Street 238,52 tempor
Donec ultricies mattis nulla.

Digityökaluilla metsien puustosta entistä tarkempaa tietoa

Metsänarviointiin tarvitaan nykyistä tarkempia ja edullisempia sovelluksia, joilla korjuukoneen käyttäjä saa tarkkaa puukohtaista tietoa. VTT:n DigiInventory-projektissa muun muassa selvitettiin, miten maasta ja dronesta tehdyn laserkeilauksen avulla voidaan saada parempaa dataa puustosta.  Puuta myydään vuosittain Suomessa usealla miljardilla eurolla, joten kaupankäyntiä digitalisoimalla voidaan saavuttaa suuria taloudellisia etuja. Se edellyttää uusien mittaustekniikoiden käyttöönottoa. Perinteisesti puustotiedot on laskettu maastossa mitattujen otantakoealojen avulla. Laajojen metsäalueiden arvioinnissa käytetään myös laserkeilausta. Korjuukoneen kuljettaja valitsee harvennuksilta kaadettavan puun ja päättää sen katkonnan usein silmämääräisesti. Hankalassa kelissä hän näkee rungon vain yhdestä suunnasta. Peitteisessä metsässä etualalla olevat puut ja oksisto tuovat epätarkkuutta taempana olevien puiden muodon arviointiin ja...

Lue lisää

Taiteilijat kirjoittivat metsään, metsän kanssa ja metsässä

IC-98n uusin teos avataan 20.8.2020 Helsingin yliopiston Hyytiälän metsäasemalla Juupajoella. Julkistus tapahtuu klo 15 osana SMEAR II -tutkimusaseman 25-vuotisjuhlallisuuksia. Toimittajat ovat tervetulleita Kuivajärven metsään ilmoittautumalla tilaisuuteen etukäteen. IC-98 eli Visa Suonpää ja Patrik Söderlund Kuivajärven rantakalliolla syksyllä 2019. Kuva: Ulla Taipale, 2019 IC-98:na tunnetut suomalaiset taiteilijat Patrik Söderlund ja Visa Suonpää ovat toteuttaneet runoilijoiden Mikael Bryggerin, Henriikka Tavin ja Olli-Pekka Tennilän kanssa käsitteellisen ja immersiivisen, metsään uppouttavan taideteoksen nimeltään IÄI. Teos sijaitsee Helsingin yliopiston Hyytiälän metsäaseman vieressä sijaitsevassa 22 hehtaarin suojellussa Kuivajärven metsässä Juupajoella sekä Metsätieteiden talossa Viikin kampuksella Helsingissä, jossa siitä on löydettävissä pieni osanen. Teos koostuu 38 sanasta tai...

Lue lisää

Sitran Mari Pantsar: Hiilen hinnoittelu vauhdittaisi uusiutuvien puutuotteiden markkinaa EU:n elvytysvaroja metsäpohjaisten tuotteiden ja ratkaisujen edistämiseen

Sitran Hiilineutraali kiertotalous -strategiaa johtava Mari Pantsar pitää välttämättömänä yhteiskunnan siirtymistä kaikilla sektoreilla kiertotalouteen. Pantsar toivoo riittävän korkean hiilen hinnan käyttöönottoa ja hiilijalanjälkeä julkisten hankintojen kriteeriksi vauhdittamaan vähähiilisten tuotteiden kehitystä ja niiden markkinaa EU:ssa. Vähähiiliset tuotteet lisäävät kestävän metsätalouden ymmärrystä Pantsarin mukaan EU:n tulisi edistää biopohjaisten uusiutuvien tuotteiden tuloa ensisijaisesti hiilidioksidipäästöjen hinnoittelun kautta ja tekemällä hiilijalanjäljestä keskeinen kriteeri kaikkiin julkisiin hankintoihin. Hiilitulleja tulisi myös selvittää. – Esimerkiksi rakentamisessa sillä voisi olla suuri ohjaava vaikutus, kun sementin ja teräksen päästöt ovat pitkän päälle kestämättömiä. Rakentamisen päästöjä on voitava alentaa ja ohjattava rakentamista vähähiilisten ja hiiltä sitovien materiaalien kuten puun käyttöön. Pantsar...

