Street 238,52 tempor
Donec ultricies mattis nulla.

Kesän alku pitää metsänomistajat kiireisinä – laajasti Ruotsissa levinnyt tuholainen voi uhata myös Suomen metsiä

Kesä on metsänomistajalle kiireistä aikaa. Se tietää puun istutusta, taimien inventointia, hoitotöitä sekä heinän poljentaa. Vähintään kerran vuodessa omassa metsässä on syytä piipahtaa selvittämässä, mitä sille kuuluu. Asiantuntijan mukaan Ruotsin metsiä valtaava kirjanpainaja voi levitä laajasti myös Suomessa, ja sen estämiseksi hyönteisen leviämistä kannattaa pitää tarkasti silmällä ja poistaa ripeästi kuorellinen puutavara sekä vahingoittuneet puut metsästä. Pahimpia kirjanpainajan riskialueita löytyy nyt erityisesti itäiseltä Uudeltamaalta, Keski-Suomesta, Kaakkois-Suomesta sekä Etelä-Savosta. Metsänomistajan kiusana ovat erilaiset puustoa uhkaavat tuholaiset, kuten kirjanpainaja ja juurikääpä. Vuosien 2018–2020 aikana LähiTapiola on korvannut noin 440 metsien hyönteistuhovahinkoa, joiden korvausmeno on ollut yhteensä noin 1,1 miljoonaa euroa. Suurin osa korvatuista...

Lue lisää

Kuusenkerkkä vuoden 2021 rohdoskasvi: Kerkät ovat lisätuloa metsänomistajalle ja kerääjille, terveellistä lisuketta ruokaan ja rohdosta kansalle

Meneillään oleva villiyrttibuumi on nostanut nopeasti ihmisten tietoisuuteen monia sellaisia luonnonvaraisia kasveja, joilla on pitkä käyttöhistoria, mutta jotka kuitenkin saatetaan kokea melko uusiksi tuttavuuksiksi suomalaisessa ruoka- ja rohdoskäytössä. Vuoden 2021 rohdoskasviksi valittu kuusenkerkkä on yksi tällainen uusi vanha löytö, jota syystäkin kutsutaan metsiemme vaalean vihreäksi kullaksi ja vitamiinipommiksi. Kansanlääkinnässä kuusenkerkkiä on käytetty muun muassa yskänrohtona. Kuusenkerkkä sisältää runsaasti C-vitamiinia ja muita antioksidantteja. Kuusen hyödyllisyys rohtona on tunnettu jo vuosituhansia. Rohtona kuusesta käytetään pääasiassa kerkkiä, neulasia, pihkaa ja neulasista saatavaa eteeristä öljyä. Vuoden 2021 rohdoskasviksi valittu kuusenkerkkä on kirkkaan vaaleanvihreä kuusen vuosikasvain, joka on parhaimmillaan juuri nyt alkukesästä. On syytä huomioida,...

Lue lisää

Luonnontuotteiden keruuaika lähestyy

Metsähallituksen metsätalouskäytössä olevista monikäyttömetsistä voi kerätä kuusenkerkkiä ja monia muita luonnontuotteita henkilökohtaisen luonnontuoteluvan ostamalla. Kuusenkerkän keruuaika on touko-kesäkuussa vaihdellen vuosittain, alueittain ja puittain. Paras keruuaika kestää 2–3 viikkoa.Metsähallituksen jo useita vuosia myymän luonnontuoteluvan voi hankkia aiempaa helpommin tietokoneella tai mobiililaitteella Eräluvat-verkkokaupasta.  -Luonnontuoteluvan oikeuttaa keräämään valtion monikäyttömetsästä kuusenkerkkiä, pihlajan silmuja, pakurikääpää, koivunlehtiä, lehtipuiden oksia esim. vastoja ja kerppuja varten, pihkaa, sammalia ja havuja. Näiden lisäksi rauhoittamattomia ruohovartisia kasveja keruumäärän ylittäessä ”jokamiehen oikeudella” sallitun määrän, kertoo maankäyttöpäällikkö Antti Maukonen Metsähallituksesta.Luonnontuotelupia on kahdenlaisia, 3 kk ostopäivästä voimassa oleva oikeuttaa 50 kg tai 200 litran keruumäärään ja 1 vuoden ostopäivästä voimassa oleva lupa oikeuttaa 200 kg tai...

