä vastakkaiseen suuntaan”, sanoo suojeluasiantuntija Hanna Aho. Suomen metsien hiilinielut...

Lue lisää

Hyönteisten hyökkäykset puihin lisäävät pilviä ja viilentävät ilmastoa

Metsänomistajien puunmyyntiaikeet ovat vielä epävarmoja, mutta hintaodotukset ovat tuoreen Metsätutka-kyselyn mukaan korkealla.

Hyönteisten hyökkäysten aiheuttama stressi lisää puiden erittämiä kaasumaisia yhdisteitä, jotka vaikuttavat ilmakehässä muodostuviin hiukkasiin, pilviin ja ilmakehän kykyyn heijastaa auringon säteilyä takaisin avaruuteen. Tutkimuksessa simuloitiin hyönteistuhojen aiheuttaman stressin vaikutusta pohjoisen alueen havu- ja lehtipuihin käyttäen ilmastomallia. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että hyönteisten syödessä puita ja kasveja, nämä stressaantuvat ja alkavat vapauttaa enemmän kaasumaisia orgaanisia yhdisteitä. Nämä kaasut voivat käydä läpi tiettyjä kemiallisia ja fysikaalisia prosesseja, joissa niistä muodostuu ilmakehän pienhiukkasia.  Muodostuneet hiukkaset vaikuttavat ilmastoon heijastamalla ja sirottamalla auringosta tulevaa säteilyä, sekä vaikuttamalla pilvien muodostumiseen. Puiden stressaantumisen vaikutusta ilmastoon tarkasteltiin tutkimuksessa ilmastomallilla, jossa kasvatettiin pohjoisen havu- sekä lehtipuihin kohdistetun stressin määrää....

Lue lisää

Suomen metsät tarjoavat ratkaisuja maailmalaajuisiin ongelmiin

Metsäpalojen valvontalennolla pakkolasku Pohjois-Pohjanmaalla

”Suomi on metsäpohjaisen bioekonomian maa”, sanoo Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi ja esittelee lukuja: ”20 prosenttia Suomen kokonaisviennistä ulkomaille on metsätuotteita, saamme metsäteollisuudesta 3,6 miljardia euroa verotuloa vuosittain ja työllistämme 100 000 suomalaista työntekijää.” Metsäteollisuus on edelleen Suomen tärkein teollisuuden ala. ”Näymme suomalaisten jokapäiväisessä elämässä ja luomme hyvinvointia Suomeen. Alan arvoketju on hyvin kotimainen: tuotetusta eurosta 80 senttiä jää Suomeen”, Niemi selventää. Vuonna 2021 metsäteollisuustuotteiden viennin arvo oli 13,2 miljardia euroa. Maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisussa metsäteollisuuden tuotteilla on merkittävä asema. ”Puurakennukset toimivat hiilivarastoina satojen vuosien ajan. Puusta tehdään biopolttoaineita, lääkkeitä ja korvataan muovia”, luettelee Niemi. Lisäksi puukuidusta tehdään kangasta, jolla korvataan puuvillan tuotantoa. Jälkimmäinen...

Lue lisää