Street 238,52 tempor
Donec ultricies mattis nulla.

Nyt on rahaa saatavissa metsien vapaaehtoiseen suojeluun – haluatko kuulla lisää?

Stora Enson uudessa palvelussa metsänomistajalle maksetaan monimuotoisuuslisää

Metsänomistajat voivat saada korvausta vapaaehtoisen suojelun kautta, jos he suojelevat metsänsä tai osan siitä. Tänä vuonna tähän tarkoitukseen on varattu entistä enemmän rahaa. Metsien suojelu on tärkeää, koska metsät tarjoavat elinympäristöjä lukemattomille lajeille, joista monet ovat uhanalaisia. Näistä lajeista moni on erikoistunut, eli tarvitsee tiettyjä elinympäristöjä ja olosuhteita selvitäkseen. Tällaisten elinympäristöjen turvaaminen on merkittävä teko suomalaisen luonnon monimuotoisuuden hyväksi. Jotkut elinympäristöt luokitellaan monimuotoisuudelle niin tärkeiksi, että ne ovat suojeltu esimerkiksi metsälain tai luonnonsuojelulain nojalla. Metsäsertifioinnit, metsien monimuotoisuuden METSO-ohjelma sekä elinympäristöohjelma Helmi kannustavat metsänomistajia laajempaan suojeluun, kuin mitä laki edellyttää. Suojelun ja korvausten edellytyksenä on aina, että kohteelta löytyy runsaasti biologista...

Lue lisää

Enemmistö suomalaisista vähentäisi metsien hakkuita ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi

Metsäpalojen valvontalennolla pakkolasku Pohjois-Pohjanmaalla

Suomen luonnonsuojeluliitto vaatii päättäjiltä toimia hakkuiden vähentämiseksi, jotta hiilinielut ja metsäluonto voidaan pelastaa. Liiton mielestä metsien hakkuiden aiheuttamista, ilmastoa kuumentavista päästöistä pitäisi periä maksu. Suomen luonnonsuojeluliiton laatiman ja Taloustutkimuksen toteuttaman kyselyn mukaan 53 prosenttia suomalaisista kannattaa metsien hakkuiden vähentämistä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Erityisesti sosiaalidemokraattien, vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat pienentäisivät hakkuita. Myös keskustan ja kokoomuksen kannattajista yli 40 prosenttia oli hakkuiden pienentämisen puolella. Hakkuiden pienentämistä kannatetaan eniten alle 25-vuotiaiden ja vähiten 50–64-vuotiaiden keskuudessa. “Metsien hakkuut ovat ilmaston ja luonnon kannalta kestämättömän suuret. Suomalaisten enemmistö kannattaa hakkuiden vähentämistä. Silti päättäjien ja metsäteollisuuden toiminta vie meitä vastakkaiseen suuntaan”, sanoo suojeluasiantuntija Hanna Aho. Suomen metsien hiilinielut...

Lue lisää

Kotimaan puulla voidaan korvata Venäjältä tuotu puu, poppaskonsteja ei tarvita

puun tuonti

Ukrainan sota lopetti nopeasti puun tuonnin Venäjältä. Samalla myös venäläinen puu muuttui konfliktipuuksi, joka ei kelpaa sertifioituihin tuotteisiin. - Suomessa puun tuonnin loppumiseen voidaan suhtautua suhteellisen levollisin mielin. Kaikki teollisuuden tarvitsema puu löytyy kotimaan metsistä ja se on saatavissa normaalisti markkinoilta ostamalla, sanoo MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola. - Metsänomistajien ei kannata hätäillä vaan reagoida sen mukaan, miten puun kysyntä kasvaa. Ukrainan sota herätti nopeasti ymmärryksen Suomen monipuolisesta Venäjäriippuvuudesta. Puuta Venäjältä tuotiin vuonna 2021 yhdeksän miljoonaa kuutiometriä. Tästä määrästä hieman vajaa puolet oli koivukuitupuuta ja pari miljoonaa kuutiometriä energiahaketta. Teollisuuden puuhuolto on herättänyt Suomessa huolta. - Haluamme rauhoittaa tilannetta. Suomen metsistä...

Lue lisää

”Metsänhoito ei ole mustavalkoista” – metsäkeskustelu metsänomistajuudesta avasi valtakunnalliset Metsäpäivät Helsingissä