Lue lisää

Luonnonvarakeskuksen selvitys: Seurakuntien metsät ovat merkittävä hiilivarasto

Kirkon energia- ja ilmastostrategian (Hiilineutraali kirkko 2030) mukaisesti Suomen evankelis-luterilainen kirkko on sitoutunut kansalliseen ja kansainväliseen työhön ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Metsien hiilinieluilla voidaan kompensoida toiminnan aiheuttamia hiilipäästöjä. Kirkkohallitus on teettänyt Luonnonvarakeskuksella (Luke) laskelmat seurakuntien metsien tilasta hiilivarastoina ja -nieluina. Selvitys osoittaa, että metsien hoidossa ja käytössä erityistä huomiota on kiinnitettävä maaperän hiilivaraston säilyttämiseen. Selvityksen aineisto kattoi 230 seurakuntatalouden noin 2 000 kiinteistöä. Laskelmat voitiin toteuttaa 130 000 hehtaarin metsäalalta, mikä on noin 80 prosenttia seurakuntien omistamista metsistä. Selvitystyön kohteena olevien metsien puuston hiilivarasto on noin 6 miljoonaa tonnia. Turvemaiden osuus seurakuntien metsäalueista on melko suuri, joten maaperään sitoutuneen hiilen määrä on...

Lue lisää

Metsäluonnosta arvoaineita koronaviruksen päihittämiseen

Business Finland on myöntänyt 660 000 euron Research-to-Business-rahoituksen Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Jyväskylän yliopiston Natural antivirals -projektille. Projektissa kehitetään uusia luonnonyhdisteisiin pohjautuvia kosmetiikka- ja hygienia-alan tuotteita koronaviruspandemian ja tulevaisuuden epidemioiden hillitsemiseksi. Lisäksi siinä valmistellaan tutkimuslähtöisen, viruksia estävän ja tuhoavan keksinnön kaupallistamista ja tehdään kaupallistamista tukevaa soveltavaa tutkimusta. Tavoitteena on valmistella keksintö siihen vaiheeseen, että sen siirtäminen aloittavalle tai olemassa olevalle yritykselle on mahdollista. Metsäluonnosta saatavat yhdisteet nujertavat viruksia tehokkaasti Luke ja Jyväskylän yliopisto ovat yhdessä löytäneet luonnonyhdisteitä, joilla on vahva viruksentorjuntakyky ihmisiä infektoivia viruksia vastaan. Yhdisteiden tehokkuus on osoitettu erittäin pysyvillä enteroviruksilla, jotka ovat yleisimpiä esiintyviä viruksia sekä koronaviruksilla, myös pandemiaa aiheuttavalla...

Lue lisää

Metsähallitus on ostanut jo puolisen miljoonaa litraa pohjoissuomalaisia käpyjä

Metsähallituksen Luontopalvelut on ostanut syksyllä kerääjiltä noin 500 000 litraa männyn käpyjä Pohjois-Suomen männyn siemenhuollon varmuusvarastoa täydentämään. Käpyjä ostetaan vielä viikolla 51. Keräyksen jatkumisesta kevättalvella 2021 tiedotetaan erikseen.  Kun Metsähallitus ilmoitti männyn käpyjen ostosta alkusyksystä, mietittiin saadaanko kerääjiä innostumaan maastoon. Oli hienoa huomata, että kerääjiä ilmoittautui paljon. Tähän mennessä heiltä on ostettu puolisen miljoonaa litraa käpyjä.  Metsähallitus on maksanut männyn kävyistä 1,20 euroa litralta eli käpyjen kerääjät ovat tienanneet urakoinnistaan noin 600 000 euroa. Myös ostopisteitä hoitaneiden Metsänhoitoyhdistysten ja siementen karistusta hoitavan tahonkin kautta paikallistalouteen päätyy keräyksestä merkittävä summa.  Metsähallitus kiittää lukuisia käpyjen keräämiseen osallistuneita henkilöitä!  Kolmisen tuhatta kiloa siemeniä ...

Lue lisää

Luonnonsuojeluliitto: Alueelliset metsäohjelmat heikentävät monimuotoisuutta, vesiä ja hiilinieluja

Luonnonsuojeluliiton Helsingissä kokoontunut liittovaltuusto on tyytymätön alueellisiin metsäohjelmiin. Metsäohjelmat keskittyvät edelleen turvaamaan vain metsäteollisuuden etuja. Osa ohjelmien tavoitteista heikentää monimuotoisuutta ja vesien tilaa sekä on Suomen hiilineutraalisuustavoitteen 2035 vastaisia.  Luonnonsuojeluliiton mielestä uudet alueelliset metsäohjelmat 2020–2025 eivät toteuta keskeisiä kotimaisia ja kansainvälisiä ympäristötavoitteita. Niissä ei esitetä riittäviä keinoja monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiseksi, vesistökuormituksen vähentämiseksi ja hiilineutraalin Suomen saavuttamiseksi vuonna 2035. Alueellisten metsäohjelmien viisivuotiskaudella hukataan kolmasosa siitä ajasta, minkä kuluessa Suomen pitäisi saavuttaa tavoitteensa. On myös huolestuttavaa, että metsäviranomaiset ohjelmatyössään eivät toimi linjassa Suomen virallisten hiilineutraalisuustavoitteen kanssa. Monimuotoisuutta heikentäviä tavoitteita ovat esimerkiksi avohakkuiden ja puun polton lisääminen. Metsäluontoa ja hiilivarastoja turvaavia keinoja olisivat...

