Street 238,52 tempor
Donec ultricies mattis nulla.

Metsäkatoa voidaan hillitä ohjauskeinoilla – ilmastohaitan hinnoittelu auttaa suunnittelussa

Metsähallitus rajoittaa maksuttomia metsästyslupia

Luonnonvarakeskus (Luke) on selvittänyt metsäkadon hillintään ja ehkäisyyn soveltuvia ohjauskeinoja. Metsäkato tarkoittaa metsämaan siirtymistä toiseen käyttöön, kuten viljelysmaaksi tai rakennetuksi maaksi. Ohjauskeinojen avulla voidaan ehkäistä sellaista metsäkatoa, jonka haitat ovat suuremmat kuin hyödyt. Suunnittelun apuna käytetään ilmastohaitan hinnoittelua. Maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta tehty selvitys palvelee ensisijaisesti maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman valmistelua, koska metsäkatoa vähentämällä voidaan pienentää maankäyttösektorin kasvihuonekaasupäästöjä. – Toimintaympäristö on rajussa muutoksessa kaikilla talouden sektoreilla – sota Ukrainassa vahvistaa tätä kehitystä. Tarvitaan pitkäjänteistä pohdintaa tavoista, joilla maankäyttöä ja siihen kytkeytyviä investointeja voidaan ohjata taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävään suuntaan, pohtii Metsäkadon ehkäisy -hanketta vetänyt, Luken tutkija Antti Miettinen. Maailman metsäkatovyöhykkeet sijaitsevat Aasiassa, Etelä-Amerikassa...

Lue lisää

Puuta on saatavilla – hinta ratkaisee metsänomistajan puunmyyntipäätöksen

Metsänomistajien puunmyyntiaikeet ovat vielä epävarmoja, mutta hintaodotukset ovat tuoreen Metsätutka-kyselyn mukaan korkealla.

Metsänomistajien puunmyyntiaikeet ovat vielä epävarmoja, mutta hintaodotukset ovat tuoreen Metsätutka-kyselyn mukaan korkealla. Metsänomistajien puunmyyntiaikeet ovat vielä epävarmoja, mutta hintaodotukset ovat korkealla. Kyselyn mukaan reilulla neljänneksellä metsänomistajista on puunmyyntiaikeita vielä tämän vuoden aikana. Eniten puunmyyntipäätökseen vaikuttaa se, että metsäsuunnitelma esittää hakkuita, mutta toiseksi eniten puun myyntipäätöksen vaikuttaa hintataso. - Tulokset ovat loogisia. Puukauppaa tehdään, jos metsästä löytyy metsäsuunnitelman mukaan myytävää, mutta puukaupan tekohetkeen vaikuttavat mm. puun hintataso, rahan tarve sekä hyvä puun kysyntä, toteaa tutkimuspäällikkö Kalle Karttunen. Korkeimmat hintaodotukset kuluvalle vuodelle on energiapuulla. Energiapuun hinnan nousua odottaa peräti 75 % metsänomistajista. Kuitupuun osalta hintaodotukset ovat myös korkealla, sillä nousua arvioi hieman...

Lue lisää

Kotimaan puulla voidaan korvata Venäjältä tuotu puu, poppaskonsteja ei tarvita

puun tuonti

Ukrainan sota lopetti nopeasti puun tuonnin Venäjältä. Samalla myös venäläinen puu muuttui konfliktipuuksi, joka ei kelpaa sertifioituihin tuotteisiin. - Suomessa puun tuonnin loppumiseen voidaan suhtautua suhteellisen levollisin mielin. Kaikki teollisuuden tarvitsema puu löytyy kotimaan metsistä ja se on saatavissa normaalisti markkinoilta ostamalla, sanoo MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola. - Metsänomistajien ei kannata hätäillä vaan reagoida sen mukaan, miten puun kysyntä kasvaa. Ukrainan sota herätti nopeasti ymmärryksen Suomen monipuolisesta Venäjäriippuvuudesta. Puuta Venäjältä tuotiin vuonna 2021 yhdeksän miljoonaa kuutiometriä. Tästä määrästä hieman vajaa puolet oli koivukuitupuuta ja pari miljoonaa kuutiometriä energiahaketta. Teollisuuden puuhuolto on herättänyt Suomessa huolta. - Haluamme rauhoittaa tilannetta. Suomen metsistä...

Lue lisää

Kysely: Lähes yhdeksän kymmenestä suomalaisesta haluaa metsiemme omistuksen säilyvän Suomessa – avoimempaa keskustelua metsänhoidosta kaivataan

LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyn mukaan selkeästi yli puolet suomalaisista on sitä mieltä, että Suomessa sijaitsevien metsien omistamisen tulisi säilyä jatkossakin suomalaisilla. Arjen Katsaus -kyselyssä syyskuussa 2021 suomalaisilta kysyttiin metsien omistamisesta. Suomalaiset ovat selkeästi sitä mieltä, että suomalaisten metsien omistamisen tulisi säilyä suomalaisilla. Lähestulkoon yhdeksän kymmenestä (87 prosenttia) ajattelee näin. Vastaajista 62 prosenttia on täysin, 25 prosenttia kertoo olevansa jokseenkin tätä mieltä. – Tämä on selkeä viesti siitä, että suomalaiset arvostavat sitä, että kotimaassa sijaitseva metsä säilyy suomalaisessa omistuksessa. Olemme myös alueellisena yhtiönä huolestuneita siitä, että metsäomaisuutemme valuisi ulkomaille ja metsäomaisuutemme pirstoutuisi, LähiTapiolan metsätalousliiketoiminnan johtava asiantuntija Marika Makkonen kertoo. Metsän pirstoutuminen pieniin alueisiin...

