Street 238,52 tempor
Donec ultricies mattis nulla.

Kuluttajat kaipaavat enemmän kotimaista riistaa kauppoihin

Kuluttajat toivovat enemmän lähialueella kasvanutta riistaa ruokakauppaan. Lähes kaikki haluaisivat tulevaisuudessa korvata osan naudan-, sian- tai siipikarjanlihan kulutuksestaan riistalla. Kyselyn mukaan 79 prosenttia Etelä- ja Länsi-Suomen kuluttajista syö riistaa kotona, sukulaisten tai ystävien luona. Osa kuluttajista, jotka eivät ole koskaan syöneet riistanlihaa haluaisi syödä sitä, jos riistaa voisi hankkia lähialueelta helposti. Kuluttajista 67 prosenttia syö silloin tällöin riistaa ravintolassa. Vastaajista 93 prosenttia haluaisi korvata osan syödystä naudan-, sian- ja siipikarjalihasta riistanlihalla. – Riista, kuten hirvi ja valkohäntäpeura, on tutkimukseen vastanneiden kuluttajien mielestä puhdasta, antibioottivapaata, suomalaista alkuperää, turvallista syödä, ravintoarvoltaan hyvää, perinteistä, ympäristöystävällisesti tuotettua ja hyvänmakuista, kertoo erikoissuunnittelija Mikael Wikström Suomen...

Lue lisää

Miksi käpyjen keräystä ei jatketa Pohjois-Suomessa kevättalvella?

Käpyjen kerääjiltä tuli kyselyjä Metsähallituksen ilmoituksesta, ettei Pohjois-Suomen syksyllä alkanutta männyn käpyjen keräystä jatketa nyt kevättalvella. Kevättalvihan on usein ollut parasta käpykeräysaikaa. Syynä päätökseen on siementen liian alhainen itävyys.  Viime syksyn 570 000 litran käpysaalis oli hieno saavutus, ja innokkaita kerääjiä oli paljon. Suuri kiitos keräykseen osallistuneille! Olisikin ollut mieluisaa jatkaa keräystä. Valitettavasti pohjoissuomalaisten mäntyjen siemenet eivät ole kestäneet luonnossa talven pakkasia riittävän hyvin keräyksen jatkamiseksi kevättalvella. Kävyt liian kosteita Huonoja ennusmerkkejä saatiin jo viime vuoden puolella. Joulukuun näytteissä käpyjen sisäinen kosteus oli korkea, noin 40-50 %, kun se pitäisi olla alle 30 %. Se tarkoitti, että myös siemenet käpyjen sisällä olivat kosteita,...

Lue lisää

Metsä Board aloittaa valmistelut Husumin tehtaan ympäristöluvan uudistamiseksi

Metsä Groupiin kuuluva Metsä Board uudistaa Husumin sellutehtaansa Ruotsissa kahdessa vaiheessa 2020-luvulla. Metsä Board sai marraskuussa 2020 hyväksynnän Husumin tehtaan ympäristöluvan muutokselle sellutehtaan uudistuksen ensimmäistä vaihetta varten. Ensimmäisen vaiheen lopullinen investointipäätös tehtiin joulukuussa 2020, ja se sisältää uuden soodakattilan ja turbiinin. Uudistamisen toisessa vaiheessa, joka päätetään ja toteutetaan myöhemmin 2020-luvun aikana, nykyiset kaksi kuitulinjaa korvataan yhdellä uudella. Metsä Board aloittaa nyt valmistelut Husumin tehtaan ympäristöluvan uudistamiseksi niin, että se sisältää myös suunnitellun uuden kuitulinjan. Prosessi alkaa sisäisellä valmistelutyöllä, jota seuraa lupahakemus myöhemmin vuoden 2021 aikana. Lähde: News Cision

Lue lisää

Metsäluonnosta arvoaineita koronaviruksen päihittämiseen

Business Finland on myöntänyt 660 000 euron Research-to-Business-rahoituksen Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Jyväskylän yliopiston Natural antivirals -projektille. Projektissa kehitetään uusia luonnonyhdisteisiin pohjautuvia kosmetiikka- ja hygienia-alan tuotteita koronaviruspandemian ja tulevaisuuden epidemioiden hillitsemiseksi. Lisäksi siinä valmistellaan tutkimuslähtöisen, viruksia estävän ja tuhoavan keksinnön kaupallistamista ja tehdään kaupallistamista tukevaa soveltavaa tutkimusta. Tavoitteena on valmistella keksintö siihen vaiheeseen, että sen siirtäminen aloittavalle tai olemassa olevalle yritykselle on mahdollista. Metsäluonnosta saatavat yhdisteet nujertavat viruksia tehokkaasti Luke ja Jyväskylän yliopisto ovat yhdessä löytäneet luonnonyhdisteitä, joilla on vahva viruksentorjuntakyky ihmisiä infektoivia viruksia vastaan. Yhdisteiden tehokkuus on osoitettu erittäin pysyvillä enteroviruksilla, jotka ovat yleisimpiä esiintyviä viruksia sekä koronaviruksilla, myös pandemiaa aiheuttavalla...