Lue lisää

Suomalaisten jäljissä metsään – yli 300 suomalaista kirjoitti suhteestaan metsään

Suhteeni metsään -muistitietokeruun vastauksissa metsään liitetään erilaisia merkityksiä taloudesta rauhaan ja terveydestä perintöön. Metsä on kirkkoni. Etsin kohtaa itsessäni, jossa metsän pelko olisi pakko voittaa. Saada oma metsä, vaikka pieni, oli tärkeää perinnönjaossa. Metsä on paikka, johon kasvetaan. Metsässä en ole koskaan yksinäinen, vaikka olisin yksin. Kylässä ei ollut yhtäkään taloutta, jossa olisi ollut elämää ilman metsätuloja. Tällaisia ajatuksia sisältyy suomalaisten moninaisiin metsäsuhteisiin, joita avattiin 309 vastauksen edestä Suhteeni metsään -muistitietokeruussa. Vastaajista suurimman ikäluokan muodostivat yli 60-vuotiaat, mutta myös nuoremmilta saatiin runsaasti kirjoituksia. Vastauksia tuli eri puolilta Suomea ja eri ammattikunnista. Teema innoitti kirjoittamaan monenlaisia vastauksia muutaman lauseen kiteytyksistä pitkiin elämäkerrallisiin metsäsuhdekertomuksiin. Metsä...

Lue lisää

Suomen Metsäyhdistys palkitsi metsäntutkimuksen ja metsänhoidon osaajia

Suomen Metsäyhdistyksen huomionosoitusten saajat tänä vuonna ovat tutkimusprofessori Leena Finér, dosentti Risto Jalkanen, metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes ja metsäalan opiskelija, metsänomistaja Roope Tonteri. Huomionosoitukset myönnetään metsäalan ja metsien kestävän käytön hyväksi tehdystä työstä. Ansiomerkit ojennetaan palkituille Metsäpäivillä 4.2.2021. Tutkimusprofessori Leena Finérille myönnettiin kultainen ansiomerkki. Finér on neljä vuosikymmentä tutkinut suometsiä, niiden vesitaloutta ja ravinnekiertoja. Hän on ollut kehittämässä metsätalouden vesistövaikutusten arviointia ensin Metsäntutkimuslaitoksessa ja sittemmin Luonnonvarakeskuksessa. Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkon avulla saadaan tietoa metsänhoidon vaikutuksista vesien laatuun ja tuloksia voidaan käyttää vesiensuojelun kehittämisessä. Finér on alan arvostettu asiantuntija sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Hopeiset ansiomerkit jaettiin vahvoille viestijöille Suomen Metsäyhdistyksen hopeisen ansiomerkin sai dosentti Risto...

Lue lisää

Metsäsektori biotalouden kantava voima

Vuonna 2019 biotalouden osuus Suomen kansantalouden arvonlisäyksestä oli 13 prosenttia ja osuus investoinneista 10 prosenttia. Metsäsektori säilytti asemansa biotalouden tärkeimpänä toimialana, vaikka suurimpia kasvuprosentteja saavutettiinkin elintarvikesektorilla ja kemianteollisuudessa. Biotalouden osuus kansantalouden kokonaistuotoksesta ja arvonlisäyksestä on pysynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana lähes muuttumattomana. Vuonna 2019 biotalouden tuotos oli 74,4 miljardia euroa, mikä oli 16 prosenttia kansantalouden kokonaistuotoksesta. Edelliseen vuoteen verrattuna tuotoksen volyymi kasvoi prosentin.   – Arvonlisäyksestä biotalouden osuus oli 26 miljardia euroa eli 13 prosenttia. Biotalouden arvonlisäyksen volyymi kasvoi kaksi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna, kertoo Tiina Sauvula-Seppälä Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Metsäsektori on edelleen merkittävin Metsäsektori on edelleen biotalouden merkittävin toimiala. Vuonna 2019 metsäsektorin...

Lue lisää