Street 238,52 tempor
Donec ultricies mattis nulla.

Metsämarssi kokoontuu eri puolille Suomea lauantaina: vaatii hallitukselta tieteeseen perustuvia metsäpäätöksiä

Metsämarssi vaatii Suomen hallitukselta tieteeseen perustuvia metsäpäätöksiä: luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämistä sekä hiilinielujen pelastamista. Metsämarssi järjestetään Helsingissä, Tampereella, Jyväskylässä, Oulussa, Joensuussa ja Raaseporissa lauantaina 24. syyskuuta. Marssista odotetaan vuoden suurinta ympäristömielenosoitusta. “Suurin osa suomalaisista haluaa lisätä metsien suojelua, vähentää metsiemme hakkuita ja rajoittaa avohakkuita. Kuudes sukupuuttoaalto näkyy Suomen metsissä luontokatona, ja viime vuonna hiilinielut romahtivat. Me vaadimme Suomen hallitukselta nopeita ja tieteeseen perustuvia päätöksiä näiden ongelmien ratkaisemiseksi”, sanoo Luonto-Liiton Metsäryhmän aktiivi Ida Korhonen. Sanna Marinin hallitus on sitoutunut tiedepohjaiseen politiikkaan, asettanut tavoitteikseen vahvistaa Suomen hiilinieluja ja -varastoja sekä pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen Suomessa. Hallituksen lupauksista huolimatta Suomen metsien hiilinielut ovat romahtaneet, eikä edes valtion omia viimeisiä luonnonmetsiä ole saatu suojelun...

Lue lisää

Evon metsäopetus 160 vuotta – uusi koulutus alkamassa

Suomen vanhin metsäosaamisen kouluttaja, Hämeen ammattikorkeakoulun Evon yksikkö, viettää 160-vuotisjuhlaa. Juhlaseminaarissa 29.9. teemana on tulen käyttö metsänhoidossa. Evolla on käynnistymässä myös uusi, englanninkielinen koulutus Sustainable Forest Management, joka tuottaa kestävän metsänhoidon ammattilaisia.   HAMKin Evon kampuksen juuret ovat vuodessa 1858, jolloin Venäjän keisari Aleksanteri II:n käskystä perustettiin Ewoisten metsänhoito-opisto. Metsänhoitajien koulutus alkoi virallisesti vuonna 1862, jolloin opintonsa aloitti 20 opiskelijaa. Evon oppilaitos ja tutkintonimikkeet muuttivat muotoaan vuosien aikana metsänvartijakoulusta metsätyökouluun ja lopulta metsäoppilaitokseen. Evon metsäoppilaitos liittyi Hämeen ammattikorkeakouluun ja Hämeen ammatti-instituuttiin vuonna 1996.   Nykyisin Evolla koulutetaan HAMKin koulutuksissa metsätalousinsinöörejä (AMK) sekä Hämeen ammatti-instituutin HAMIn koulutuksissa metsuri-metsäpalvelujen tuottajia. Opiskelijoita on yhteensä noin...

Lue lisää

Mustikka menestyy entistä paremmin – eteläisessä Suomessa peittävyys lisääntynyt selvästi

Etelä-Suomessa kesällä 2021 tehdyn metsä- ja suokasvillisuuden inventoinnin perusteella joidenkin yleisten metsäkasvilajien, kuten mustikan ja metsäkerrossammalen, väheneminen on pysähtynyt ja lajit ovat jopa runsastuneet. Vertailuaineistona on käytetty samoilla koealoilla vuosina 1985–86 ja vuonna 1995 tehtyjä kasvillisuusinventointeja. − Mustikka väheni voimakkaasti aina 1950-luvulta 1990-luvulle. Taustalla oli metsien tiheytyminen, avohakkuut ja maanmuokkaus, kertoo professori Raisa Mäkipää Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Kesällä 2021 eteläisessä Suomessa tehty kasvillisuusinventointi on osa valtakunnallista kasvillisuusinventointia Operaatio Mustikkaa. Inventointi kattaa koko Suomen ja siinä käydään vuosien 2021−2023 aikana läpi viimeksi 27 vuotta sitten tutkitut koealat. Maanmuokkauksen keventyminen on edistänyt mustikan elpymistä Kangasmetsien äestys ja laikutus vähentävät jyrkästi mustikan esiintymistä. Näin siksi, että...