Lue lisää

OTSO Metsäpalvelut Oy käynnistää yhteistoimintaneuvottelut

OTSO Metsäpalvelut Oy käynnistää yhteistoimintaneuvottelut, jotka koskevat yhtiön koko henkilöstöä. Yt-neuvottelut ovat seurausta koronaepidemian vaikutuksista OTSO:n liiketoimintaan. Koronaepidemian vuoksi toteutetut kokoontumisrajoitukset ovat viivästyttäneet tietoimitusten ja tiekokousten pitämistä siinä määrin, ettei tilikaudelle asetetun yksityisteiden myyntikatetavoitteen toteutumiselle ole edellytyksiä. Lisäksi uusmyynnin näkymät ovat heikentyneet merkittävästi koronaepidemian vuoksi. Nämä seikat ovat johtaneet työmäärän vähenemiseen. Arvio myyntikatteen budjettijättämästä koronaepidemian seurauksena on noin 1,0 miljoonaa euroa. Yt-neuvotteluilla pyritään varmistamaan yhtiön toimintakyky kuromalla kiinni tulosjättämää. "Koronasta aiheutuneiden poikkeuksellisten olosuhteiden vaikutuksia on ollut vaikeaa arvioida sekä ajallisesti että toimintaympäristönäkökulmasta. Vallitseva tilanne on valitettava ja meidän on osakeyhtiönä ryhdyttävä tarvittaviin toimiin koronaepidemian aiheuttaman tulosjättämän korjaamiseksi ja yhtiön toimintakyvyn...

Lue lisää

Virroilla palkanmaksusta huomauttaneet ulkomaiset metsurit eivät työskennelleet Metsähallitukselle

Metsähallitus on selvittänyt Ylen 7.8. uutisoimaa, Virroilla työskennelleiden ulkomaisten metsureiden palkanmaksua koskevaa asiaa (”Ulkomaiset metsurit valittivat, että heille ei maksettu palkkaa – Metsähallitus: virolainen yritys on tarkkailun alla”). Metsähallituksen oma selvitys oli käynnissä jo Ylen uutisoinnin aikana. Metsähallitus on ollut yhteydessä eri tahoihin ja nyt on saatu varmistettua, että uutisessa mainitut metsurit eivät olleet työskennelleet Metsähallituksen sopimusyrittäjän palveluksessa, eivät myöskään Metsähallituksen työmaalla. ”Olemme tällä viikolla käyneet toteamassa sopimusyrittäjämme työmaalla työskentelevien henkilöiden henkilöllisyyden. Työmaalla oli yksi henkilö, jonka tiedot oli toimitettu meille aikaisemmin. Kyseisellä sopimusyrittäjällä ei ole aliurakoitsijoita, eikä Metsähallituksella ole moitittavaa sopimusyrittäjän toiminnassa”, metsänhoitojohtaja Heikki Savolainen toteaa. Metsähallitus on vastuullinen urakanantaja, joka...

Lue lisää

Stora Enson Jari Suominen: Metsäkeskusteluun tarvitaan laaja-alaisuutta ja faktoja mielikuvien sijaan – Puurakentaminen tuo metsän kaupunkiin

Stora Enson Forest-divisioonan johtaja Jari Suominen kaipaa nykyistä laaja-alaisempaa metsäkeskustelua. – Olen tyytyväinen, että keskustellaan, mutta teollisuuden tulee olla tässä aktiivisempi. Meidän tulee tuottaa metsäklusterista kokonaisvaltaista tietoa niin päättäjille kuin suurelle yleisöllekin. -Toivoisin metsäkeskustelulta laaja-alaisuutta, kun nyt sitä käydään etupäässä ympäristönäkökulman kannalta. Kun Suomen pinta-alasta on 75 prosenttia metsää ja metsäteollisuus tuottaa lähes neljänneksen Suomen vientitulosta, me toivoisimme teollisuudessa, että myös nämä metsätalouden taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset olisivat enemmän esillä. Teemme haastattelua viikolla, jolloin uutisissa on kerrottu metsien monimuotoisuuden heikkenemisestä, lahopuiden määrän vähenemisestä pienimmäksi maailman metsistä sekä energiapuun käytön verotuksesta. -Me tarvitsemme lisää faktoja mielikuvien sijaan. Metsätiedon puutteesta kertoo esimerkki,...

Lue lisää

Puukauppa jäljessä edellisvuosista − sähköiset työkalut ahkerasti käytössä

Tammi-kesäkuussa 2020 Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten puun ostomäärä yksityismetsistä oli 18 prosenttia pienempi kuin edellisenä vuonna. Maaliskuusta lähtien puukauppaa on käyty edellisvuoden tahtiin. Sähköisten työkalujen käyttö tuo merkittäviä etuja puukauppaan. Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat tammi-kesäkuussa puuta yksityismetsistä 13,6 miljoonaa kuutiota, mikä on 22 prosenttia vähemmän kuin viiden edellisen vuoden keskiarvo vastaavana aikana. Kuitupuun ostomäärä oli 7,4 miljoonaa kuutiota, eli 20 prosenttia vähemmän ja tukkien ostomäärä 5,7 miljoonaa kuutiota, eli 25 prosenttia vähemmän kuin viitenä edellisenä vuonna keskimäärin. Kantohinnoissa ei suuria muutoksia Havutukkien kantohinnat olivat kesäkuussa 3−5 prosenttia alemmat kuin vuosi sitten samaan aikaan. Koivutukin ja mäntykuidun kantohinnat olivat 2 prosenttia alemmat...