Lue lisää

Suomen, Mainen ja Michiganin yhteistyöllä kohti metsäbiotalouden kestävää kasvua

Suomi sekä Mainen ja Michiganin osavaltiot kasvattavat yhteistyötään biotalouden ja puhtaan teknologian alalla. Tällä viikolla järjestettävässä webinaarissa lanseerataan teollisuudelle, tutkimuslaitoksille sekä julkishallinnolle tarkoitetut yhteistyötyöryhmät. Maine ja Michigan, kuten Suomi, ovat voimakkaasti metsäisiä osavaltioita, joilla on pitkät perinteet metsäteollisuudessa. Kaikki kolme näkevät suuria mahdollisuuksia yhteistyölle siirtymässä kohti modernia, kestävää biotaloutta, joka tukee kasvua ja suojelee metsien terveyttä pitkällä aikavälillä. Yhteistyö tarjoaa monia mahdollisuuksia yrityksille ja tutkijoille Atlantin molemmin puolin. Keskiviikkona 9. joulukuuta Suomi, Maine ja Michigan isännöivät webinaarin, jossa julkaistaan työryhmät biotalouden avainaloille. Työryhmät ovat avoimia yrityksille, koulutus- ja tutkimusorganisaatioille sekä teollisuuden toimijoille. Työryhmien tavoitteena on toimia alustana Yhdysvaltain ja Suomen välisille tutkimus-, kehitys- ja...

Lue lisää

Metsätalouden suojavyöhykkeiden mallintamiseen uusi työkalu

Metsätalouden suojavyöhykkeiden mitoitukseen ja sijoittamiseen maastoon on valmistunut uusi työkalu. Pirkanmaalle suunnatun mallin on rakentanut Suomen metsäkeskus Pirkanmaan ELY-keskuksen tilauksesta. Työkalua voivat käyttää mm. tahot, jotka suunnittelevat esim. hakkuita tai muita metsänhoitotoimenpiteitä. Mallin avulla myös metsänomistajat voivat tarkastella mailleen sijoittuvia alueita, joissa suojavyöhyke voisi olla tarpeellinen. Kartassa olevat suojavyöhykkeet edellyttävät kuitenkin aina tarkempaa suunnittelua ja maastossa käyntiä. Riittävillä suojavyöhykkeillä sekä hyvin suunnitelluilla ja toteutetuilla metsätalouden toimenpiteillä voidaan turvata vesistöjen ja pienvesien hyvä tila ja elinvoimaisuus. Vesi- ja metsäekosysteemi muodostavat vuorovaikutteisen kokonaisuuden, jota riittävät suojavyöhykkeet tukevat. Suojavyöhykkeillä on moninaisia vaikutuksia. Puiden varjostus pitää veden viileänä ja pienilmaston kosteana. Puut tuottavat veteen...

Lue lisää

Metsähallitus on ostanut jo puolisen miljoonaa litraa pohjoissuomalaisia käpyjä

Metsähallituksen Luontopalvelut on ostanut syksyllä kerääjiltä noin 500 000 litraa männyn käpyjä Pohjois-Suomen männyn siemenhuollon varmuusvarastoa täydentämään. Käpyjä ostetaan vielä viikolla 51. Keräyksen jatkumisesta kevättalvella 2021 tiedotetaan erikseen.  Kun Metsähallitus ilmoitti männyn käpyjen ostosta alkusyksystä, mietittiin saadaanko kerääjiä innostumaan maastoon. Oli hienoa huomata, että kerääjiä ilmoittautui paljon. Tähän mennessä heiltä on ostettu puolisen miljoonaa litraa käpyjä.  Metsähallitus on maksanut männyn kävyistä 1,20 euroa litralta eli käpyjen kerääjät ovat tienanneet urakoinnistaan noin 600 000 euroa. Myös ostopisteitä hoitaneiden Metsänhoitoyhdistysten ja siementen karistusta hoitavan tahonkin kautta paikallistalouteen päätyy keräyksestä merkittävä summa.  Metsähallitus kiittää lukuisia käpyjen keräämiseen osallistuneita henkilöitä!  Kolmisen tuhatta kiloa siemeniä ...

