Street 238,52 tempor
Donec ultricies mattis nulla.

Nyt on rahaa saatavissa metsien vapaaehtoiseen suojeluun – haluatko kuulla lisää?

Stora Enson uudessa palvelussa metsänomistajalle maksetaan monimuotoisuuslisää

Metsänomistajat voivat saada korvausta vapaaehtoisen suojelun kautta, jos he suojelevat metsänsä tai osan siitä. Tänä vuonna tähän tarkoitukseen on varattu entistä enemmän rahaa. Metsien suojelu on tärkeää, koska metsät tarjoavat elinympäristöjä lukemattomille lajeille, joista monet ovat uhanalaisia. Näistä lajeista moni on erikoistunut, eli tarvitsee tiettyjä elinympäristöjä ja olosuhteita selvitäkseen. Tällaisten elinympäristöjen turvaaminen on merkittävä teko suomalaisen luonnon monimuotoisuuden hyväksi. Jotkut elinympäristöt luokitellaan monimuotoisuudelle niin tärkeiksi, että ne ovat suojeltu esimerkiksi metsälain tai luonnonsuojelulain nojalla. Metsäsertifioinnit, metsien monimuotoisuuden METSO-ohjelma sekä elinympäristöohjelma Helmi kannustavat metsänomistajia laajempaan suojeluun, kuin mitä laki edellyttää. Suojelun ja korvausten edellytyksenä on aina, että kohteelta löytyy runsaasti biologista...

Lue lisää

Nuoret saivat kesätöitä metsäalan harjoittelussa ja koululaiset metsänistutuksessa

Kolmisenkymmentä koululaista ja 12 metsäalan harjoittelijaa saivat Metsähallituksesta mieleisen kesätyöpaikan Kainuun ja Koillismaan alueella.  Kun koulut päättyvät, niin koululaiset pääsevät istutushommiin metsureiden ja metsänhoidon harjoittelijoiden ohjauksessa. Metsähallitus on ottanut nuoria töihin niihin kuntiin, joissa on paljon valtion maita eli Koillismaalle, Kuhmoon ja Suomussalmelle. Pottiputken varressa ovat koululaisten lisäksi Metsähallituksen omat metsurit ja metsäpalveluyrittäjät. Metsänhoitoesimies Hanna Karppinen Kuhmosta on palkannut koululaisia istutukseen useana keväänä. ”Istutusaika on lyhyt, noin kaksi viikkoa, joten työ on intensiivistä. Yleensä nuoret tietävät minkälaista työtä tulevat tekemään, eivätkä kaikenlaiset keliolosuhteetkaan tule yllätyksenä. Käytössä on urakkapalkka, joten ahkera istuttaja pääsee ihan kohtuulliseen päiväansioon.”, toteaa Karppinen. ”Kevään hitaan edistymisen myötä istutukset...

Lue lisää

Metsäkatoa voidaan hillitä ohjauskeinoilla – ilmastohaitan hinnoittelu auttaa suunnittelussa

Metsähallitus rajoittaa maksuttomia metsästyslupia

Luonnonvarakeskus (Luke) on selvittänyt metsäkadon hillintään ja ehkäisyyn soveltuvia ohjauskeinoja. Metsäkato tarkoittaa metsämaan siirtymistä toiseen käyttöön, kuten viljelysmaaksi tai rakennetuksi maaksi. Ohjauskeinojen avulla voidaan ehkäistä sellaista metsäkatoa, jonka haitat ovat suuremmat kuin hyödyt. Suunnittelun apuna käytetään ilmastohaitan hinnoittelua. Maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta tehty selvitys palvelee ensisijaisesti maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman valmistelua, koska metsäkatoa vähentämällä voidaan pienentää maankäyttösektorin kasvihuonekaasupäästöjä. – Toimintaympäristö on rajussa muutoksessa kaikilla talouden sektoreilla – sota Ukrainassa vahvistaa tätä kehitystä. Tarvitaan pitkäjänteistä pohdintaa tavoista, joilla maankäyttöä ja siihen kytkeytyviä investointeja voidaan ohjata taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävään suuntaan, pohtii Metsäkadon ehkäisy -hanketta vetänyt, Luken tutkija Antti Miettinen. Maailman metsäkatovyöhykkeet sijaitsevat Aasiassa, Etelä-Amerikassa...