Lue lisää

Millimetrien kokoinen luonnon puskutraktori löytyi Nuuksiosta

Nuuksion kansallispuiston laitumilta Högbackasta löytyi kesän kartoituksissa pieni, mutta äärimmäisen uhanalainen hyönteislaji, helolantiainen (Esymus merdarius). Lajin aikuiset yksilöt ja niiden toukat elävät molemmat lantaa syöden, ja helolantiainen vaatii nimenomaan avoimia laitumia. Helolantiainen on maamme uhanalaisimpia lantakuoriaisia juuri perinteisten luonnonlaitumien vähentymisen vuoksi. Nuuksiosta tätä pientä puskutraktoria löytyi lehmien, lampaiden ja hevosten avoimilta laitumilta. ”Esimerkiksi hirven lanta ei riitä lajille, vaan sen toukkien menestyminen vaatii paahteisen ja aurinkoisen elinympäristön. Laitumien ja tilojen harventuessa kuoriaiselle sopivien alueiden väliset etäisyydet ovat kasvaneet ja monet alueet ovat kasvaneet umpeen”, kertoo suunnittelija Heli Vainio Metsähallituksen Luontopalveluista. Laji oli useamman vuosikymmenen kadoksissa Suomesta, jos ei jopa koko Pohjois-Euroopasta. ”Viime...

Lue lisää

Enemmistö suomalaisista vähentäisi metsien hakkuita ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi

Metsäpalojen valvontalennolla pakkolasku Pohjois-Pohjanmaalla

Suomen luonnonsuojeluliitto vaatii päättäjiltä toimia hakkuiden vähentämiseksi, jotta hiilinielut ja metsäluonto voidaan pelastaa. Liiton mielestä metsien hakkuiden aiheuttamista, ilmastoa kuumentavista päästöistä pitäisi periä maksu. Suomen luonnonsuojeluliiton laatiman ja Taloustutkimuksen toteuttaman kyselyn mukaan 53 prosenttia suomalaisista kannattaa metsien hakkuiden vähentämistä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Erityisesti sosiaalidemokraattien, vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat pienentäisivät hakkuita. Myös keskustan ja kokoomuksen kannattajista yli 40 prosenttia oli hakkuiden pienentämisen puolella. Hakkuiden pienentämistä kannatetaan eniten alle 25-vuotiaiden ja vähiten 50–64-vuotiaiden keskuudessa. “Metsien hakkuut ovat ilmaston ja luonnon kannalta kestämättömän suuret. Suomalaisten enemmistö kannattaa hakkuiden vähentämistä. Silti päättäjien ja metsäteollisuuden toiminta vie meitä vastakkaiseen suuntaan”, sanoo suojeluasiantuntija Hanna Aho. Suomen metsien hiilinielut...

Lue lisää

Montako lajia elää Liesjärven kansallispuistossa? Suomen parhaita lajiasiantuntijoita kokoontuu Bioblitziin tulevana viikonloppuna kartoittamaan kansallispuiston eliölajeja

Liesjärven kansallispuistossa Tammelassa järjestetään 12.–13.8.2022 vuorokauden mittainen ”lajijahti” eli Bioblitz. Tavoitteena on löytää 24 tunnin aikana kansallispuiston alueelta mahdollisimman monta eliölajia. Lajilistasta on odotettavissa pitkä, sillä tapahtumaan osallistuu monien eri eliöryhmien huippuasiantuntijoita. Osallistujilla on osaamista mm. putkilokasveista, sammalista, sienistä, nilviäisistä, linnuista, kovakuoriaisista, pistiäisistä, kärpäsistä, perhosista ja muistakin hyönteisryhmistä. Tapahtuma alkaa perjantaina 12.8. klo 12 Metsäkouluntien Eräkeskuksen pihasta ja päättyy lauantaina klo 12. Alustavat listat löydetyistä lajeista ja niiden lukumääristä kootaan välittömästi, mutta lopulliset tulokset julkistetaan vasta syyskuussa, kun kaikki hyönteis- ja muut näytteet on saatu määritettyä.  Tapahtuman järjestää Metsähallituksen Järvi-Suomen Luontopalvelut, mutta asiantuntijoita tulee paikalle myös Metsähallituksen ulkopuolelta. Bioblitzin tarkoitus...

Lue lisää

Hyönteisten hyökkäykset puihin lisäävät pilviä ja viilentävät ilmastoa

Metsänomistajien puunmyyntiaikeet ovat vielä epävarmoja, mutta hintaodotukset ovat tuoreen Metsätutka-kyselyn mukaan korkealla.

