Kysely: Lähes yhdeksän kymmenestä suomalaisesta haluaa metsiemme omistuksen säilyvän Suomessa – avoimempaa keskustelua metsänhoidosta kaivataan

LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyn mukaan selkeästi yli puolet suomalaisista on sitä mieltä, että Suomessa sijaitsevien metsien omistamisen tulisi säilyä jatkossakin suomalaisilla.

Arjen Katsaus -kyselyssä syyskuussa 2021 suomalaisilta kysyttiin metsien omistamisesta. Suomalaiset ovat selkeästi sitä mieltä, että suomalaisten metsien omistamisen tulisi säilyä suomalaisilla. Lähestulkoon yhdeksän kymmenestä (87 prosenttia) ajattelee näin. Vastaajista 62 prosenttia on täysin, 25 prosenttia kertoo olevansa jokseenkin tätä mieltä.

– Tämä on selkeä viesti siitä, että suomalaiset arvostavat sitä, että kotimaassa sijaitseva metsä säilyy suomalaisessa omistuksessa. Olemme myös alueellisena yhtiönä huolestuneita siitä, että metsäomaisuutemme valuisi ulkomaille ja metsäomaisuutemme pirstoutuisi, LähiTapiolan metsätalousliiketoiminnan johtava asiantuntija Marika Makkonen kertoo.

Metsän pirstoutuminen pieniin alueisiin saattaa myös vaikuttaa metsänhoidollisiin toimenpiteisiin, koska pienillä alueilla hoitotöiden hinta voi kivuta kalliimmaksi.

– Kun tiedämme samaan aikaan, että suomalaisilla metsänomistajilla on metsänhoitorästejä parilla miljoonalla hehtaarilla, pienet hajanaiset metsätilat siellä täällä eivät ole välttämättä hyvä suuntaus, Makkonen jatkaa.

Metsän hoito kiinnostaa maaseutumaisissa kunnissa

Kyselyssä selvitettiin myös suomalaisten kiinnostusta metsien hoitamiseen. Metsän eri hoitomuodoista kiinnostuneita löytyy eniten maaseutumaisista kunnista (65 %). Pääkaupunkiseudulla asuvista 42 prosenttia kertoo olevansa kiinnostuneita metsänhoidosta.

– On positiivista, että monia kiinnostaa metsänhoito. Ajallaan tehtynä metsän hoitokulu on pienempi ja tulevaisuudessa tuotto parempi. Aktiivinen omistaja saa metsälleen selvästi paremman tuoton, saatetaan puhua helposti jopa useamman prosenttiyksikön paremmasta tuotosta verrattuna passiiviseen metsänomistajaan. 

Enemmistö suomalaista (72 %) kuitenkin kaipaa avoimempaa keskustelua siitä, millä tavoin metsiä pitäisi hoitaa ja hakata.

– Viime aikoina metsien ympärillä on käyty paljon monenlaista keskustelua enkä ihmettele, jos se hämmentää metsänomistajaa. Monet pohtivat, mitä metsässä saa tehdä ja miten se kannattaa tehdä niin, että myös omistajan tavoitteet esimerkiksi tuotolle ja ympäristölle täyttyisivät. Erilaisia metsänkäsittelytapoja kannattaakin soveltaa omassa metsässään. Kasvupaikalle kannattaa valita aina kyseiselle kasvupaikalle parhaiten soveltuvin metsänkäsittelytapa.

Valtaenemmistö (82 %) suomalaisista kokee, että kannattava metsäteollisuus on Suomen hyvinvoinnin kannalta tärkeä asia.

– Parhaillaan tehdään isoja poliittisia päätöksiä, jotka vaikuttavat suomalaisen metsäteollisuuden ja koko metsätalouden toimintaedellytyksiin ja tuo myös epävarmuutta alalle. Kysyntä metsäteollisuustuotteille on kuitenkin vahvaa ja puumarkkinoilla on positiiviset näkymät. Tiukentuvat ilmasto- ja ympäristövaatimukset lisäävät puun kysyntää rakentamisessa. Lisäksi puun mahdollisuuksissa korvata fossiilisia raaka-aineita on valtava potentiaali ja siinä Suomi on edelläkävijä. Joten suurin asia, mistä minä itse metsänomistajana olen huolissani, on politiikka.

Yhteismetsät ovat vanha omistamisen muoto, mutta yhä vieraita monelle

LähiTapiola Yhteismetsä on uusi palvelu etenkin sellaisille metsänomistajille, jotka haluavat omistaa metsää, mutta ilman sen tuomia hoitovelvollisuuksia ja -vastuita. LähiTapiola Yhteismetsä toimii koko Suomen puustoisella alueella eli metsänsä voi liittää siihen kaikkialta Suomessa.

– Haluamme auttaa suomalaisia metsänomistajia saamaan metsänsä tuottamaan. Tavoitteena on kasvattaa LähiTapiola Yhteismetsä yhdeksi Suomen suurimmista yksityismetsistä, Makkonen kertoo.

Makkosen mukaan yhteismetsä ei ole järin tuttu metsäomistamisen muoto etenkään uusille metsänomistajille. Näkemystä vahvistaa Arjen Katsaus -tutkimustulos, jonka mukaan runsaalla neljäsosalla on jonkinlainen käsitys yhteismetsästä metsänomistamisen muotona. Täysin tuttu se on vain seitsemälle prosentille suomalaisista.

– Yhteismetsiä on perustettu jo 1880-luvulla viranomaisten toimesta, mutta vasta vuoden 2003 yhteismetsälain uudistuksen jälkeen yhteismetsien perustaminen helpottui. Se, että yhteismetsät ovat vielä melko vieraita metsäomistamisen muotoja, johtuu osittain siitä, ettei kokemuksia yhteismetsästä omistusmuotona ole ollut. Tilanne on muuttunut nopeasti 2010-luvulla ja uskon vahvasti siihen, että metsänomistajarakenteen muuttuessa yhteismetsien suosio tulee kasvamaan edelleen. 

LähiTapiola