Lue lisää

Puulajiston kirjo käyttöön – yksipuolinen kuusen suosiminen on riski ilmaston muuttuessa

Luonnonvarakeskuksen synteesiraportti valottaa kuusen liiallisen viljelyn riskejä muuttuvassa ilmastossa ja koostaa yhteen tietoa viljelyteknisesti ja taloudellisesti realistisimmista, vähemmän käytetyistä puulajivaihtoehdoista. Kuusi on suosituin Suomessa viljeltävistä puulajeista, mutta sen viljelyn riskit kasvavat ilmaston lämmetessä. Vaihtoehtoja kuuselle tarvitaan. Luonnonvarakeskus on tarkastellut synteesiraportissaan vähemmän käytettyjen puulajien mahdollisuuksia korvata kuusta eri kasvupaikoilla. Kuusen osuus metsänviljelyssä on kasvanut 2000-luvulla. Samanaikaisesti männyn, rauduskoivun sekä harvinaisempien puulajien viljelyn osuus on supistunut. Esimerkiksi jalojen lehtipuiden ja hybridihaavan viljelyalat ovat promillen osia kokonaisviljelyalasta. Kuusen etuina ovat muun muassa sen hyvä viljelyvarmuus sekä sen muita puulajeja selvästi vähäisempi hirvituhoalttius.  Kuusen laajamittainen viljely on ongelma erityisesti sille liian karuilla kasvupaikoilla. Kuusen...

Lue lisää

Metsänviljely antaa kesätöitä nuorille ja maahanmuuttajille Lapin valtion mailla

Lapin valtion mailla on metsänistutus täydessä vauhdissa. Yli 90 koululaista ja metsäalan harjoittelijaa sai Metsähallituksesta mieleisen kesätyönpaikan ja ovat istutushommissa yhdessä metsureiden ja metsäpalveluyrittäjien kanssa. Kesätyöntekijät ovat perinteiseen tapaan koululaisia, joista monelle istutustyömaa on ensimmäinen kesätyöpaikka. Koululaiset aloittivat koko alueella reilu viikko sitten kun koulut päättyivät, työt kestävät pääsääntöisesti juhannusviikolle. Koululaisia perehdyttävät ja ohjaavat metsätalouden harjoittelijat sekä tarpeen mukaan myös Metsähallituksen omat metsurit. Ylä-Lapissa ei muokata maata eikä uudisteta viljellen, joten siellä ei ole kausi-istuttajia. ”Etelä-Lapissa tarjotaan 45 000 taimen istutus tänä vuonna sekä Lapin AMK:n kautta maahanmuuttajien työkokeiluun että Lapin koulutuskeskus REDU:lle”, kertoo metsähoitoesimies Ville Väärälä Metsähallitus Metsätalous Oy:stä. ”Istutussopimuksella olevia...

Lue lisää

Valtion metsiin aiempaa vähemmän taimia

Peitteisen metsänkäsittelyn lisääntyminen vähensi istutettavien taimien määrää valtion metsissä. Tänä vuonna istutetaan yhteensä 18 miljoona taimea. ”Aiempina vuosina taimimäärä on ollut yli 20 miljoonaa”, Metsähallituksen metsänhoitojohtaja Heikki Savolainen toteaa. Erityishakkuiden, kuten poimintahakkuiden ja pienalakasvatuksen, osuus uudistusluonteisista hakkuista oli viime vuonna 31 prosenttia valtion metsissä. Tykkylumituhoista johtuvat poimintahakkuut, monimuotoisuusarvot sekä erilaisten tavoitteiden - esimerkiksi virkistyskäytön tai porotalouden - yhteensovittaminen ovat lisänneet peitteisen metsänkasvatuksen hakkuutapojen käyttöä. Peitteinen metsätalous on lisääntynyt erityisesti turvemaakohteilla. Istutusopastus. (Kuva: Katri Lehtola) Uudet puusukupolvet kasvattavat huomista Metsähallituksen tavoitteena on kasvattaa valtion monikäyttömetsien hiilinieluja sekä hiilivarastoja 10 prosentilla vuoteen 2035 mennessä. ”Varmistamme uuden puusukupolven kasvun kylvöllä ja istuttamalla. Istutettavat taimet ovat...