Lue lisää

Metsäteollisuuden ilmastotiekartta arvioi myös toimialan laajat ilmastohyödyt – Metsäteollisuudella kokoaan merkittävämpi rooli ilmastonmuutoksen hidastamisessa

Ilmastotiekartan mukaan metsäteollisuuden tehtaat voidaan muuttaa lähivuosikymmeninä lähes fossiilittomiksi ja puupohjaisista tuotteista voidaan saada enenevässä määrin ilmastohyötyjä ilman, että metsävarat supistuvat. Samalla metsäteollisuuden tuotannon arvonlisää voidaan kasvattaa, mikä säteilee myös taloushyötyjä koko yhteiskuntaan. Kuva: metsäteollisuus' Keskiviikkona julkistetun metsäteollisuuden ilmastotiekartan mukaan toimialan roolia ilmastonmuutoksen hidastamisessa voidaan yhä kasvattaa. Metsäteollisuus voi jatkaa tuotantonsa hiilidioksidipäästöjen vähentämistä edelleen sekä lisätä tuotteidensa ilmastohyötyjä ja arvonlisää ilman, että metsävarannot supistuvat, selviää neljästä tiekarttaa varten laaditusta tulevaisuusskenaariosta. – Metsäteollisuus voi kantaa jopa kokoaan suuremman korren Suomen kunnianhimoiseen tavoitteeseen olla hiilineutraali vuonna 2035. Se vaatii investointeja tehtaisiin, metsätalouteen ja osaamiseen sekä mahdollisuutta menestyä kansainvälisessä kilpailussa, Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja...

Lue lisää

Metsä Fibren Rauman sahan tehdaspäälliköksi Liisa-Maija Perävainio

Metsä Fibre lehdistötiedote 5.6.2020 Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre rakentaa Raumalle maailman moderneimman sahan. Uuden sahan tehdaspäälliköksi on nimitetty 8.6.2020 alkaen metsänhoitaja (MMM) Liisa-Maija Perävainio. Perävainio on työskennellyt Metsä Groupissa vuodesta 2003 alkaen ja hän vastaa tällä hetkellä Rauman sahaprojektin henkilöstöasioista. Tätä ennen hän on toiminut Metsä Forestilla erilaisissa puunhankinnan päällikkö- ja kehitystehtävissä. Perävainio raportoi Rauman sahan rakennusprojektin aikana projektijohtaja Harri Haapaniemelle. Rakennusprojektin aikana Perävainio vastaa henkilöstön rekrytoinnista, koulutuksesta ja turvallisuudesta. Sahan valmistuttua vuonna 2022 hän siirtyy vastaamaan sahan toiminnasta kokonaisuutena. Metsä Fibren Rauman sahan rakentaminen käynnistyi toukokuussa 2020. Rakennettava saha tulee olemaan teknologialtaan ja tehokkuudeltaan edelläkävijä maailmassa. Investoinnin arvo...

Lue lisää

Metsänomistaja 2020 -tutkimus: Puolet metsätiloista on eläkeikäisten hallinnassa, yhtymien osuus kasvanut

Laaja Metsänomistaja 2020 -tutkimus kertoo, että suomalainen metsänomistajuus ei ole siirtynyt kaupunkilaisten käsiin ennakoitua tahtia. Kuolinpesien osuus metsätiloista on pienentynyt samalla kun yhtymämuotoisen omistuksen osuus on kasvanut. Puumarkkinoihin muutokset näyttävät vaikuttavan varsin vähän. Juuri ilmestynyt tutkimus suomalaisista metsänomistajista kertoo, että metsänomistajuus on muuttunut kymmenessä vuodessa yllättävänkin vähän. Esimerkiksi metsänomistajakunnan kaupungistuminen on ollut oletettua hitaampaa. Nyt kaupungissa tai taajamassa asuu 47 prosenttia metsänomistajista, kun vuonna 2009 luku oli 45 prosenttia. Toisaalta tilalla asuminen on selvästi vähentynyt päätoimisten maatalousyrittäjien osuuden pienentyessä. – Asuminen tilan sijaintikunnassa, mutta tilan ulkopuolella on lisääntynyt, kun maatalouden harjoittajat ja muut haja-asutusalueilla asuvat muuttavat eläkevuosiksi lähitaajamiin parempien palveluiden...

Lue lisää