Lue lisää

Yhteismetsä sopii monenlaiselle metsänomistajalle

LähiTapiola on perustanut ensimmäisenä finanssialan toimijana yhteismetsän. Yhteismetsä on metsäomistamisen ja -sijoittamisen muoto, jossa yhteismetsään liittyneet osakkaat omistavat metsän yhdessä omistusosuuksiensa mukaisesti. Kokosimme faktat, kenelle yhteismetsä sopii. Yhteismetsä saattaa olla sopiva metsäomistamisen muoto sinun metsäomaisuudellesi, jos et halua itse tehdä metsätöitä ja muutenkin metsänhoito tuntuu vieraalta. Jos metsään ei ole sen kummoisempaa tunnesidettä, saattaa metsätilan liittäminen yhteismetsään olla järkevä, mutta myös taloudellinen vaihtoehto. – LähiTapiola Yhteismetsä sopii etenkin sellaiselle metsänomistajalle, joka ei osaa, ehdi tai halua hoitaa metsäänsä. Kun metsää ei hoida aktiivisesti, ei se tuota niin hyvin kuin ajallaan ja oikeilla toimenpiteillä hoidettu metsä. Arvioidemme mukaan Suomessa on heikosti...

Lue lisää

Kesän alku pitää metsänomistajat kiireisinä – laajasti Ruotsissa levinnyt tuholainen voi uhata myös Suomen metsiä

Kesä on metsänomistajalle kiireistä aikaa. Se tietää puun istutusta, taimien inventointia, hoitotöitä sekä heinän poljentaa. Vähintään kerran vuodessa omassa metsässä on syytä piipahtaa selvittämässä, mitä sille kuuluu. Asiantuntijan mukaan Ruotsin metsiä valtaava kirjanpainaja voi levitä laajasti myös Suomessa, ja sen estämiseksi hyönteisen leviämistä kannattaa pitää tarkasti silmällä ja poistaa ripeästi kuorellinen puutavara sekä vahingoittuneet puut metsästä. Pahimpia kirjanpainajan riskialueita löytyy nyt erityisesti itäiseltä Uudeltamaalta, Keski-Suomesta, Kaakkois-Suomesta sekä Etelä-Savosta. Metsänomistajan kiusana ovat erilaiset puustoa uhkaavat tuholaiset, kuten kirjanpainaja ja juurikääpä. Vuosien 2018–2020 aikana LähiTapiola on korvannut noin 440 metsien hyönteistuhovahinkoa, joiden korvausmeno on ollut yhteensä noin 1,1 miljoonaa euroa. Suurin osa korvatuista...

Lue lisää

Kantorahatulot laskivat vähän koronavuonna 2020

Metsänomistajat saivat kantorahatuloja 2 136 miljoonaa euroa vuonna 2020. Tulot laskivat edellisvuodesta reaalisesti 4 prosenttia. Viiden edeltäneen vuoden keskiarvoon verrattuna pudotusta oli 6 prosenttia, selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) kantorahatilastosta. Yksityismetsänomistajat, yhteisöt ja muut kuin puuntuotantoa pääasiassa harjoittavat yritykset saivat tuloista valtaosan eli 1 803 miljoonaa euroa. Varsinaisten yksityismetsänomistajien osuus tästä oli noin 90 prosenttia. Metsäteollisuuden ja valtion metsistä tulot nousivat yhteensä 332 miljoonaan euroon (+15 %). Tukkipuusta saatiin kaksi kolmannesta kantorahatuloista. Kuusi pysyi edelleen tärkeimpänä puulajina 45 prosentin osuudella tuloista. Tulot pienenivät edellisvuodesta 160 miljoonaa euroa. Nimellishinnoilla laskettuna tulojen aleneminen oli 7 prosenttia eli suurempi kuin tukkuhintaindeksillä laskettu, sillä tukkuhinnat laskivat vuonna 2020....

Lue lisää

Yli puolet suomalaisista kannattaa metsänomistamista – enemmistö sijoittaisi omaan metsäpalstaan

Suomalaiset mielletään metsänomistajiksi. Mielikuva elää yhä, vaikka voimakas kaupungistuminen on muuttanut suomalaisten suhdetta metsään.  LähiTapiolan teettämän kyselyn mukaan enemmistö suomalaisista pitää metsänomistamista tärkeänä. Kyselyn yli tuhannesta vastaajasta 54 prosenttia sanoi metsän omistamisen olevan tärkeää. Joka kuudes kyselyyn vastannut ei katsonut omistamisen olevan tärkeää. Mielipidettään ei osannut sanoa 30 prosenttia vastaajista. Metsänomistaminen näyttää olevan jonkin verran tärkeämpää maaseutumaisissa kunnissa asuville kuin esimerkiksi pääkaupunkiseutulaisille. Maaseudulla asuvista 67 prosenttia piti metsänomistamista tärkeänä, kun pääkaupunkilaisista sitä piti tärkeänä 47 prosenttia. -Tulos käy järkeen hyvin, sillä yli puolet suomalaisista metsänomistajista asuu maaseudulla tai maaseudun taajamissa. Side metsään on usein tiiviimpi ja metsän arvot koetaan vahvemmiksi....

Lue lisää