Hyönteisten hyökkäysten aiheuttama stressi lisää puiden erittämiä kaasumaisia yhdisteitä, jotka vaikuttavat ilmakehässä muodostuviin hiukkasiin, pilviin ja ilmakehän kykyyn heijastaa auringon säteilyä takaisin avaruuteen. Tutkimuksessa simuloitiin hyönteistuhojen aiheuttaman stressin vaikutusta pohjoisen alueen havu- ja lehtipuihin käyttäen ilmastomallia. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että hyönteisten syödessä puita ja kasveja, nämä stressaantuvat ja alkavat vapauttaa enemmän kaasumaisia orgaanisia yhdisteitä. Nämä kaasut voivat käydä läpi tiettyjä kemiallisia ja fysikaalisia prosesseja, joissa niistä muodostuu ilmakehän pienhiukkasia.  Muodostuneet hiukkaset vaikuttavat ilmastoon heijastamalla ja sirottamalla auringosta tulevaa säteilyä, sekä vaikuttamalla pilvien muodostumiseen. Puiden stressaantumisen vaikutusta ilmastoon tarkasteltiin tutkimuksessa ilmastomallilla, jossa kasvatettiin pohjoisen havu- sekä lehtipuihin kohdistetun stressin määrää....

Lue lisää

Puukaupassa elettiin kiriviikkoja ennen lomakautta

Puukaupassa elettiin kiriviikkoja ennen lomakautta

Puukauppa on kirinyt viime viikkoina, ja puulla on nyt vahva kysyntä. Puupohjaiset tuotteet auttavat irrottautumaan uusiutumattomista raaka-aineista ja niiden tuottamista päästöistä. Myönteinen kehitys edellyttää raaka-aineen saatavuutta niin tänä kesänä ja ensi syksynä kuin myös pitkällä aikavälillä. Kantohinnat korkealla Havutukkien kantohinnat olivat kesäkuussa 12 prosenttia ja koivutukin kantohinta 8 prosenttia korkeammat kuin vuoden alussa. Kuitupuiden kantohinnat olivat 13–16 prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuoden alussa. Kesäkuussa mäntytukista maksettiin keskimäärin 68 euroa kuutiolta, mutta hinta vaihteli alueittain ja hakkuutavoittain 40 ja 74 euron välillä. Kuusitukin keskihinta oli 73 euroa kuutiolta, ja hinta vaihteli 40 ja 76 euron välillä. Koivutukin keskihinta oli 48 euroa...

Lue lisää

Suomen metsät tarjoavat ratkaisuja maailmalaajuisiin ongelmiin

Metsäpalojen valvontalennolla pakkolasku Pohjois-Pohjanmaalla

”Suomi on metsäpohjaisen bioekonomian maa”, sanoo Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi ja esittelee lukuja: ”20 prosenttia Suomen kokonaisviennistä ulkomaille on metsätuotteita, saamme metsäteollisuudesta 3,6 miljardia euroa verotuloa vuosittain ja työllistämme 100 000 suomalaista työntekijää.” Metsäteollisuus on edelleen Suomen tärkein teollisuuden ala. ”Näymme suomalaisten jokapäiväisessä elämässä ja luomme hyvinvointia Suomeen. Alan arvoketju on hyvin kotimainen: tuotetusta eurosta 80 senttiä jää Suomeen”, Niemi selventää. Vuonna 2021 metsäteollisuustuotteiden viennin arvo oli 13,2 miljardia euroa. Maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisussa metsäteollisuuden tuotteilla on merkittävä asema. ”Puurakennukset toimivat hiilivarastoina satojen vuosien ajan. Puusta tehdään biopolttoaineita, lääkkeitä ja korvataan muovia”, luettelee Niemi. Lisäksi puukuidusta tehdään kangasta, jolla korvataan puuvillan tuotantoa. Jälkimmäinen...

Lue lisää

Euroopan komissio haluaa säädellä yksityikohtaisesti Suomen metsien käyttöä

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa piti kaikki kestävyyden ulottuvuudet tasapainoisesti huomioituina, kun hän toimi Euroopan metsästrategian raportoijana vuosina 2019-2020. ”Satojen tuntien työ tuotti tuolloin tulosta ja työ oli varsin onnistunut”, sanoo Sarvamaa. Nyt ympäristöasiat ovat vahvasti Euroopan kommission agendalla. ”Yleinen kiinnostus ja paine metsiä kohtaan on vain jatkanut kasvuaan. Nyt kuulee kertomuksia, joiden mukaan metsien taloudellinen käyttö johtaisi vääjäämättä aina niiden ekologiseen ja sosiaaliseen tappioon.” sanoo Sarvamaa. ”Näen hyvin huolestuttavana kehityksen, jossa komissio etsii keinoja nostaa vaikuttavuuttaan metsäpolitiikassa eri lakialoitteiden keinoin. Näyttää siltä, että komissio tähtää hyvin yksityiskohtaiseen lakisäätelyyn, jolla tulisi olemaan vaikutusta kansalliseen ja paikalliseen metsänhoitoon”, sanoo Sarvamaa. Suomalaisena Sarvamaa on pyrkinyt tuomaan...

Lue lisää