Lue lisää

Joulukuusen saa tänäkin vuonna hakea valtion metsästä vitosella

Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien alueilla saa joulupuun käydä hakemassa valtion mailta. Hakemiseen tarvittavan joulukuusiluvan saa hankittua helposti Eräluvat-kaupasta. Joulukuusilupa oikeuttaa hakemaan enintään kolme metriä pitkän joulukuusen valtion talouskäytön piirissä olevista monikäyttömetsistä. Enontekiön, Utsjoen ja Inarin kunnissa joulukuusiluvalla joulupuuksi voi hakea männyn. Joulupuu monikäyttömetsästä Luvan ostajan on itse varmistettava alueen kuuluminen Metsähallituksen metsätalouskäytössä oleviin monikäyttömetsiin. Joulupuuta ei saa hakea suojelu- tai retkeilyalueilta. Monikäyttömetsien sijainnin saa helpoiten selville Retkikartasta osoitteessa www.retkikartta.fi ja valitsemalla karttatason ”metsätalouden monikäyttömetsät”. Retkikartasta on myös mobiiliversio. Kun sopiva paikka on löytynyt ja lupa on ostettuna, voi lähteä valitsemaan sopivaa joulupuuta. Puu noudetaan tien varresta, korkeintaan parikymmenen metrin etäisyydeltä tiestä....

Lue lisää

Ilmastotutkimus osoittaa: Huoli ilmastonmuutoksesta yhdistää suomalaisia, tiedoissa on puutteita

Suomessa on tahtoa ilmastotoimiin ja huolet ovat yhteisiä niin kansalaisten, kuntapäättäjien kuin suuryritysten johtajien joukossa. Ilmastotoimiin kannustavat taloudelliset tekijät ja yleisinhimilliset syyt, kuten huoli lapsista, tulevista sukupolvista ja koko maapallon tulevaisuudesta. Viidesosalla suomalaisista on heikko tai välttävä tietotaso ilmastonmuutoksesta, viidesosalla kiitettävä. Tulokset selviävät Ilmassa ristivetoa – Löytyykö yhteinen ymmärrys? -hankkeen loppuraportista, jossa käsitellään muun muassa suomalaisten tiedontasoa, tiedonkapeikkoja sekä arvioita erilaisten ilmastotoimien vaikuttavuudesta. Lisäksi raportti kokoaa yhteen tänä vuonna julkistettujen kansalais-, kuntapäättäjä- ja suuryritysjohtajakyselyjen tuloksia. Tutkimushankkeen kantavana teemana oli selvittää, mitkä ilmastonmuutoksen liittyvät tekijät yhdistävät suomalaisia ja löytyykö yhteistä ymmärrystä, jonka varaan päätöksiä voitaisiin rakentaa. Ainutlaatuisen, sektorirajat ylittävän hankkeen konsortioon kuuluvat Energiateollisuus,...

Lue lisää

Luonnonsuojeluliitto: Alueelliset metsäohjelmat heikentävät monimuotoisuutta, vesiä ja hiilinieluja

Luonnonsuojeluliiton Helsingissä kokoontunut liittovaltuusto on tyytymätön alueellisiin metsäohjelmiin. Metsäohjelmat keskittyvät edelleen turvaamaan vain metsäteollisuuden etuja. Osa ohjelmien tavoitteista heikentää monimuotoisuutta ja vesien tilaa sekä on Suomen hiilineutraalisuustavoitteen 2035 vastaisia.  Luonnonsuojeluliiton mielestä uudet alueelliset metsäohjelmat 2020–2025 eivät toteuta keskeisiä kotimaisia ja kansainvälisiä ympäristötavoitteita. Niissä ei esitetä riittäviä keinoja monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiseksi, vesistökuormituksen vähentämiseksi ja hiilineutraalin Suomen saavuttamiseksi vuonna 2035. Alueellisten metsäohjelmien viisivuotiskaudella hukataan kolmasosa siitä ajasta, minkä kuluessa Suomen pitäisi saavuttaa tavoitteensa. On myös huolestuttavaa, että metsäviranomaiset ohjelmatyössään eivät toimi linjassa Suomen virallisten hiilineutraalisuustavoitteen kanssa. Monimuotoisuutta heikentäviä tavoitteita ovat esimerkiksi avohakkuiden ja puun polton lisääminen. Metsäluontoa ja hiilivarastoja turvaavia keinoja olisivat...

Lue lisää