Metsäpalojen valvontalennolla pakkolasku Pohjois-Pohjanmaalla

Valtakunnalliset Metsäpäivät 28.–29.10.2021 Helsingissä avasi Hyvin sanottu -keskustelu, jossa pohdittiin metsien käytön monitavoitteisuutta sekä moniarvoisuutta metsänomistajan näkökulmasta. Suomessa on 600 000 yksityismetsänomistajaa, jotka eroavat taustaltaan ja metsälleen asettamiltaan tavoitteilta. Yhdessä he tuottavat pääosan suomalaisesta puuraaka-aineesta, hiilinieluista, virkistysympäristöistä ja muista metsien palveluista ja tuotteista. Metsäpäivien avajaiskeskustelun lähtökohtana oli Metsäomistaja 2020 -tutkimus. ”Tutkimuksessa käsiteltiin myös esimerkiksi suhtautumista monimuotoisuuden turvaamiseen. Talousmetsän luonnonhoidon toimenpiteet ovat tervetulleita metsänomistajan metsään”, totesi Pellervon taloustutkimus PTT:n tutkimusjohtaja Paula Horne. Avajaiskeskusteluun osallistuneet metsänomistajat Marja Piimies Helsingistä, Matti Heikkilä Siikajoelta ja Outi Pettersson Kangasalalta sekä MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola olivat yhtä mieltä siitä, että metsäneuvonnan tuella metsänomistaja on oikea henkilö päättämään metsänsä hoitamisesta arvojensa mukaisesti. Vaikka metsäkeskustelu vaikuttaa usein...

Lue lisää

Valtion metsiin aiempaa vähemmän taimia

Peitteisen metsänkäsittelyn lisääntyminen vähensi istutettavien taimien määrää valtion metsissä. Tänä vuonna istutetaan yhteensä 18 miljoona taimea. ”Aiempina vuosina taimimäärä on ollut yli 20 miljoonaa”, Metsähallituksen metsänhoitojohtaja Heikki Savolainen toteaa. Erityishakkuiden, kuten poimintahakkuiden ja pienalakasvatuksen, osuus uudistusluonteisista hakkuista oli viime vuonna 31 prosenttia valtion metsissä. Tykkylumituhoista johtuvat poimintahakkuut, monimuotoisuusarvot sekä erilaisten tavoitteiden - esimerkiksi virkistyskäytön tai porotalouden - yhteensovittaminen ovat lisänneet peitteisen metsänkasvatuksen hakkuutapojen käyttöä. Peitteinen metsätalous on lisääntynyt erityisesti turvemaakohteilla. Istutusopastus. (Kuva: Katri Lehtola) Uudet puusukupolvet kasvattavat huomista Metsähallituksen tavoitteena on kasvattaa valtion monikäyttömetsien hiilinieluja sekä hiilivarastoja 10 prosentilla vuoteen 2035 mennessä. ”Varmistamme uuden puusukupolven kasvun kylvöllä ja istuttamalla. Istutettavat taimet ovat...

Lue lisää

Tyynelän tilan metsäretkellä tutustutaan metsän jatkuvaan kasvatukseen

Tyynelän tilalle Joutsenon Aholaan järjestetään tutustumisretki jatkuvan kasvatuksen metsiin torstaina 17.6.2021 klo 17−20. Retken järjestävät PISARA+ - ja Hinkua Etelä-Karjalaan -hankkeet, Tyynelän tila sekä Metsän jatkuvan kasvatuksen yhdistys Silva ry. Tyynelän tilalla harjoitetaan jatkuvan kasvatuksen metsänhoitoa. Se tähtää parhaiden tunnettujen menetelmien hyödyntämiseen tuottavuuden, hiilivaraston, monimuotoisuuden sekä maisema- ja virkistysarvojen maksimoimiseksi. Jatkuva tai jatkuvapeitteinen kasvatus on metsänhoitomenetelmä, jossa metsää ei uudisteta eikä kasvateta yhtenä tasaikäisenä puusukupolvena. Sen sijaan jatkuvan kasvatuksen metsikössä on monen ikäisiä puita, joista poistetaan osa kerrallaan. Metsä säilyy tällöin aina enemmän tai vähemmän peitteisenä, eikä metsässä tehdä avohakkuuta. Lappeenrannan kaupungin vesistöasiantuntija Raija Aura kertoo, että metsäretki on maksuton ja avoin...

Lue lisää

WWF haastaa 600 kuntaa ja seurakuntaa vastuulliseen metsänhoitoon: Varsinais-Suomelle satelee kehuja

Kunnat ja seurakunnat ovat merkittäviä metsäomistajia Suomessa, yhteensä ne omistavat noin 600 000 hehtaaria metsää. WWF lähetti 600 vetoomuskirjettä ympäri Suomea ja haastoi kunnat ja seurakunnat huolehtimaan mittaamattoman arvokkaasta metsäluonnostamme aiempaa vastuullisemmin. Erityisesti Turussa on toimittu WWF:n mukaan esimerkillisen vastuullisesti.  Kuntien omistuksessa on noin 430 000 hehtaaria metsää. Seurakuntien vastaava luku on noin 170 000 hehtaaria. Pääosin taloudellisten paineiden, vanhan tottumuksen sekä yksipuolisen metsäneuvonnan vuoksi julkisten metsänomistajien hoitosuunnitelmat eivät läheskään aina ole parhaita mahdollisia metsäluonnon suojelun ja ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta. WWF lähetti äskettäin lähes 600 kirjettä suomalaisille kunnille ja seurakunnille kannustaen niitä vastuullisempaan metsänhoitoon. ”Meidän kaikkien yhteisiä metsiä hallinnoivina tahoina kuntien ja seurakuntien...

Lue lisää