Pohjoismaissa metsien hiilivarasto kasvanut nopeammin kuin Kanadan ja Venäjän vähemmän hyödynnetyissä metsissä

Boreaalisten metsien hiilivarasto on kasvanut nopeammin Pohjoismaissa kuin Kanadan ja Venäjän vähemmän hyödynnetyissä metsissä, kertoo kansainvälisen tutkijaryhmän raportti. Hoitamattomien tai vain vähän hyödynnettyjen boreaalisten metsien hiilivarasto säilyy mutta ei kasva, koska metsäpalot aiheuttavat niissä merkittäviä hiilihäviöitä. 

Tulos käy ilmi raportista, jossa analysoidaan kuuden pohjoisen havumetsävyöhykkeen maan YK:n ilmastosopimukselle raportoimia tietoja vuosilta 1990–2017. Tutkimus vertailee ensimmäistä kertaa metsien hiilivarannon kehitystä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa sekä Kanadassa, Alaskassa (Yhdysvallat) ja Venäjällä. 

Boreaaliset metsät muodostavat jopa 30 % maailman metsistä ja kattavat noin kymmenen prosenttia maailman maa-alasta. Laajamittaiset tutkimukset ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden vaihteluista eri aikoina osoittavat, että pohjoiset metsät ovat hiilinieluja eli ne sitovat enemmän hiilidioksidia kuin päästävät ilmakehään.

Pohjoisen havumetsävyöhykkeen metsien hiilivaraston muutoksia tarkasteleva tutkimus on julkaistu raportissa, jonka on kirjoittanut 25 tutkijaa em. kuudesta maasta sekä IIASA-tutkimusinstituutista Itävallasta. Suomesta raportin laatimiseen osallistui Luonnonvarakeskus (Luke). 

Puiden hiilivarasto lisääntyi Pohjoismaissa

Tutkimuksessa verrattiin suhteellisen intensiivisen metsätalouden maita (Suomi, Norja ja Ruotsi) maihin, joissa metsiä hyödynnetään vähemmän (Kanada ja Venäjä) tai ei ollenkaan (Alaska). 

Metsätalouden intensiteetin mittana käytettiin sitä, kuinka monta prosenttia metsien kokonaishiilivarastosta korjataan vuosittain. Ruotsissa ja Suomessa tämä on 1,5 % ja Norjassa 0,9 %, Kanadan hoidetuissa metsissä 0,3 % ja Venäjän metsissä 0,1 %. 

Tutkimus osoittaa, että intensiivisen metsätalouden maissa metsien hiilivarastot kasvoivat. Vuosina 1990–2017 puiden hiilivarasto Pohjoismaissa kasvoi keskimäärin 35 %. Vähemmän intensiivisen metsätalouden maissa muutokset olivat huomattavasti pienempiä, vain muutamia prosentteja suuntaan tai toiseen. 

Turvemaat ovat päästölähde

Maat raportoivat YK:n ilmastosopimukselle myös arvioita maaperän hiilivarannon muutoksista. Tutkimus osoittaa, että kivennäismailla metsien maaperän hiilivarasto kasvaa Pohjoismaissa kaksi kertaa nopeammin kuin vähemmän intensiivisen metsätalouden maissa. 

Tutkimusprofessori Raisa Mäkipää Lukesta muistuttaa, että ojitetuilla turvemailla turpeen hajoaminen tuottaa hiilidioksidi ja typpioksiduulin (N2O) päästöjä. Suomessa metsistä noin kolmannes kasvaa turvemailla ja niistä yli 50 % on ojitettu. Suomessa turvemaametsien maaperän päästöt ovat samaa suuruusluokkaa kuin kangasmetsien maaperän hiilinielu. 

– Maaperän hiilivarasto pienenee avohakkuiden jälkeen sekä suo- että kivennäismaalla olevissa metsissä, mutta kivennäismailla varasto voi palautua ja lisääntyä puuston kehityksen myöhemmissä vaiheissa. Kuivatuilla turvemailla hiilen nettopäästö hajoavasta turpeesta voi jatkua koko kierron ajan, Mäkipää sanoo.

Ikäjakauma ja tulipalot vaikuttavat

Tutkimuksen mukaan yksi selittävä tekijä hiilinielujen eroon hoidetuissa ja hyödyntämättömissä metsissä on ikäluokkajakauma; Pohjoismaiden hoidetut metsät ovat keskimäärin nuorempia kuin Venäjän, Kanadan ja Alaskan laajat hyödyntämättömät metsäalueet. 

Toinen syy ovat metsäpalot, joita esiintyy paljon useammin vähemmän intensiivisesti hoidetuissa ja käyttämättömissä metsissä kuin Pohjoismaissa. Metsäpalot aiheuttavat suuria hiilihäviöitä. Alaskassa, Kanadassa ja Venäjällä paloja on vuosittain keskimäärin 0,5–0,6 prosentilla metsäpinta-alasta, Ruotsissa noin 0,01 prosentilla, ja Norjassa ja Suomessa vielä vähemmän. 

– Kanadan ja Venäjän voimakkaat ja laajamittaiset metsäpalot johtavat metsien hiilen suoraan hävikkiin ilmakehään, heikentävät kasvupaikan tuottavuutta pitkäksi aikaa ja viivästyttävät luonnollista uudistumista, mikä kaikki vähentää metsien hiilensidontaa, tutkimusprofessori Mäkipää toteaa.

Metsien hiilivarastoa tarkastelevan raportin kokosi boreaalisen vyöhykkeen metsäntutkimuslaitoksia yhdistävä järjestö International Boreal Forest Research Institute (IBFRA). Tutkimusprofessori Mäkipää toimii sen varapuheenjohtajana. 

Luonnonvarakeskus

Kerromme tällä sivulla ajankohtaisia uutisia metsästä ja metsäteollisuudesta.