Lue lisää

Tyynelän tilan metsäretkellä tutustutaan metsän jatkuvaan kasvatukseen

Tyynelän tilalle Joutsenon Aholaan järjestetään tutustumisretki jatkuvan kasvatuksen metsiin torstaina 17.6.2021 klo 17−20. Retken järjestävät PISARA+ - ja Hinkua Etelä-Karjalaan -hankkeet, Tyynelän tila sekä Metsän jatkuvan kasvatuksen yhdistys Silva ry. Tyynelän tilalla harjoitetaan jatkuvan kasvatuksen metsänhoitoa. Se tähtää parhaiden tunnettujen menetelmien hyödyntämiseen tuottavuuden, hiilivaraston, monimuotoisuuden sekä maisema- ja virkistysarvojen maksimoimiseksi. Jatkuva tai jatkuvapeitteinen kasvatus on metsänhoitomenetelmä, jossa metsää ei uudisteta eikä kasvateta yhtenä tasaikäisenä puusukupolvena. Sen sijaan jatkuvan kasvatuksen metsikössä on monen ikäisiä puita, joista poistetaan osa kerrallaan. Metsä säilyy tällöin aina enemmän tai vähemmän peitteisenä, eikä metsässä tehdä avohakkuuta. Lappeenrannan kaupungin vesistöasiantuntija Raija Aura kertoo, että metsäretki on maksuton ja avoin...

Lue lisää

Miksi käpyjen keräystä ei jatketa Pohjois-Suomessa kevättalvella?

Käpyjen kerääjiltä tuli kyselyjä Metsähallituksen ilmoituksesta, ettei Pohjois-Suomen syksyllä alkanutta männyn käpyjen keräystä jatketa nyt kevättalvella. Kevättalvihan on usein ollut parasta käpykeräysaikaa. Syynä päätökseen on siementen liian alhainen itävyys.  Viime syksyn 570 000 litran käpysaalis oli hieno saavutus, ja innokkaita kerääjiä oli paljon. Suuri kiitos keräykseen osallistuneille! Olisikin ollut mieluisaa jatkaa keräystä. Valitettavasti pohjoissuomalaisten mäntyjen siemenet eivät ole kestäneet luonnossa talven pakkasia riittävän hyvin keräyksen jatkamiseksi kevättalvella. Kävyt liian kosteita Huonoja ennusmerkkejä saatiin jo viime vuoden puolella. Joulukuun näytteissä käpyjen sisäinen kosteus oli korkea, noin 40-50 %, kun se pitäisi olla alle 30 %. Se tarkoitti, että myös siemenet käpyjen sisällä olivat kosteita,...

Lue lisää

Metsähallitus on ostanut jo puolisen miljoonaa litraa pohjoissuomalaisia käpyjä

Metsähallituksen Luontopalvelut on ostanut syksyllä kerääjiltä noin 500 000 litraa männyn käpyjä Pohjois-Suomen männyn siemenhuollon varmuusvarastoa täydentämään. Käpyjä ostetaan vielä viikolla 51. Keräyksen jatkumisesta kevättalvella 2021 tiedotetaan erikseen.  Kun Metsähallitus ilmoitti männyn käpyjen ostosta alkusyksystä, mietittiin saadaanko kerääjiä innostumaan maastoon. Oli hienoa huomata, että kerääjiä ilmoittautui paljon. Tähän mennessä heiltä on ostettu puolisen miljoonaa litraa käpyjä.  Metsähallitus on maksanut männyn kävyistä 1,20 euroa litralta eli käpyjen kerääjät ovat tienanneet urakoinnistaan noin 600 000 euroa. Myös ostopisteitä hoitaneiden Metsänhoitoyhdistysten ja siementen karistusta hoitavan tahonkin kautta paikallistalouteen päätyy keräyksestä merkittävä summa.  Metsähallitus kiittää lukuisia käpyjen keräämiseen osallistuneita henkilöitä!  Kolmisen tuhatta kiloa siemeniä ...

Lue lisää